Asukasbudjetilla viihtyisämpi Turku: tee ehdotus, nyt!

Kuntoportaat Kalmasvuorelle ja Pansioon, laavuja lähiluontoon, uimahyppytorni Hirvensaloon, lasten harrastusohjausta, useita ulkoliikuntosaleja, uusi skeittipaikka, parkour- ja frisbeegolf-rataa, taidetta, tapahtumia sekä turvallisuutta teille ja kaduille…

Paljon ehdotuksia jo toteutettu tai toteutumassa, nyt on uusien asukasideoiden aika! 

Osallistuva budjetointi on kansainvälisestikin varsin tuore tapa edistää kansalaisaktiivisuutta ja kaupunginosakehitystä. Itämeren alueella asukkaita osallistavaa budjetointia on toteutettu hyvällä menestyksellä jo runsaan vuosikymmen mm. Turun ystävyyskaupungissa Gdanskissa, missä suoran lentoyhteyden kautta turkulaisille tutuksi tullut kulttuurikaupunki on kanavoinut vuosittain miljoonia euroja asukkaiden valmistelemiin paikallishankkeisiin, joilla on rakennettu uusia lähiliikunta- ja leikkipaikkoja, kunnostettu kevyen liikenteen väyliä sekä lisätty asukkaiden viihtyvyyttä kaupunginosien kohtaamispaikoilla ja paikallispalveluilla1.

Suomessa Helsinki on ollut edelläkävijä kannustamaan kaupunkilaisia kehittämään asuinalueitaan ja pääkaupungin erikoisvahvuutena on ollut muutaman vuoden takainen päätös palkata seitsemän alueellista stadiluotsia kuuntelemaan kaupunkilaisia ja valmistelemaan asukkaiden sekä järjestöjen ehdotusaihioita konkreettisiksi paikallishankkeiksi.

Turussa Asukasbudjetointi otettiin käyttöön vuonna 2020, jolloin reilut 3000 turkulaista äänesti 239 ehdotuksesta. Toteutukseen eteni lopulta 52 hanketta ja rahaa oli käytössä miljoona euroa.    

Kalmasvuoren kuntoportaat toteutettiin Turun ensimmäisen Asukasbudjettikauden äänestyksen tuloksena. Portaat vihittiin käyttöön Länsi-Turun kaupunginosaviikolla toukokuussa 2023.

Toisella kaudella (2021-23) määraraha kolmikertaistui kolmeen miljoonaan ja ehdotuksia tehtiin 440. Budjettikauden teemana oli lasten ja nuorten hyvinvointi. Äänestyksessä suosituimmat ehdotukset olivat Lasten liikunnan ihmemaa -toiminnan laajentaminen kesäkaudelle (544 ääntä) ja kaikki yhdeksän suuraluetta kattavan lastenteatterin kiertue päiväkoteihin ja kouluihin (408 ääntä). Yhteensä 89 ehdotusta hyväksyttiin toteutettavaksi vuoden 2023 loppuun mennessä. 

Lokakuussa käynnistyi Turun kolmas Asukasbudjetti-kierros. Ehdotuksen voi tehdä yksittäinen henkilö, ryhmä tai yhdistys ja ehdotukset toimitetaan sähköisesti Turun kaupungin asukasbudjetti.turku.fi -sivuston kautta. 

Tällä Asukasbudjettikierroksella ei ole erityistä teemaa. Ehdotus voi kohdentua mihin tahansa ikäryhmään lapsista ikäihmisiin. Ehdottaa voi esimerkiksi harrasteryhmää, kurssia tai tempausta. Ehdotusten tulee kuitenkin täyttää Asukasbudjetin kriteerit:

https://asukasbudjetti.turku.fi/pages/kriteerit

“Kriteereissä määritellään, että ehdotusten tulee koskea kaupungin toimivallan alaista toimintaa. Niissä edellytetään myös, että Asukasbudjetilla rahoitetaan konkreettista toimintaa, ei pelkkien suunnitelmien tekoa eikä pysyvän henkilöstön palkkausta. Asukasbudjetista ei myöskään rahoiteta kohteita, joille on jo varattu määrärahat kaupungin talousarviossa.”

