Kuukausi: syyskuu 2019

Lauantain lähiliikuntapaikka 13/19 ⚽️ Salon Urheilupuisto

Salossa toteutettiin kymmenen vuotta sitten kuntamäärässä laskettuna Suomen suurin kuntaliitos. Kymmenen kuntaa lakkautettiin, ja tilalle perustettiin uusi Salon kaupunki. Saman vuoden syksyllä kaupungin kansainväliseksi teknologiakeskukseksi nostaneen Nokian toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoi, että Salo on yhtiön avainkaupunki, josta ei olla lähdössä. Microsoft-sopimuksen myötä Nokian johtoon nousseen Stephen Elopin valtakaudella kuitenkin Fjalar Nordellin ja Lauri Koskisen vuonna 1928 käynnistämä radiovastaanottamista televisioiden kautta matkapuhelimiin laajentunut high-tech tuotanto ajettiin alas ja Nokian satu Salossa tuli päätökseen.

Vaikka varsinkin Nokian kriisi on koetellut kaupunkia, voivat salolaiset edelleen ylpeillä erinomaisilla liikuntamahdollisuuksillaan sekä vireällä urheiluelämällä. Huolimatta laajalle ulottuvista kuntaliitoksista ja monipuolisia liikuntapalveluja tarjoavista aluekeskuksista, Salon liikunta- ja urheiluelämän kiistaton keskus on alle kilometrin päässä kaupungin keskustasta sijaitseva Salon Urheilupuisto.

Kuten monessa suomalaisessa kaupungissa ja pienemmälläkin paikkakunnalla, Salon urheiluelämän alkuvaiheita on hallinnut ideologinen jako porvarillisen ja työväenurheiluperinteen välillä. Kaupungin harrastajamääriltään suurin ja myös vanhin seura Salon Vilpas perustettiin jo vuoden 1905 suurlakkoon päättyneen sortokauden jälkeisen ensimmäisen urheiluseurabuumin aikana vuonna 1908. Myöhemmin Työväen Urheiluliiton (TUL) jäseneksi liittyneen yleisseuran lajikirjoon ovat kuuluneet mm.  jalkapallo, yleisurheilu, hiihto, suunnistus, sulkapallo ja viime vuosina erinomaisesta menestystä ja valtakunnallista näkyvyyttä tuonut koripallo.  Koripallo-Vilpas tunnetaan tänä päivänä erityisesti salolaisjuuret omaavasta ja yhdestä kaikkien aikojen suomalaisesta koripalloilijasta Teemu Rannikosta sekä otteluissa tunnelmaa nostattavista Ultra -kannattajista.

 

800px-Salohalli, Wikimedia Commons

Salohalli, Wikimedia Commons

 

Vilppaan ohella vuonna 1998 avattua komeaa Salohallia isännöi, tai varsinkin lentopallon ollessa kyseessä, emännöi, toinen 100+ -vuotias salolaisinstituutio, Salon Viesti. Syksyn 2012 satavuotisjuhlapuheessaan ”sielultaan viestiläinen” tasavallan presidentti Sauli Niinistö ylisti ”Salon keitaaksi” kutsuttua Urheilupuistoa. ”Mitä enemmän maailmaa kiertää, sen vakuuttuneemmaksi tulee, ettei yhtä monipuolista Urheilupuistoa olekaan olemassa. Siitä salolaisten kannattaisi olla ylpeitä ja käyttää puiston mahdollisuuksia hyväksi.”[i].

 

Vuonna 1912 perustettu Salon Viesti rakensi oman urheilutalonsa Urheilupuiston laitaan vuonna 1951.

 

Salon Viesti on viime vuosikymmenien vahvimmassa lajissaan, lentopallossa tehnyt monenlaista suomalaista urheiluhistoriaa. Kansainvälisen menestyksen ohella LP Viestin naisjoukkue voitti vuosina 2009-2012 ennätykselliset 114 ottelua peräkkäin. SM-kultaa joukkue voitti seitsemän kertaa peräkkäin vuosina 2009-2015. Alkavaan kauteenkin LP Viesti lähtee puolustavana mestarina. Ennen Salohallin valmistumista vireää juniorityötä tekevä Viesti pelasi ja harjoitteli omassa, yhä käytössä olevassa urheilutalossa Urheilupuiston kirkon puoleisessa laidassa.

