Kategoria: taitojalkapallo

Inter 2:n nousu Kakkoseen elintärkeä piristysruiske Turkufutikselle

Turulla on komea historia jalkapallokaupunkina ja ylpeästi runosmäkeläisen Lukas Hradeckyn kipparoimassa A-maajoukkueessa on ollut vuosikymmenien ajan käytännössä katkeamaton, vahva turkulaisedustus. Myös menestys juniorisarjoissa on ollut erinomaista, mutta viime kaudella kuitenkin katkesi Turun niin ikään vuosikymmeniä kestänyt jakso A- tai B-juniorien SM-jalkapallosta Turussa. Kun vielä TPS:n naiset putosivat Kansallisesta liigasta ja heikot talviharjoitteluolot puhututtivat paikallista futisväkeä, on Turussa perustellusti kannettu huolta kansallisen kilpailun kyydissä pysymisestä.  

Kauden 2023 jälkeen suomalaisessa seurajoukkuejalkapallossa astui voimaan merkittävä sarjajärjestelmäuudistus, joka loi painetta myös turkulaiseen jalkapalloon. Kun A- ja B-junioreissa ei pelattu SM-tasolla, oli elintärkeää että lahjakkaille turkulaisjunioreille turvattaisiin korvaava pelaajapolku Veikkausliigan ja Ykkösen alapuolella.

”Vastatakseen sarjajärjestelmän muutoksiin sekä ylimpien juniori-ikäluokkien SM-tason osalta tapahtuneeseen pelaajapolun katkeamiseen FC Inter asetti talvella 2022-23 selkeän tavoitteen. Seuran reservijoukkueen oli noustava Kolmosesta Kakkoseen.”

”Pelaajakehitysarvoaan menettäneessä A-juniorien (P20) SM-karsinnassa Turun seudun kolmikko KaaPo, TPS ja Inter pitää peräkkäin perää sarjan hännillä ja A20 SM-sarjaa pelataan ensikertaa kertaa miesmuistiin ilman turkulaisjoukkuetta.”1

Vastatakseen sarjajärjestelmän muutoksiin sekä ylimpien juniori-ikäluokkien SM-tason osalta tapahtuneeseen pelaajapolun katkeamiseen FC Inter asetti talvella 2022-23 selkeän tavoitteen. Seuran reservijoukkueen oli noustava Kolmosesta Kakkoseen.

Projektin keskeisenä kannustimena oli koventunut kansallinen kilpailu, pyrkimys vahvistaa roolia kasvattajaseurana sekä tarve tarjota omille kasvateille polku kohti ammattilaisuraa. 

Kuinka seura onnistui projektissaan?

Tuloksellisesti turkulaisten kausi Kolmosessa oli kiistaton menestystarina.

Inter 2 pelasi kauden alusta 20 ottelua peräkkäin ilman tappiota ja pistemenestyksiäkin kertyi vain kahdesta tasapelistä. Ensimmäinen tappio tuli vasta syyskuun lopulla kun sarjanousu oli jo varmistettu. Ottelusaldolla 22 – 19 – 2 – 1 (maaliero 91-21) eroa sarjan kakkoseen kertyi kahdeksan pistettä.

Jos reservijoukkueen tavoitteena on vahvistaa roolia kasvattajaseurana ja tarjota omille kasvateille uskottava pelaajapolku, pitää päättynyttä kautta arvioida yksityiskohtaisemmin, yksittäisten pelaajien näkökulmasta. Artikkelin lopussa on lueteltu sarjanousussa mukana olleet pelaajat ja sekä lyhyt kuvaus roolistaan joukkueessa kauden aikana.

Nousua Kakkoseen täydensi Regions Cupin finaalin voitto syyskuussa Olympiastadionilla. Loppuottelussa kaatui Nummelan Palloseura 4-0.

Päävalmentaja Tomi Kivikosken (oik.) kanssa Stadikalla juhlimassa Interin InterAction-mies Jani Meriläinen.

Vaikka edustusjoukkueen pelaajat eivät pelanneet cupin pelejä, Veikkausliigassa vähälle peliajalle jääneiden nuorten edustuksen pelaajien rooli oli Inter 2:n sarjanousussa kiistatta merkittävä. Yli 30 pelaajaa pelasi kauden aikana Kolmosen sarjaotteluissa.

