Kaupungit muuttuvat kaupungistumisen kautta nopeammin kuin ehkä koskaan. Myös eurooppalaisen kaupungistumisen jälkijunassa kulkevat suomalaiset kaupungit. Maan vanhimmassa kaupungissa osa väestöstä vastustaa muutosta, toiset haluavat nopeuttaa muutosta. Päätöksenteko edellyttää aina kompromisseja, mutta Turussa ainakin konservatiiviset ja edistysmielisemmät voimat ovat olleet jo pitkään törmäyskurssilla, kun kaupunkia kehitetään.
Kehitys ja edistys ovat kiistanalaisia käsitteitä, kuten Harvard-professori Steven Pinker tuoreessa kirjassaan Enlightenment Now (2018) toteaa. Maapallon johtavien ajattelijoiden joukkoon useasti nostettu kanadalainen psykologi ja kognitiotieteilijä korostaa hieman turkulaisen avaruustähtitieteen professori Esko Valtaojan tavoin tieteen merkitystä ja ihmiskunnan myönteistä kehitystä, joka jää valitettavan usein sotien, väkivallan ja vääryyden hallitseman uutisvirran varjoon. Uutiset julkaistaan siitä mitä tapahtuu, ei asioista, jotka eivät tapahdu, Pinker kirjoittaa. Turkulaisessa kaupunkikehittämisessä tämä tarkoittaa, että toriparkki, funikulaari, Logomon silta ja raitiotie hallitsevat uutisointia ja somekeskustelua, ja aikataulussa etenevät hankkeet kuten Aunelan monitoimitalo tai Ylioppilaskylän uudet asuinkorttelit jäävät huomattavasti vähemmälle julkiselle huomiolle.
Itämeren alueen järjestöjen verkosto kokoontuu joka kevät kansainväliseen foorumiin eri isäntäkaupungin järjestämänä. Tänä keväänä foorumi järjestettiin Riiassa Latviassa ja kaupunkikehittäminen sekä ennen kaikkea asukasosallisuus hallitsivat keskustelua. Turun tapaan monessa Itämeren kaupungissa kansalaisyhteiskunnan ja paikallisjärjestöjen edustajat kokevat turhautuneisuutta kaupungistumisen ja täydennysrakentamisen uhkien alla sekä suppeiden vaikuttamismahdollisuuksiensa rajoittamina. Isäntäkaupunki Riian haasteista kertoi vuodesta 2012 kaupunginosien allianssia johtanut Alija Turlaja. Turussa kulttuuripääkaupunkivuodesta lähtien toiminutta Kaupunginosaviikot -verkostoa muistuttava Riian allianssi on törmännyt toiminnassaan hyvin samankaltaisiin haasteisiin kuin paikallistoimijat Turussa. Osallisuutta ja kansalaisvaikuttamista tuodaan toki esiin juhlapuheissa ja kaupunkistrategioissa, mutta järjestöjen ja asukkaiden asiantuntemusta ja näkemyksiä harvemmin hyödynnetään kaupunkikehittämisessä.
Riian NGO foorumissa kuultiin kuitenkin myös rohkaisevia esimerkkejä kansalaisvaikuttamisesta ja kaupunkilaisten aktiivisesta osallisuudesta kaupunkikehitystyössä. Aktiivisesta, ja solidaarisuusliikkeen kautta jopa vallankumouksellisesta kansalaisyhteiskuntahistoriasta tunnettu Gdansk esitteli omaa avoimen yhteiskunnan ja asukasosallisuuden malliaan, joka on myös johtanut konkreettisiin tuloksiin. Gdansk on jo vuodesta 2013 aktivoinut kaupunkilaisia osallistuvalla budjetoinnilla sekä avannut päätöksentekoa ja havainnollistanut talouslukujen vaikutuksia Open data -ohjelman avulla. Kaupunkilaisille kerrotaan käytännön esimerkkien tavoin, kuinka suuri vaikutus suunnitellulla liikenne- tai rakennushankkeella on yksittäisen asukkaan panokseen kaupungin kulurakenteessa. Turun ystävyyskaupunki Gdansk käyttää myös aktiivisesti asukaspaneeleja kansalaismielipiteen ja kaupunkisuunnittelun tukena.
Kaupungit, mutta myös väestökadosta kärsivät maaseutupaikkakunnat elävät suurta yhteiskunnallista murrosta, jossa vetovoimaiset sekä asukkaidensa viihtyvyyteen panostavat paikkakunnat menestyvät ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumaan kykenemättömät kaupungit taantuvat. Harvardin professori käyttää kirjassaan käsitettä ”progressophobia”, jota voi tulkita tapana vastustaa väistämätöntä muutosta, mutta myös korostetun negatiivisena suhtautumisena tulevaisuuteen. Uskossaan ihmiskunnan hyvyyteen, Pinker siteeraa myös Abraham Lincolnin sanoja ”The better angels of our nature” ja ehkä globaalissa, yhä monimutkaisemmassa ja monitasoisessa maailmassa, päättäjien ja kansalaisten tulisi antaa luonteensa parempien enkelien ottaa suuremman roolin kaupunkien ja kaupunginosien kehittämistyössä.
Turussa eri paikallistoimijat järjestävät toukokuun puolestavälistä alkaen jälleen Kaupunginosaviikkoja eri puolilla kaupunkia ja pyrkivät näin lisäämään asuinalueensa viihtyvyyttä ja edistämään elinympäristönsä kestävää kehitystä.
* Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa alio-artikkelina 17.5.19. https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4578755/Puheenvuoro+Kaupunkikehittaminen+jakaa+mielipiteita+Turussa+ja+maailmalla . Artikkelikuvassa Länsi-Turun Ympäriajoon 16.5. osallistuneita kaupunkilaisia tarkastelemassa paljon julkisuutta saaneen Logomon sillan etenemistä Turun ratapiha-alueella. Ympäriajo on osa keväisin järjestettävää Länsi-Turun Viikkoa, jolloin läntisen Turun paikallistoimijat pyrkivät lisäämään vuropuhelua asuinalueensa kestävästä kehittämisestä ja asukasosallisuudesta.