Salon viime vuosien harrastajamääriltään suurimman seuran Salon Palloilijoiden (SalPa) toiminta käynnistyi vuonna 1956, kun kaupungissa syntyi ajatus palloiluun erikoistuvasta seurasta. Alkuun ajatuksena oli, että Viesti ja Vilpas olisivat lyöneet voimansa yhteen, mutta lopulta Vilpas jatkoi toimintaansa normaalisti ja SalPa aloitti jalkapalloilun Viestin luovuttamalla paikalla maakuntasarjassa. Viestiltä uusi seura sai myös ensimmäiset pelivarusteensa[ii].

Kolmisen vuotta sitten 60-vuotisjuhliaan viettänyt SalPa on tänä päivänä Vilppaan ja Viestin tavoin monilajiseura. Seuran lajikirjo koostuu nykyisin jalkapallosta, koripallosta, salibandystä, taitoluistelusta ja jääkiekosta.

 

 

Kaikkia SalPan, Viestin, Vilppaan ja myös monien muiden liikuntaseurojen lajeja voidaan harrastaa Urheilupuistossa, sillä noin 100 hehtaarin suuruiseen liikuntakeskukseen kuuluu Salohallin, Urheilutalon sekä Keskusurheilukentän lisäksi mm. uimahalli, kaksi jäähallia, neljä nurmipintaista jalkapallokenttää ja yksi lämmitettävä tekonurmikenttä, tennishalli sekä ulkotennis- ja koripallokentät, ratsastuskeskus, keilahalli, squash-halli, 18-reikäinen golfkeskus, 9-väyläinen frisbeegolfrata, skeittiparkki, ulkoilukuntoilulaitteet ja Perhepuiston leikkipaikka. Urheilupuistosta on lisäksi suora yhteys Salon kaupungin Salo-Lehmijärvi -retkeilyreitille sekä kahdelle eripituiselle (6 km ja 2 km) merkatulle kuntoilulenkille.

Tasavallan presidentin ohella myös Suomen Palloliitto ja Euroopan jalkapalloliitto arvostavat Salon Urheilupuiston peli- ja liikuntatapahtumaolosuhteita. U19 -poikien EM-karsinnat alkavat Suomen lohkon osalta keskiviikkona 25.9.19 klo 16.30 Salon Keskusurheilukentällä. Lohkon avausottelussa Suomi kohtaa Tshekin joukkueen[iii].

[i] http://www.salonviesti.fi/100vjuhlat/default.aspx

[ii] http://www.salpajalkapallo.fi/edustus/seura.asp

[iii] https://www.palloliitto.fi/videot/live/live-u17-poikien-em-karsintaturnaus

Lauantain lähiliikuntapaikka 12/19 ⚽️ Varissuon Pelttarin kenttä

”Uskaltaako siellä Varissuolla kävellä yksinään. Olen kuullut, että siellä tehdään paljon ryöstöjä, helsinkiläinen tutkija utelee, kun lähiökierrokselle ilmoittautuneet odottavat bussia.”

 

Näin kirjoitettiin kaupunkilehti Turkulaisessa jokunen vuosi sitten kun joukko tutkijoita oli kaupunkitutkimuspäivien yhteydessä jalkautumassa lähiöön, joka lienee yksi maan tunnetuimmista[i]). Vaikka Varissuo tunnetaan laajasti nimeltään ja maineeltaan, liittyy tähän suurta etnistä kirjoa edustavaan kaupunginosaan myös voimakasta väärinymmärrystä ja tietämättömyyttä. Kansalaiskeskusteluissa ja myös mediassa jaksetaan sitkeästi muistuttaa Varissuon 90-luvun henkirikoshistoriasta, mutta huomattavasti harvemmin huomioidaan, tai edes tunnettaan alueen monipuolisia palveluita, asukasviihtyvyyttä ja muita myönteisiä erikoispiirteitä.

