Kategoria: Tampereen Ilves

Inter2 Ykköseen – iso askel Turkufutiksen pelaajapolulle

Vielä viime kaudella Kolmosta pelannut Inter2 pelasi lähes virheettömän kauden Kakkosessa ja pelaa kaudella 2025 Ykkösessä. Kunnianhimoisesti valmennettu reservijoukkue tukee yhä paremmin edustusjoukkueen toimintaa ja tarjoaa erinomaisen pelaajapolun sekä kehitysmahdollisuudet nuorille turkulaislupauksille. Ja Veikkausliiga-Ykkönen-kombinaatio todennäköisesti lisää myös kauempana kehityspolkua pohtivien nuorten lupausten kiinnostusta pelata Turussa.

Ei tarvitse aikamatkustaa TPS:n kulta-aikaan yli puolen vuosisadan taakse ymmärtääkseen Turkufutiksen viime vuosi(kymmeni)en tuskaa. Johtavia huuhkajapelaajia on toki Turusta noussut katkeamattomana ketjuna Lukas Hradeckyn johdolla, mutta yksi mestaruus (Inter 2008) Auran rannoilla puolessa vuosisadassa TPS:n viimeisen sarjavoiton (1975) jälkeen ei vain riitä elinvoimaisen jalkapallokaupungin meriittinä.

”Johtavia huuhkajapelaajia on toki Turusta noussut katkeamattomana ketjuna Lukas Hradeckyn johdolla, mutta yksi mestaruus (Inter 2008) Auran rannoilla puolessa vuosisadassa TPS:n viimeisen sarjavoiton (1975) jälkeen ei vain riitä elinvoimaisen jalkapallokaupungin meriittinä.”

Ja vuoden takainen Turun putoaminen sekä B- että A-juniorien SM-sarjoista viesti myös paikallisen pelaajapolun hauraudesta. Kun etenkin TPS on ollut vuosikymmenien ajan kestomenestyjä valtakunnallisissa juniorisarjoissa, merkkejä turkulaisen juniorimenestyksen hiipumisesta – ja pääkaupunkiseudun seurojen noususta  yhä dominoivampaan asemaan – oli nähtävissä jo huomattavasti ennen seura- ja junioritoimintaa kurittanutta koronapandemiaa1.

Syitä sukellukseen on varmasti monia ja niitä on luultavasti myös mietitty turkulaisseurojen kabineteissa. Toisin kuin lähes kaikissa muissa lajeissa, turkulaisessa jalkapallossa keskinäinen kilpailu etenkin perinteikkään Palloseuran ja vakavaraisemman Interin välillä on kovaa ja kuluttavaa2, ja keskinäisen nokittelun varjossa ainakin olosuhdeyhteistyö ja kuningaslajin lobbaus vahvassa jääkiekkokaupungissa on jäänyt vaatimattomaksi. Talviharjoittelun toteuttaminen 6000 lisenssipelaajalle 4½ kentällä on kohtuuton taakka turkulaisille seuroille, eikä epätietoisuus alimittaisen, elinkaarensa lopussa olevan Impivaaran hallin korvaavasta olosuhteesta vähennä ongelmaa345.

Mutta vaikka Interin jääminen syksyn mestaruussarjan ulkopuolelle sekä Tepsin jämähtäminen JIPPOn taakse Ykkösliigassa varmasti koettelee turkulaisten uskoa kaupungin jalkapalloon, on kahden lippulaivajoukkueen alavireisen esiintymisen varjossa tehty poikkeuksellisen vahvaa kehitystyötä reservijoukkuetasolla.

Turkulaisessa jalkapallossa keskinäinen kilpailu etenkin perinteikkään Palloseuran ja vakavaraisemman Interin välillä on kovaa ja kuluttavaa2, ja keskinäisen nokittelun varjossa ainakin olosuhdeyhteistyö ja kuningaslajin lobbaus vahvassa jääkiekkokaupungissa on jäänyt vaatimattomaksi. Talviharjoittelun toteuttaminen 6000 lisenssipelaajalle 4½ kentällä on kohtuuton taakka turkulaisille seuroille, eikä epätietoisuus alimittaisen, elinkaarensa lopussa olevan Impivaaran hallin korvaavasta olosuhteesta vähennä ongelmaa.345”

Olosuhdeongelmien varjossa Interin panostus reservijoukkuetoimintaan kantaa hedelmää