Projekti Kakkonen kaudella 2024

Kauden 2023 päätyttyä FC Inter vapautti Jarkko Wissin edustusjoukkueen päävalmentajan tehtävistä2 ja solmi kaksivuotisen sopimuksen seitsemän vuotta FC Honkaa valmentaneen Vesa Vasaran kanssa3. Honka oli vielä muutamaa viikkoa aiemmin pelannut Suomen Cupin finaalissa, mutta ajautunut marraskuussa konkurssiin4.

Joulukuussa FC Inter julkisti Jussi-Pekka Savolaisen nimityksen seuran reservijoukkueen päävalmentajaksi5 Kunnianhimoisten nousevien nuorten suomalaisvalmentajien joukkoon kuuluva Savolainen on toiminut valmennuspäällikkönä erinomaista juniorityötä tekevässä Käpylän Pallossa sekä työskenteli ensin AC Oulun päävalmentaja Duarten apuvalmentajana ja loppukaudesta jaetusti Veikkausliigajoukkueen päävalmentajana6.

”J-P:n rooli valmentajana sekä hänen aiempi kokemuksensa ovat avainasemassa, kun rakennamme johdonmukaista kehitysväylää pelaajillemme. Uskon, että hänen roolinsa reservijoukkueessa tulee edesauttamaan olennaisesti seuran urheilullisen organisaation kehitysstrategian asettamia tavoitteita ja junioripolkumme päätepisteessä olevien pelaajien kehitystä. Vahva reservijoukkue vahvistaa pelaajiemme polkua kohti edustusjoukkuetta sekä auttaa varmistamaan, että jokainen pelaaja saa tarvitsemansa tuen kehittyäkseen huipulle.”

Raumalaistaustaisen Savolaisen nimitys päätoimiseksi reservijoukkueen päävalmentajaksi vahvistaa merkittävästi seuran pelaajakehitystyötä ja tiivistää jo nousukaudella vahvistunutta yhteistoimintaa Inter 2:n ja edustusjoukkueen välillä.

FC Interin hallituksen jäsen Julius Håkansin mukaan ”Jussi-Pekka Savolaisen tehtävä onkin nyt vakiinnuttaa joukkueen asema Kakkosessa ja edistää pelaajien kehitystä kohti edustusjoukkuetta.”7.

”J-P:n rooli valmentajana sekä hänen aiempi kokemuksensa ovat avainasemassa, kun rakennamme johdonmukaista kehitysväylää pelaajillemme. Uskon, että hänen roolinsa reservijoukkueessa tulee edesauttamaan olennaisesti seuran urheilullisen organisaation kehitysstrategian asettamia tavoitteita ja junioripolkumme päätepisteessä olevien pelaajien kehitystä. Vahva reservijoukkue vahvistaa pelaajiemme polkua kohti edustusjoukkuetta sekä auttaa varmistamaan, että jokainen pelaaja saa tarvitsemansa tuen kehittyäkseen huipulle.”

Uuden päätoimisen päävalmentajan lisäksi Interin reservijoukkuetta on vahvistettu joukolla uusia pelaajia. Tuukka Pahkala saapui SJK Akatemiasta ja Viktor Johansson Piffenistä. Molemmilla kokemusta Ykkösestä. Vasenjalkainen B-juniori-ikäinen lupaus Joel Asikainen löytyi Tampereen Ilveksestä, KaaPosta tuli niin ikään Piffenissä pelannut Alexandru Florea ja juuri kauden alla julkaistiin merkittävä keskikentän vahvistus. Kokenut Inter-taustainen Mikke Louhela palasi SalPasta.

Inter 2:n vahvistuksia kaudelle 2024: Mikke Louhela, Tuukka Pahkala ja Joel Asikainen.