 

Varissuo, turkulaisittain Vakke on tosiaankin yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupunginosista. Kun muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuvien osuus Turussa on keskimäärin 11-12 % koko väestöstä – Pääkaupunkiseudulla 15-19 %, Tampereella n. 8 % ja Oulussa n. 4 % – on vieraskielisten osuus Varissuolla jo 50 prosentin tasolla[ii]. Maahanmuuttajataustaisen väestön voimakas keskittyminen Varissuolle, Lausteelle ja muutamaan muuhun kaupunginosaan on kiistatta Turussa yhteiskunnallinen huolen aihe, mutta muutoksen myönteisenä puolena Varissuolla on tehty myös myönteisiä ratkaisuja.

 

Varissuon sydämessä toimii vuonna 2017 tiloiltaan täysin uudistettu Suomen kansainvälisin koulu. Turun normaalikoulu on moderni opetusyhteisö, jossa perusopetusta saa yli 800 oppilasta ja lukiossa opiskelee n. 300 nuorta. Norssin erikoispiirteisiin kuuluvat vuonna 2003 toimintansa aloittanut Turun kansainvälinen koulu, laajan kansainvälisen korkeakoulukelpoisuuden tarjoama lukion IB-ohjelma sekä oppilaitoksen asema Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukouluna.

 

Kansainvälisen oppilaitoksen ohella Varissuon erikoisuuksiin ja yhteisöllisyyttä korostavaan ilmapiiriin on kuulunut jo toistakymmentä vuotta Suomen ainoa lähipoliisi. Muun muassa edellisen hallituksen sisäministeri Kai Mykkänen sekä lähiöiden jengiväkivaltaisuuksien kanssa painiva Ruotsin poliisi ovat nostaneet vuodesta 2006 lähtien Varissuolla yksin partioineen ja alueella kaikkien tunteman Vesa Jauhiaisen toimintamallin tavoittelemisen arvoiseksi esimerkiksi lähiöiden kotouttamistyössä. Jauhiaisen mukaan ”lähipoliisille onnistumisen salaisuus piilee pitkäjänteisessä työssä: nuori näkee samat kasvot jalkapallokentällä, nuorisotalolla, yöelämässä, koulussa ja kauppakeskuksessa. Lähipoliisi oppii tuntemaan alueen asukkaita ja erityisesti nuorten muuta tukiverkostoa.”[iii]

IMG_20180908_131701

Pitkälle toistakymmentä vuotta Varissuolla palvellut lähipoliisi Vesa Jauhiainen on ollut tuttu näky niin kouluissa, nuorisotalolla, pallokentillä, yöelämässä kuin kauppakeskuksessa. 

 

Johtuen ennen kaikkea väestön ikääntymisestä ja kantaväestön alhaisesta syntyvyydestä, Suomen väestönkasvu nojaa voimakkaasti maahanmuuttoon. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa syntyvyys on huomattavasti korkeampaa. Asettamatta eri ikäryhmiä ja näiden liikuntatarpeita vastakkain, on kuitenkin huomionarvoista, että Turun kaupunginosien väliset väestörakenteelliset erot ovat paikoittain merkittäviä. Kun esimerkiksi läntisessä Turussa, Impivaaran urheilukeskuksen kupeessa sijaitsevassa Hepokullan kaupunginosassa asukkaista yli 42 % on yli 65-vuotiaita ja heistä maahanmuuttajataustaisia vain 2,8 %, ovat Varissuon lähes samanaikaisesti rakennetussa lähiössä vastaavat väestön tunnusluvut täysin toisenlaiset – vain 20 % yli 65-vuotiaita ja maahanmuuttajataustaisia asukkaita jo noin 50 % väestöstä[iv].

 

Varissuon etnisesti kirjavan, mutta myös lasten ja nuorten kaupunginosan liikunta- harrastusolosuhteet eivät ole kehittyneet yhtä hyvin kuin eräillä muilla Turun alueilla ja varissuolaiset ovat joutuneet liikkumaan ja pelaamaan muualla. Esimerkiksi Turun Nappulaliigan toiminta alueella katkesi useiksi vuosiksi, vaikka laji on tunnetusti vakkelaisten lasten ja myös nuorten suosikkilaji.  Kolmisen vuotta sitten ongelmaan haettiin ratkaisua Varissuon kaupunginosaviikolla.