Kaudella 2023 Suomen Palloliitto julkaisi päätöksen keväällä 2024 voimaan tulevasta sarjajärjestelmäuudistuksesta, jonka myötä Veikkausliigan ja Ykkösen väliin perustetaan 10 joukkueen Ykkösliiga. Uudistus tarkoitti pelaajakehitysmielessä kuoliniskua alueelliselle Kolmoselle ja ”loi suurta painetta saada Kakkoseen kilpailukykyinen turkulaisjoukkue ja pelaajapolkua tukeva sarjataso omille lupauksille.”10

Turun johtavat pääsarjaseurat Inter ja TPS valitsivat lähes päinvastaiset strategiat omien junioreidensa pelaajapoluille. TPS ajoi alas kaudella 2023 Kolmosessa pelanneen Akatemia-joukkueensa, mutta saman sarjan voittanut, ja Kakkoseen noussut Inter panosti reservitoimintaan ja palkkasi päätoimiseksi päävalmentajaksi AC Oulun liigajoukkueesta nousevan nuoren valmentajan Jussi-Pekka Savolaisen.

Inter2:n valmentajakaksikko Jussi-Pekka Savolainen (edessä) ja Kari Virtanen muodostavat monella tapaa ihanteellisen yhdistelmän uutta valmennustietämystä ja kunnianhimoa sekä kokemusta ja Turkufutiksen laajaa tuntemusta.

Interin reservijoukkueen valmennuksen sekä nuorten pelaajien tukena Kupittaan kenttien laidalla ja Veritas Stadionin tiloissa työskentelee päivittäin helposti tunnistettava jalkapallopersoona. Huoltaja Ville Törnqvist elää ja hengittää sinmustaa jalkapalloa.

”Turun johtavat pääsarjaseurat Inter ja TPS valitsivat lähes päinvastaiset strategiat omien junioreidensa pelaajapoluille. TPS ajoi alas kaudella 2023 Kolmosessa pelanneen Akatemia-joukkueensa, mutta saman sarjan voittanut, ja Kakkoseen noussut Inter panosti reservitoimintaan ja palkkasi päätoimiseksi päävalmentajaksi AC Oulun liigajoukkueesta nousevan nuoren valmentajan Jussi-Pekka Savolaisen.”

Inter2 vei syksyllä 2023 Olympiastadiolla Regions Cupin sekä voitti Kolmosen näytöstyyliin, joten joukkueella oli jo entuudestaan vahva runko Savolaiselle sekä valmennusryhmään talvella liittyneelle kokeneelle Kari ”Karo” Virtaselle11.

Savolaisen sekä Interin edustusjoukkueen päävalmentajaksi samoihin aikoihin palkatun Vesa Vasaran välinen yhteistyö on ollut alusta alkaen merkittävästi tiiviimpää kuin edustus-reservijoukkue-yhteistoiminta aiemmin ja useat reservijoukkueen pelaajat saivat arvokasta pelikokemusta alkuvuoden Liigacupissa, jonka Inter lopulta myös voitti. Reilut puolen tusinaa Inter2:n pelaajaa esiintyi tammi-maaliskuussa varsin onnistuneesti edustuksen Liigacup-ja harjoituspelikokoonpanoissa.

Ja kääntäen, edustusjoukkueessa vähemmälle peliajalle jääneet pelaajat ovat tulleet ilmeisen hyvällä asenteella pelaamaan Kakkosen pelejä, ja näin edistämään mahdollisuuksiaan nousta pelaavaan rooliin myös Veikkausliigassa. 

”Edustusjoukkueessa vähemmälle peliajalle jääneet pelaajat ovat tulleet ilmeisen hyvällä asenteella pelaamaan Kakkosen pelejä, ja näin edistämään mahdollisuuksiaan nousta pelaavaan rooliin myös Veikkausliigassa.” 

Niinpä näin jälkikäteen ajateltuna ei olekaan niin yllättävää, että Savolaisen ja Virtasen Inter 2 johti keväästä lähtien Kakkosen läntistä B Lohkoa ja joukkue eteni ylemmän jatkosarjan ylivoimaisena ja tappiottomana ykkösenä kahdeksan joukkueen Ykkösen karsintaan.

Karsinnan ensimmäisessä otteluparissa SJK Akatemia 2 oli Seinäjoella 3-1 parempi, mutta kauden aikana erityisesti hyökkäystehostaan tunnetuksi tullut turkulaisjoukkue mätti Veritaksella kuusi maalia ja eteni finaaliin Helsingin A Lohkon kakkosta Kiffeniä vastaan.