Reservijoukkueen valmennuksessa Savolainen sai vuoden alussa tuekseen meritoituneen apuvalmentajan. Komean pelaajauran (mm. TPS, Tukholman AIK, maajoukkueessa 37 maaottelua ja Moskovan olympiakisat) jälkeen mm. IFK Maarianhaminan historialliseen mestaruuteen yhdessä Peter Lundmarkin kanssa valmentanut Kari ”Karo” Virtanen omaa myös pitkän Inter-kokemuksen. Kuten omaavat reservijoukkueen maalivahtivalmentaja Tony Saari, joukkueenjohtaja Matti Raho ja edustuksen joukkueenjohtaja/seuran monitoimimies David Moore.

Inter 2:n päävalmentajana aloittanut Jussi-Pekka Savolainen sai alkuvuodesta taustatuekseen kokeneen Karo Virtasen.

Maaliskuun lopussa Interin mestaruuteen päättyneen Liigacupin sekä talven harjoituspelien perusteella edustuksen ja reservijoukkueen yhteistyö Vasara-Savolainen akselilla on lähtenyt lupaavasti liikeelle ja moni reservipelaaja on saanut arvokasta pelikokemusta Veikkausliigajoukkueen otteluissa tai harjoituksissa.

”Alkuvuoden aikana edustusjoukkueen kokoonpanolistoille ovat päässeet reservijoukkueen pelaajista Ricardo Giler, Joona Hämäläinen, Evert Suominen, Joel Vainionpää sekä SJK:n organisaatiosta siirtynyt Tuukka Pahkala. Liigajoukkueen ringissä on tammi-helmikuussa nähty myös pääosin vielä tällä hetkellä B-juniorijoukkueessa olevat Valtteri Berg, Emil Liljeström, Rasmus Tuomi ja Ilveksestä Interiin siirtynyt Joel Asikainen. Päävalmentaja Savolaisen mukaan tällaiset mahdollisuudet ovat pelaajille tärkeitä.”8

Sekä Veikkausliiga että Kakkonen käynnistyvät huhtikuun aluissa. Interin tuore Liigacupin mestaruus sekä tiivistynyt ja talvikaudella toimivaksi osoittautunut yhteistyö reservijoukkueen kanssa herättää lupauksia turkulaisittain mielenkiintoisesta pääsarjakaudesta. Turkulaisodotuksia täydentää Interin tavoin Pk-seututaustaisen päävalmentajan oppeihin uskova, liiganousua hakeva Ykkösliigan TPS.

”Interin tuore Liigacupin mestaruus sekä tiivistynyt ja talvikaudella toimivaksi osoittautunut yhteistyö reservijoukkueen kanssa herättää lupauksia turkulaisittain mielenkiintoisesta pääsarjakaudesta. Turkulaisodotuksia täydentää Interin tavoin Pk-seututaustaisen päävalmentajan oppeihin uskova, liiganousua hakeva Ykkösliigan TPS.”

Inter 2:n Kakkoseen nostaneen joukkueen pelaajat kaudella 2023:

Sarjanousuun johtaneella kaudella kokemusta ja johtajuutta toivat kolme vähintään Ykkösen kokemusta omaavaa pelin keskikaistan pelaajaa, jotka kaikki myös Interin omia kasvatteja.

Aati Marttinen (1997) pelasi maksimiminuutit (1980) eli 22 sarjapeliä alusta loppuun. Maalivahdiksi yhä nuori Marttinen omaa raamit vähintään Ykkösen tasolle ja mennyt eteenpäin jalalla pelaamisessa. Luotettava ja nuoria pelikavereita kannustava maalivahti. Kaudella 2022 11 peliä Ykkösessä TPS:n paidassa. Veikkausliigassa toistakymmentä peliä Interin edustusjoukkueessa. Interin oma kasvatti.

Oliver Kangaslahti (2000) pelasi niin ikään täydet minuutit. Puolustuslinjan johtaja. Jo kaudella 2021 MP:n runkopelaaja Ykkösessä (20/22 sarjapeliä, 1832 min) ja kaudella 2022 viisi Veikkausliigapeliä HIFK:ssa. Kovapotkuisen ja ajoittain kovaotteisen topparin isä Ollilla mittava pelaajaura ja veli myös pelannut takavuosina MuSassa Ykkösessä.  22 sarjapeliä, 1980 min. Interin oma kasvatti.