”Keväällä 2016 joukko Turun seudun johtavien jalkapalloseurojen edustajia, poliittisia päättäjiä, Norssin rehtori ja Varissuon liikuntapalvelukeskuksen aluevastaava kokoontuivat Majanummen toimitalolle keskustelemaan alueen lähiliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikkeellepanevana voimana oli Norssin, Turun kansainvälisen koulun mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä tarjoutui erinomainen mahdollisuus kehittää kaupunginosan toisistaan irrallisista ja ankean oloisista lähiliikuntapaikoista Varissuon upouusi keskuspuisto.”[v]

https://suburbanturku.wordpress.com/2018/04/17/varissuon-uusi-keskuspuisto-kannustaa-lahiliikuntaan-ja-edistaa-yhteisollisyytta/

Varissuon lähiliikuntapaikkayhteistyön ensimmäisiä askelmerkkejä ottamassa mm. Fortum Tutor (Inter, TuNL) Juha Lipponen, Norssin rehtori Veli-Matti Hakanen ja vakkelaisen valtuutettu Sadri Beqiri. Koolle kutsujana toukokuussa 2016 Majanummen toimitalolla Kaupunginosaviikkoja vuosia vetänyt kaupunkitutkija Tapio Peltomaa. 

 

Viime vuosina Turun kaupunki, kaupunginosan asukkaat sekä paikallistoimijat ovat yhteistyössä valmistelleet Varissuon keskellä sijaitsevan metsäisen puistoalueen kehittämistä unelmien keskuspuistoksi. Vaikka julkisuudessa on säännöllisesti tuotu esiin lasten ja muunkin väestön lisääntynyt liikkumattomuus ja vaikka liikunnallisten harrastusten tiedetään tukevan maahanmuuttajanuorten kotoutumista sekä ehkäisevän syrjäytymistä, on Turulla kuten monella muullakin kaupungilla varsin rajalliset resurssit liikuntapaikkojen kehittämiseen.

 

Tänä vuonna uudistetulla ja syyskuun alussa käyttöön otetulla Varissuon Pelttarinkadulla jalkapalloilijoiden alustana on Kupittaalta kierrätetty tekonurmi. Alusta on vakkelaiselle futisväelle merkittävä parannus, mutta kuntatalouden entisestään kiristyessä, unelmien keskuspuiston seuraavat vaiheet saattavat viivästyä merkittävästi. Puistot ja liikuntapaikat ovat useimmiten jo sijaintinsa takia osa kuntapolitiikkaa, mutta pitäisikö nopeasti muuttuvassa maailmassa kansalaisten liikkumisen edistämistä lähiliikuntapaikkojen kehittämistä tarkastella enemmän ennaltaehkäisevänä sote-politiikkana kuin kapea-alaisesti liikuntalautakunnan tai kaupunkikehittämistyön osana?

Junioritoimintaansa viime vuosina laajentanut FC Inter jalkautui 7.9.19 Vakke Love -tapahtuman yhteydessä uudistetulle Pelttarin kentälle esittelemään toimintaansa. Varissuolaisille jaettiin myös kutsuja kannustamaan runkosarjan kärjestä mitalisarjaan lähtevää edustusjoukkuetta seuraavan viikonlopun kotiottelussa Veritas Stadionilla. Myös Varissuon kiinteistönhoitopalveluista vastaava Akseli Kiinteistöpalvelut Oy oli mukana Pelttarin kentän avajaistapahtumassa. 

 

Ja koska kuntien taloudelliset ovat yhä rajallisempia, olisi varmasti yhteinen etu, jos lähiliikuntapaikkoja ja muita kaupunkilaisten kohtaamispaikkoja voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa taloudellisessa ja toiminnallisessa yhteistyössä elinkeinoelämän, urheiluseurojen sekä muiden paikallistoimijoiden kanssa.

 

[i] https://www.turkulainen.fi/artikkeli/113275-tutkijat-hammastelivat-lahioita

[ii] https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//vaestokatsaus_heinakuu_2019.pdf

[iii] https://yle.fi/uutiset/3-10360479

[iv] https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf

[v] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/04/17/varissuon-uusi-keskuspuisto-kannustaa-lahiliikuntaan-ja-edistaa-yhteisollisyytta/