Finaalin ensimmäisessä osaottelussa Töölössä turkulaiset ottivat vahvan otteen jo toiseen perättäiseen sarjanousuun Thomas Lahdensuo (×2) ja Mikke Louhelan maaleilla. Ja kotoisella Kupittaalla ”Ressut” tyylittelivät 4-0 voiton ja nousu Ykköseen varmistui yhteismaalein 7-0.

Onko Inter2:lla edellytykset pärjätä, tai jopa menestyä vielä yhtä tasoa ylemmässä sarjassa?

Eurolopputurnauksen myötä päättyvällä kaudella 2024 voimaan astui suuri suomalaisen seurajalkapallon sarjajärjestelmäuudistus, jonka vaikutukset ovat vasta hahmottumassa ja maan johtavilla seuroilla on myös varsin erilaisia toimintatapoja akatemia- tai reservijoukkeilleen.

Kun Inter näyttää rakentavan omaa toimintamalliaan hieman SJK Akatemian tyyliin yhdistämällä kokemusta ja nuoruutta, maan pelaajamääriltään suurin seura Ilves lähti Interin kanssa samaan Kakkosen lohkoon huomattavasti nuoremmalla, melkeinpä B-juniorivoittoisella reservijoukkueella.

Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus päättyneellä kaudella samasta Kakkosen lohkosta Ykköseen nousseiden Inter2:n ja Tampere Unitedin menestyksellä on Turun ja Tampereen pelaajamarkkinoihin ja etenkin vahvan liigakauden pelanneeseen Ilvekseen.

Ja mikä vaikutus on ensi kertaa valtakunnallisena sarjana pelattavalla nuoremman B-juniori-ikäluokan P16 -sarjalla?

Lienee kiistatonta, että vuosikymmeniä valtakunnallisten juniorisarjojen ”kuninkuusluokkana” toiminut ASM-sarja on menettänyt merkitystään pysyvästi, mutta on jännittävää nähdä, missä suomalaissa seuroissa ja millä jalkapallopaikkakunnilla löydetään toimivin yhteistyörakenne uuden P16:n, BSM:n, reservijoukkueen ja edustusjoukkueen välillä. Turkufutiksen osalta lisäkiinnostusta pelaajapolun kehitykseen tuo valtakunnallisesti varsin hyvätasoinen 2009-ikäluokka, josta Inter ylsi äskettäin seurahistorian ensimmäiseen Kai Pahlman SM-turnauksen hopeaan sekä Turun Nappulaliigan ja TPS:n P16-sarjaa varten muodostama, niinikään historiallinen yhdistelmäjoukkue.

”On jännittävää nähdä, missä suomalaissa seuroissa ja millä jalkapallopaikkakunnilla löydetään toimivin yhteistyörakenne uuden P16:n, BSM:n, reservijoukkueen ja edustusjoukkueen välillä.”

Turulla näyttäisi olevan useamman vaikeamman vuoden jälkeen edellytyksiä haastaa tämän kauden kansallista kärkikolmikkoa KuPS-Ilves-HJK aiempaa selkeämmällä toimintastrategialla ja pelaajapolulla. Olettaen että turkulaisseurat löytävät yhteisen sävelen huolestuttavalle tasolle romahtaneiden talviharjoitteluolosuhteiden korjaamisen lobbauksessa.

Ja Interin reservijoukkueen nousujuhlien haastattelussa päävalmentaja J-P Savolaisen tiivistetty kuvaus joukkueestaan lupaa hyvää myös Turkufutiksen tulevaisuudelle.


Päävalmentajan sanoin ”sitoutunut, hyvin työtätekevä ja taitava joukkue” on sekoitus nuoruutta sekä kokemusta ja antanee hyvät edellytykset pelata Ykköstä, haastaa edustusjoukkuetta ja tarjota kehitysmahdollisuuksia nuorille turkulaislupauksille. Ja luultavasti muualtakin maasta ammattijalkapalloilijan uraa tavoitteleville Suomifutiksen lupauksille.

”Päävalmentajan sanoin ’sitoutunut, hyvin työtätekevä ja taitava joukkue’ on sekoitus nuoruutta sekä kokemusta ja antanee hyvät edellytykset pelata Ykköstä, haastaa edustusjoukkuetta ja tarjota kehitysmahdollisuuksia nuorille turkulaislupauksille. Ja luultavasti muualtakin maasta ammattijalkapalloilijan uraa tavoitteleville Suomifutiksen lupauksille.”