Gezim Voca (1995), joukkueen kapteeni ja paras maalintekijä. Suurella todennäköisyydellä myös eniten maalisyöttöjä sarjassa. Komea futsal-ura Someron Voimassa. Muun muassa 2018-19 kaudella Futsal-liigan runkosarjan pistepörssin voitto ja silloinen maaliennätys (39). 20 sarjapeliä, joissa 20 maalia. Monet maaleista voittomaaleja. Interin oma kasvatti.

Anton Aaltonen (2003): Ennen siirtymistä Turkuun kaudelle 2023 erinomainen vuosi HJK:n reservijoukkueessa. HJK Klubi 04:ssä Kakkosessa 11 maalia 14:ssa sarjapelissä. Veikkausliigassa debyytti kauden lopussa, mutta pelikausi pitkälti Kolmosessa. Toinen toisen, tai paremminkin kolmannen polven pelaaja. Isä Mika yhdistettäneen ikuisesti italialaiseen Interiin ja UEFA Cup-maaliin San Sirolla. Isoisä Keppari yksi turkulaisen junnufutiksen menestyneimmistä ja merkittävimmistä valmentajista. Isänsä tapaan hyökkäävä keskikenttäpelaaja, joka lukee hyvin peliä. Seuraava askel Salossa Ykkösliigaa?18 sarjapeliä, 1523 min, 3 maalia.

Kristian Palanen (2003): TuNL-taustainen laitapuolustaja jatkaa Jönssi Johanssonin ja Juije Laaksosen niukkasanaisten turkulaispakkien perinteitä. Näitä kuitenkin huomattavasti hyökkäävämpi vasemman puolen pelaaja. Kaudella selkeä ykkösvalinta vasemmaksi laitapuolustajaksi. Erikoistilanteissa vasen jalka vaarallinen. 17 sarjapeliä, 1396 minuuttia, 1 maali. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti.

Valentin Purosalo (2005): Interin akatemiapelaajalla huippukausi. Debyytti ja läpimurto Veikkausliigaan, missä seitsemässä ottelussa avauksessa. Nykyaikainen hyökkäävä laitapuolustaja, joka tukee hyvin hyökkäystä sekä tekee erinomaisesti ajoitettuja nousuja ja jakaa laadukkaita keskityksiä. Kauden aikana U18 ja U19 maaotteluja. Näiden lisäksi myös ykkösvalinta reservijoukkueen oikeana laitapuolustajana. 13 sarjapeliä, joissa lähes maksimiminuutit (1155). TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti.  

Otto Lehtisalo (2004): Harjoitteli edustusjoukkueen kanssa ja teki uransa ensimmäisen Veikkausliigamaalin. Peliaika liigassa jäi 70 minuuttiin, joten pelasi Ykköstä SalPassa (5/8, 319 min) ja 10 peliä Kolmosta. Klassinen 9-paikan pelaaja, joka joutui kuitenkin pelaamaan pääasiassa muilla pelipaikoilla. Viihtyy boksissa ja laukoo terävästi ja tarkasti molemmilla jaloilla, joten erinomainen maalintekijä. Edusti Suomea syksyllä 2022 U19 EM-karsinnoissa. 10 sarjapeliä, 852 min. Maaleja peräti 14 eli 1,4/ottelu. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti.

Daniel Rökman (2004): Otto Lehtisalon ikätoveri ja juniorivuosien kilpakumppani nuorten maajoukkueista. Suomalaisittain harvinainen 1v1 haastamiseen erikoistunut laitapelaaja on PKKU:n kasvatti ja saapui Anton Aaltosen tavoin Turkuun hyvän Kakkosen Klubi 04 kauden jälkeen.  Avauksessa puolessa Inter 2:n peleistä. 835 min, 4 maalia.

Joel Vainionpää (2004): Avauksessa 9 kertaa 11:sta sarjapelistä. 820 min, 3 maalia. Toppareista toiseksi eniten minuutteja, mutta etenkin syksyllä edustuksen vahvistukset veivät peliaikaa ja pudottivat penkille. Olen jäävi arvioimaan yksilöllisemmin. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti.

