”Eurooppalaisista kauppayhteyksistään huolimatta Suomi vuonna 1000 oli maanosansa äärimmäistä pohjoista reunaa, tuntematon Ultima Thule. Euroopan ja koko maailmankulttuurin reunalla sijainnut laaja metsäinen niemimaa Skandinavian itä- ja Siperian länsipuolella oli pääosin vailla kiinteää asutusta ja vailla omaa nimeäkin.Suomenniemeä oli toki asutettu tuhansien vuosien ajan, itse asiassa kaikista ilmansuunnista.”
Perimältään ja juuriltaan suomalaiset ovat pääosin samaa väestöä kuin baltit, muut pohjoismaalaiset ja keskieurooppalaiset. Kolmesta varhaisimmasta kiinteästä asutuskeskittymästä kehittyivät ensimmäisissä kirjallisissa lähteissä mainitut maakunnat Suomi (Finland), Häme (Tavastland) ja Karjala (Kirjaland).
Ensin mainittu, varsinainen eli Varsinais-Suomi, tuli sittemmin antamaan koko maalle nimensä. Maakuntia asuttivat suomenkieliset, mutta tavoiltaan, kielimurteiltaan ja monissa muissakin suhteissa toisistaan erottuneet ja toisilleen myös ajoittain vihamieliset heimot: länteen ja etelään yhteyksissä olleet (varsinais)suomalaiset, sisämaan kansa hämäläiset ja karjalaiset, jotka elivät vaikutusyhteydessä itään ja kaakkoon nykyisen Venäjän suuntaan.
Tänä päivänä Liedon kuntaan kuuluva Vanhalinna kuroutui kiinni mantereeseen Kiukaisten kulttuurin aikana noin vuosina 2000-1300 ennen ajanlaskun alkua maan kohotessa jääkauden jälkeen.
Kivikaudella maisema Linnavuorelta Turkuun vastasi pääpiirteissään sellaista näkymää, joka avautuu nykyisestä Turun satamasta merelle.Jos keskiajalla Suomen sydän löi tuomiokirkon edessä, sitä aiemmin se sykki Vanhalinnan Linnavuorella. Linnavuori kohoaa 56 metriä merenpinnan yläpuolelle ja viereisen Aittamäen kalmiston arkeologiset löydöt kertovat alueen elämästä pronssikaudelta keskiajalle asti.
Vuoren linnoitus varustettiin keskiajan alussa. Merkkitulilla pidettiin yhteyttä seudun muihin puolustuslinnakkeisiin. Linnavuori menetti asemansa puolustuslinnoituksena viimeistään 1300-luvun alussa, kun uusi linna, Turun linna, otettiin käyttöön Auran suulla. Linnavuorta alettiin kutsua ”vanhaksi linnaksi”. Hämeen Härkätien on satoja vuosia yhdistänyt kahta merkittävää kauppapaikkaa, Turun linnaa ja Hämeen linnaa.Vanhalinnan kohdalla Härkätie on säilyttänyt 1700-luvun ilmeensä, ja sen varrelta avautuva maisema Aurajokilaakson viljelysmaille on osa kansallista kulttuurimaisemaamme. Liedon Vanhalinna ja Vanha Härkätie saivat 1990-luvulla Euroopan neuvoston viikinkireitti-statuksen ainoina Suomessa.
Lähteet: Professori Markku Kuisman Suomen poliittinen taloushistoria 1000-2000, 2009; Suomen sydän – kulttuurikuntoilureitti