Inter 2:n pelaavassa kokoonpanossa on Kakkosen kaudella 2024 esiintynyt alla listatut 36 pelaajaa. Näistä 11 on kuulunut edustusjoukkueen harjoitusryhmään ja peliaika Kakkosessa vaihdellut Valentin Purosalon yli 1000 minuutista yksittäisiin esiintymisiin. (Merkitty e:llä)

Omia Interin kasvatteja on peräti 17. (Merkitty OK, edit. 22.10. Joel Asikainen Tampereen Ilveksen kasvatti)

Tino Kangasaho, 2006, 630min, Interin oma kasvatti (OK)
Joel Asikainen, 2007, 180min, (Ilves kasvatti)
Oliver Kangaslahti, 2000, 1781min, 9 maalia, OK
Mikke Louhela, 1997, 1989min, 2, OK
Kristian Palanen, 2003, 127min, OK
Joel Vainionpää, 2004, 630min, 1, OK
Tuukka Pahkala, 2003, 1196min, 2
Gezim Voca, 1995, 1769min, 22, OK
Elmeri Oksanen, 1999, 764min, 5
Eero Vuorjoki, 2006, 630min, (e)
Aati Marttinen, 1997, 990min, OK
Thomas Lahdensuo, 2005, 466min, 4, (e)
Veikko Koskinen, 2006, 9min, OK
Viktor Johansson, 2002, 532min
Joona Hämäläinen, 2002, 1620min, 2, OK
Joona Visavuori, 2001, 108min
Bart Straalman, 1996, 62min, (e)
Djoully Nzoko, 2007, 396min, (e), OK
Juuso Enbuska, 2002, 300min, 1
Valter Enberg, 2006, 422min, 2
Luka Kuittinen, 2003, 180min, 1, (e)
Lauri Hulkkonen, 2005, 445min, 5, OK
Daniel Rökman, 2004, 805min, 2, (e)
Lucas Kagan, 2006, 29min, OK
Joonas Kekarainen, 2005, 606min, 3, (e)
Otto Lehtisalo, 2004, 669min, 6, (e), OK
Viktor Kanizaj, 2003, 74min, (e)
Bämo Ahmadi, 2001, 733min, 4
Anssi Lehtonen, 2006, 475min, OK
Evert Suominen, 2005, 586min, 4, OK
Valentin Purosalo, 2005, 1141min, 2, (e), OK
Matias Suotunen, 2002, 789min
Anton Aaltonen, 2003, 1790min, 5
Alexandru Florea, 1999, 115min
Ricardo Giler, 2003, 1575min, OK
Johannes Yli-Kokko, 2001, 90min, 1, (e)

Valmennustiimi:
Päävalmentaja Jussi-Pekka Savolainen
Valmentaja Kari Virtanen
Valmentaja David Moore
Maalivahtivalmentaja Tony Saari
Fysioterapeutti Tiina Antila
Huoltaja Ville Törnqvist
Videoanalyytikko Kalle Knaabi
Joukkueenjohtaja Matti Raho

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2018/03/23/junnufutissarjat-kaynnistyneet-loytyyko-pk-seudulle-haastajia-ja-suomifutikseen-soihdunkantajia/ ↩︎
  2. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/03/04/juniorijalkapallon-kylma-sota-manchesterissa-ja-suomen-turussa/ ↩︎
  3. https://turunseutusanomat.fi/2024/10/turun-nappulaliiga-siirtyi-salama-aikaan/ ↩︎
  4. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/08/08/turkulaisten-liikkumattomuuteen-laakkeet-ulkoistetun-harrastamisen-artukaisten-mallista-ja-harrastekortista/ ↩︎
  6. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/03/04/juniorijalkapallon-kylma-sota-manchesterissa-ja-suomen-turussa/ ↩︎
  7. https://turunseutusanomat.fi/2024/10/turun-nappulaliiga-siirtyi-salama-aikaan/ ↩︎
  8. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  9. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/08/08/turkulaisten-liikkumattomuuteen-laakkeet-ulkoistetun-harrastamisen-artukaisten-mallista-ja-harrastekortista/ ↩︎
  10. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/06/01/turkufutiksen-elintarkea-kehittamishanke-inter2-kakkoseen/ ↩︎
  11. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/04/06/inter-2n-nousu-kakkoseen-elintarkea-piristysruiske-turkufutikselle/ ↩︎