Toteutettavia ideoita voi ehdottaa kaikille yhdeksälle suuralueelle. Lisäksi kategoriana on koko Turku, jos toiminnan ajatellaan tapahtuvan usealla alueella.  

Ehdotusaika umpeutuu 30.11.23, joten pidä kiirettä!

Ehdotusjakson jälkeen ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia suunnitelömia. Kaikille avoimet yhteiskehittämistilaisuudet järjestetään 1.1.-31.3.2024.

Asukasbudjettiäänestys avataan huhtikuussa 2024. Kaikki 13 vuotta vuonna 2024 täyttävät ja sitä vanhemmat turkulaiset voivat äänestää suunnitelmista 1.-30.4.2024.

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/09/28/asukasbudjetti-avaa-turkulaisille-mahdollisuuden-vaikuttaa-asuinalueensa-viihtyvyyteen-aanesta/ ↩︎

Joukkueurheilu – #MeToo

Päävalmentaja on vapautettu sopimuksestaan välittömästi1. Seurajohtaja piinasi naisia vuosikausia2. SM-liigan pomo puhuu raiskauskohuista3. Huoli jääkiekon tulevaisuudesta ja toimintakulttuurista ajoi Erkka Westerlundin jääkiekkoliiton puheenjohtajakilpaan4.

Me too -liikkeen juuret ulottuvat vuoteen 2006, jolloin nuorisojärjestö Just Be Inc.:n perustaja Tarana Burke käynnisti seksuaalista häirintää vastustavan kampanjan. Ruohonjuuritason liikkeen tavoitteena oli tavoittaa seksuaalisen hyväksikäytön uhreja vähäosaisissa yhteisöissä5.

Runsas vuosikymmen myöhemmin liikkeestä kehittyi näyttelijä Alyssa Milanon twiittauksen kautta seksuaalista ahdistelua vastustava globaali kampanja.

Elokuva- ja viihdemaailman epäkohdista ja ahdistelusta huomio on sittemmin kiinnittynyt myös häiritsevään käytökseen mm. opiskelu- ja korkeakoulumaailmassa, uskonnollisissa yhteisöissä sekä talouden, hallinnon ja politiikan piirissä.

Urheilu ei tietenkään ole häirinnästä vapaa osa yhteiskuntaa. Maailmanlaajuisesti ehkä tunnetuin tapaus on ollut Yhdysvaltojen voimistelumaajoukkueen lääkäri Larry Nassarin vuosikymmeniä kestänyt seksuaalinen väkivalta lapsia ja nuoria naisvoimistelijoita kohtaan. Uhrien joukossa on ollut mm. kaikkien aikojen menestynein telinevoimistelija Simone Biles.

”Huippu-urheilijat ovat nykypäivänä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden mainetekoja, mutta myös pelikenttien ulkopuolista käytöstä ja puheita tarkkaillaan paparazzi-armeijojen kameroilla sekä miljoonien some-seuraajien ehtymättömällä mielenkiinnolla.”

Joukkue- ja palloilulajien viime aikojen kiistatta näkyvintä Me too -keskustelua on käyty Espanjan naisten maailmanmestarijoukkueen ympärillä. Jo syksyllä 2022 15 maajoukkueen pelaajaa ilmoitti, etteivät pelaa enää maajoukkueessa, ellei päävalmentaja Jorge Vilda saa potkuja.

Suureksi yllätykseksi Espanja voitti elokuussa 2023 maailmanmestaruuden Vildan johdolla. Ns. Rubiales skandaali vei kuitenkin huomion mestaruusjuhlinnalta. Espanjan jalkapalloliiton puheenjohtaja Luis Rubiales suuteli maajoukkueen kapteeni Jennifer Hermosoa suulle MM-loppuottelun jälkeen. Rubiales vähätteli tapahtunutta, mutta kohu jatkui päiväkausia kunnes Hermoso ilmoitti tehneensä rikosilmoituksen ja myös UEFA:n varapuheenjohtajana toiminut jalkapallovaikuttaja kertoi eroavansa puheenjohtajan tehtävistä.