Juuso Enbuska (2002): Kymppipaikka tai hyökkäävä keskikenttä. Lappeenrannasta Turkuun opiskelemaan muuttanut monipuolinen hyökkäävä keskikenttäpelaaja ratkaisi syksyllä Olympiastadionilla Regions’ Cupin finaalin hattutempullaan. 4 maalia Kolmosessa. Avauksessa 9 sarjapelissä 17:sta. 779 minuuttia.

Ricardo Giler (2003), laitapelaaja. Avauksessa 8:ssa sarjapelissä 14:stä. 768 min, 1 maali. Espanjasta juniori-iässä Turkuun muuttanut Interin oma kasvatti.

Juho Hyvärinen (2000), puolustaja. 8/8, 700 min, 1 maali. U21-maaotteluja pelannut edustusjoukkueen laina alakertaan. RoPS-kasvatti. Siirtyi kauden päätyttyä Vaasan Palloseuraan. 

Arlind Sejdiu (2001), hyökkääjä. 7/7, 574 min, 12 maalia eli 1,7/ottelu. Saapui Turkuun Lahdesta, mutta jäi liigassa vähälle peliajalle. Kolmosessa kovat tehot. Siirtyi kauden päätyttyä Valkeakosken Hakaan. 

Roman Knox (1999), keskikenttä. Liittyi joukkueeseen kesällä. MLS seura Sporting Kansas Cityn kasvatti, joka pelannut viime vuosina yliopistojalkapalloa Teksasissa. Avauksessa 7:ssä pelissä, 560 min.

Bamo Ahmadi (2001): 6/8 sarjapeliä, 507 min, 2 maalia. Siirtyi kauden aikana Ykköstä pelaavasta yhteistyöseura SalPasta. TPS-kasvatti.

Ali Yasin (2000): 5/10, 474 min, 3 maalia. Inter-kasvatti.

Anton Vyyryläinen (2003): Kauden aikana varusmiespalveluksen suorittanut kovakuntoinen keskikenttäpelaaja. 5/7, 454 min, TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti, jonka seura kaudella 2024 on ÅIFK.

Elias Mastokangas (2001): 5/5, 450 min, 4 maalia. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti. Siirtyi kesken kauden Valkeakosken Hakaan. Veikkausliigassa syyskauden aikana 11/12 liigapeliä, 990 min. 7 maalia. 

Luka Kuittinen (2003): Keskikesään asti Jarkko Wissin luottotoppari Veikkausliigassa (12 kertaa avauksessa, 990 min), mutta tämän jälkeen pelipaikka vuoroin Ykkösen yhteistyöseura SalPassa ja Kolmosen Inter 2:ssa.  5/5, 450 min, 1 maali. RoPS-kasvatti. 

Olli Jakonen (2000): 5/5, 391 min, 2 maalia. SalPa-kasvatti, joka kauden aikana pelipaikkaa Veikkausliigaan, mutta pelasi kevätkaudella etupäässä Inter 2:ssa Kolmosta. Siirtyi syksyksi kasvattajaseuraansa Saloon.  

Matias Suotunen (2002): 4/10, 357 min. Kovapotkuinen toppari. Rauman Pallo-Iirojen kasvatti. 

Joona Hämäläinen (2002): 2/9, 355 min. RaiFu-Inter pelaajapolun kasvatti ja edustusjoukkueen kapteeni Juuso Hämäläisen nuorempi veli. Alkukaudesta sivussa loukkaantumisen takia. 

Roope Kantola (2002): 4/4, 346 min, 1 maali. Taitava keskikenttäpelaaja, joka siirtyi kauden aikana pelaamaan Ykköstä yhteistyöseura SalPaan. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti.

Axel Kouame (2003): 4/4, 343 min, 3 maalia. Nuori norsunluurannikkolainen saapui kesken kauden Turkuun. Hyökkäävä keskikenttäpelaaja nousi nopeasti edustusjoukkueeseen. 

Jasper Yrjas (2003): 3/8, 317 min, 1 maali. Veikkausliigassakin esiintynyt hyökkääjä. TuNL-Inter pelaajapolun kasvatti. 

Elmeri Oksanen (1999): 4/6, 275 min, 2 maalia. Pitkään sivussa loukkaantumisen takia.