Tampereen Ilves – 90 vuotta suomalaista seuratyötä korttelisarjasta huipputasolle

Koronapandemia koettelee urheiluseuroja, mutta yksi Suomen suurista saa 10.4.2021 täyteen 90 toimintavuotta. Olen omalla palloilutaipaleellani kohdannut Tampereen keltavihreät lukemattomia kertoja niin pelaajana, valmentajana kuin katsojana ja vaikka voittojen väliin on mahtunut karvaitakin tappioita, Ilves-ottelut ja vastassa olleet ilvesläiset ovat jääneet mieleen kovina, mutta reiluina vastustajina.


”Uuden palloiluseuran perustamisesta Tampereelle oli puhuttu jo pitkään ennen vuotta 1931. Poikajoukko istui ja mietti Pyrinnön luistinradan pukukopissa. Pojilla oli valtava halu pelata, muttei heillä ollut joukkuetta. Ongelman huomasi Tampereen lyseon voimistelun lehtori Niilo Tammisalo, joka päätti toimia. Tammisalo kutsui koolle asiaan innostuneita nuoria keskustelemaan uuden palloseuran perustamisesta Tampereelle. Suunnittelukokouksen jälkeen pidettiin perustava kokous 10.4.1931 Tampereen lyseon la 30 hengen läsnä ollessa.”


Seuran nimeksi oli tarjolla viisi vaihtoehtoa: Niilon pojat, Pallopojat, Näsin pojat, Haukat ja Ilves. Perustavan kokouksen nimiäänestyksessä Ilves vei voiton, mutta tarkempaa tietoa nimen syntyhistoriasta ei ole. Seuran perustaja Tammisalo muisteli myöhemmin, että Ilves-nimi kaapattiin Hämeenlinnasta, kun sikäläinen Ilves oli lopettanut toimintansa. Myös Hämeen vaakunan Ilves-tunnuksella lienee ollut vaikutusta valintaan.


Seuran ensimmäisiä lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko ja jääpallo. Ilves pelasi ensimmäiset ottelunsa näissä lajeissa Tampereen Palloilijoita vastaan. Ensin jalkapallossa 7.5.1931, sitten jääkiekossa 24.1.1932 ja jääpallossa 19.2.1932.


Sittemmin seuran lajikirjo on laajentunut. Ringette aloitettiin vuonna 1992, salibandy kolme vuotta myöhemmin ja Futsal vuonna 2001. Ilveksellä on myös ollut edustusjoukkueita koripallossa, käsipallossa, keilailussa, taitoluistelussa ja amerikkalaisessa jalkapallossa.

Vaikka seuratunnus on vuosikymmenien kuluessa vaihtunut moneen kertaan, keltainen kissaeläin on säilynyt tunnistettavana. Useimmiten vihreällä taustalla. Vuonna 1962 Ilves otti käyttöönsä Rauno Bromsin suunnitteleman Ilveksen päätä kuvaavan tunnuksen. Ärjyvä Ilves lienee tänä päivänä Suomen tunnistettavimpia urheilubrändejä.


Joukkue- ja junioriurheilun erikoisseura

Ilves ry on Tampereen seudun johtava urheiluseura, jonka vahva juniorityö tunnetaan ympäri Suomea. Seura liikuttaa eri lajeissa pelaajia aina päiväkoti-ikäisistä 70-vuotiaisiin saakka. Toiminnan parissa on yhteensä jopa 5000 pelaajaa, mikä tarkoittaa, että Ilves on harrastajamäärissä mitaten maan suurin urheiluseura.

Tampereen Tammelan uuden stadionin rakennustyöt on määrä alkaa keväällä 2021. Ilveksen edustusjoukkueiden kotiareenan kasvojen kohotuksessa katsojakapasiteetti kohoaa 8000 katsojaan. Uudisrakennuksen kustannusarvio on yli 23 miljoonaa euroa.

Pirkanmaan keltavihreät tunnetaan etenkin pitkäkestoisen jääkiekko- ja jalkapallomenestyksen kautta. Maan huippua Ilves edustaa toki myös uusimmassa lajissaan. Ilves Futsal on Suomen menestynein pääsarjatason joukkue.