Huippu-urheilijat ovat nykypäivänä merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, joiden mainetekoja, mutta myös pelikenttien ulkopuolista käytöstä ja puheita tarkkaillaan paparazzi-armeijojen kameroilla sekä miljoonien some-seuraajien ehtymättömällä mielenkiinnolla.

Samaan aikaan kun kunnianhimoiset Insta-ajan influensserit liimautuvat nousevien urheilutähtien läheisyyteen, nuori urheilija joutuu käsittelemään tätä kuuluisuuden ja menestyksen kääntöpuolta usein ilman tarvittavaa tukea tai elämänkokemusta.

”Samaan aikaan kun kunnianhimoiset Insta-ajan influensserit liimautuvat nousevien urheilutähtien läheisyyteen, nuori urheilija joutuu käsittelemään tätä kuuluisuuden ja menestyksen kääntöpuolta usein ilman tarvittavaa tukea tai elämänkokemusta.”

Omat haasteensa kohtaavat myös varttuneemmat valmentajat ja urheilujohtajat. Letkautukset ”pukukoppipuheista” tai urheilumaailman erivapauksista eivät enää kestä päivänvaloa ja joukkueurheilussa on otettava vakavasti vaatimukset yhteiskuntavastuullisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.

Monessa urheiluyhteisössä puhutaan juhlapuheissa kauniisti yhteiskuntavastuusta, mutta tekoja tarvitaan myös käytännön tasolla. Yhteisön jäseniä on kuunneltava ja epäkohtiin on puututtava. Viipymättä ja avoimesti. Selittely tai vastuunpakoilu ei enää riitä.

”Omat haasteensa kohtaavat myös varttuneemmat valmentajat ja urheilujohtajat. Letkautukset ”pukukoppipuheista” tai urheilumaailman erivapauksista eivät enää kestä päivänvaloa ja joukkueurheilussa on otettava vakavasti vaatimukset yhteiskuntavastuullisuudesta ja tasa-arvoisesta kohtelusta.”

Tänään 10.11. suomalaiset seuraavat presidentti Martti Ahtisaaren valtiollisia hautajaisia. Nobelin rauhanpalkinnolla palkitun valtiomiehen ja rauhanvälittäjän siunannut emerituspiispa Eero Huovinen on kuvaillut maamme kymmenettä presidenttiä sanoin suoruus, avoimuus ja läpinäkyvyys.

Ja omassa puheessaan Helsingin tuomiokirkossa presidentti Sauli Niinistö kuvaili Martti Ahtisaarta matalien hierarkioiden mieheksi.

Ehkäpä Martti Ahtisaaren perintöä ja ominaisuuksia voidaan hyödyntää, jotta suomalaiselle yhteiskunnalle mittaamattoman arvokas joukkueurheilu ja seuratoiminta olisivat entistäkin oikeudenmukaisempaa ja tasa-arvoista. Tai nykypäivän kielellä ilmaisten, inklusiivista.

  1.  Inter antoi potkut päävalmentaja Jarkko Wissille maanantaina, Turun Sanomat, 7.11.23 ↩︎
  2. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009980354.html Viestit kertovat: vaasalainen seurajohtaja piinasi naisia vuosikausia, Helsingin Sanomat, 10.11.23
    ↩︎
  3. https://www.iltalehti.fi/smliiga/a/289ac42d-7514-4fd5-a1fe-ea87df3653e8 Nyt SM-liigan pomo puhuu raiskauskohuista, Iltalehti, 20.10.23 ↩︎
  4. https://yle.fi/a/74-20057679 “Meidän kansakunta ei voi hyvin tällä hetkellä” – Erkka Westerlund lähtee Jääkiekkoliiton puheenjohtajakilpaan, Yle, 30.10.23 ↩︎
  5. https://www.huffpost.com/entry/the-me-too-campaign-was-created-by-a-black-woman-10-years-ago_n_59e61a7fe4b02a215b336fee ↩︎