Jääkiekossa Ilves on voittanut edustusjoukkue mukaan lukien 73 Suomen mestaruutta ja kaikkiaan 154 SM-mitalia, mitkä ovat ylivoimaisia Suomen ennätyksiä.


Myös jalkapallossa Ilves edustaa maan ehdotonta kärkeä. Seurassa on yli neljäkymmentä junioriedustusjoukkuetta ja sekä miesten että naisten edustusjoukkueet pelaavat ylimmällä sarjatasolla.


Varsinkin miesten Veikkausliigan joukkue on Jarkko Wissin päävalmentaja-aikana noussut kestomenestyjäksi ja nuoria pelaajia suosiva valmennuslinja on houkutellut seuraan maajoukkuetason junioreita ja kirkkaimmat nuoret kyvyt ovat edenneet europelien kautta ulkomaan ammattilaiskentille.


Juniorityön perustana on vuodesta 1975 lähtien toiminut Futis-Liiga, jonka pelitoimintaan osallistui viime kaudella noin 200 joukkuetta ja reilusti yli 3000 tyttö- ja poikapalloilijaa. Näillä luvuilla Ilves kamppailee HJK:n kanssa maan suurimman jalkapalloseuran tittelistä.


Ilveksen Futis-Liiga on jaettu neljään alueeseen (itä, etelä, pohjoinen ja länsi) ja kuhunkin alueeseen kuuluu 3-4 kaupunginosaa, joiden mukaan joukkueet muodostetaan ja nimetään. Aluetoimintaa pyörittävät seuran päätoimiset aluevalmentajat sekä vapaaehtoisten toimihenkilöiden (mm. aluepäällikköt, yhdyshenkilöt) verkosto. Ruohonjuuritason jalkapallotoimintaan osallistuu vuosittain jopa 600-700 valmentajaa ja joukkueenjohtajaa. Sopimusvalmentajia rekrytoidaan junioriedustusjoukkueisiin vuosittain yli sata.


Futis-Liigan päätavoitteena on antaa kaikille jalkapallosta kiinnostuneille junioreille ja vanhemmille mahdollisuus harrastaa lajia oman taitonsa ja halunsa mukaisesti joko pelaajana tai toimihenkilönä. Tavoitteena on myös tarjota lahjakkaille ja halukkaille pelaaja- ja toomihenkilöpolku junioriedustusjoukkueisiin. Harrastuksen kustannukset pyritään pitämään mahdollisimman alhaisina ja osallistumista helpotetaan tuomalla toiminta lähikentille.


Ilveksen junioritoiminta muistuttaa läheisesti Turussa vuodesta 1965 toteutettua Nappulaliigatoimintaa, jossa aluejoukkueet ovat vastanneet ruohonjuuritoiminnasta ja edustusjoukkueet – ”Kaupparit” – toteuttaneet käytännössä katkeamattoman ketjun maajoukkuepelaajia eri palloilulajeihin Koivun ja Kiprusoffin veljeksistä Teemu Rannikkoon ja tämän päivän huuhkajiin kuten Lukas Hradecky, Joni Kauko ja Jere Uronen.

Tampereella Ilveksen alueellinen asema kuitenkin poikkeaa olennaisesti Turun Nappulaliigasta, joka kilpailee tänä päivänä kaikissa ikäluokissa etenkin kahden nimekkään pääsarjaseuran laajentuneen juniorityön kanssa.

Tampereen seudulla, ja laajemminkin Pirkanmaalla Ilves on suuri suunnannäyttäjä sekä lasten ja nuorten merkittävin alueellinen liikuttaja. Pirkanmaalaiset naapuriseurat saattavat kokea keltavihreän jättiläisen ajoittain ylivoimaisena kilpakumppanina, mutta hyvin organisoitu ja juniorityöhön vahvasti panostava Tampereen Ilves kuuluu kiistatta suomalaisten urheiluseurojen aateliin ja nuorisotyön edelläkävijöihin.

Koska Ilveksellä on alueellaan niin hallitseva asema, keltavihreiden edustusjoukkueet ovat tuttu vastustaja etenkin turkulaisille ja muille Lännen kilparyhmille. Sarjaotteluiden ohella Ilves nähdään usein naapurimaakunnissa usein harjoitusvastustajana ja turnausvieraana.


Onnea 90-vuotias Ilves ja ”ipalaiset” Kaupista Vuorekseen sekä Hervannasta Tesomaan!

Lähteet:

Etusivu

https://ilvesfutisliiga.fi/