Niilo Puustinen (2005): 2/7, 237 min. Palasi kesken kauden Poriin, missä pelasi loppukauden MuSassa Kolmosta ja A-juniorien SM-sarjaa Pori Akatemia YJ:ssä.   

Evert Suominen (2005): 1/10, 208 min, 2 maalia. Energinen ja aggressiivinen keskikenttäpelaaja. Interiin juniori-iässä siirtynyt Turun Nappulaliigan kasvatti. 

Auston Kranick (2000): 1/7, 204 min, 1 maali. Toinen joukkueen amerikkalaisvahvistus.  

Noah Nurmi (2001): 2/2, 160 min. Poikien ja nuorten maaotteluja pelannut KäPa:n kasvatti. Tuli Turkuun Tanskan Esbjergistä. Siirtyi talvella Turusta IFK Maarianhaminaan. 

Lisäksi reservijoukkueen kanssa ovat harjoitelleet ja/tai pelanneet cupin pelejä tai alle 100 min sarjapelejä seuraavat pelaajat:

Sead Bajrami (2003, A20), Omar Farhan (1992), Lauri Hulkkonen (2005, A20), Juuso Hämäläinen (1993, edustus), Valtteri Inkeroinen (2003, A20), Lucas Kagan (2006, P17), Aatu Leinonen (2005, A20), Samuli Linjos (2000), Amar Serdarevic (2005, A20), Lauri Vasa (1998), Ville Viitanen (2003, A20) 

 

 

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/06/01/turkufutiksen-elintarkea-kehittamishanke-inter2-kakkoseen/ ↩︎
  2. https://yle.fi/a/74-20058940 ↩︎
  3. https://www.veikkausliiga.com/uutiset/2023/11/18/vesa-vasara-interin-paavalmentajaksi-ajatusmaailmamme-kohtaavat-erittain-hyvin ↩︎
  4. https://yle.fi/a/74-20060664 ↩︎
  5. https://www.veikkausliiga.com/uutiset/2023/12/01/j-p-savolainen-interin-valmentajistoon-vastuulla-reservijoukkue ↩︎
  6. https://acoulu.fi/taustat/jp-savolainen ↩︎
  7. https://www.veikkausliiga.com/uutiset/2023/12/01/j-p-savolainen-interin-valmentajistoon-vastuulla-reservijoukkue ↩︎
  8. https://fcinter.fi/ajankohtaista/reservijoukkue-valmistautuu-kakkosen-kauteen-uudessa-valmennuksessa ↩︎

Keisari Franz – aikansa FB5

Syntyi ’45 sotasyyllisten Saksaan, oli nostamassa maalaisseura Bayernin ensin Bundesliigaan (’65) ja pian Euroopan parhaaksi seuraksi (’74, ’75, ’76). Johti kapteenina Münchenin ’74 MM-finaalissa Saksan Liittotasavallan voittoon Johan Cruyffin johtaman Hollannin totaalijalkapallosta ja antoi saksalaisille uskoa jälleenrakennukseen. Teki Pelén ja Cruyffin kanssa Cosmoksessa ”Messit” ja herättivät USA:n kuningaslajiin. Johti päävalmentajana Berliinin muurin murtumisen myötä uudelleenyhdistyneen Saksan ’90 maailmanmestariksi.

Useimmilla, tai ainakin monilla lapsilla lienee esikuvia, joiden mallin mukaan otetaan elämän itsenäisempiä alkuaskelia. Omassa lapsuudessani, 1970-luvun Suomen Turussa, maailmankuvani muokkaantui Koulukadun kotipiiriin, Puolalan koulun sekä Mikaelin puiston kentällä koettujen pelien ja leikkien kautta.

Kotitaloamme vastapäätä sijainneella Mikaelin sivukirjastolla oli myös suuri rooli maailman avaamisessa kun internetistä ei ollut tietoakaan ja televisiossakin vain pari kanavaa. Peppi Pitkätossu oli suuri sankari tasapuolisesti niin tytöille kuin pojille. Samoin sarjakuvahahmot Asterix ja Tintti, sekä näiden omalaatuiset ”sidekickit” Obelixista kapteeni Haddockiin ja professori Tuhatkaunoon. Realistisempaa kylmän sodan ajan kirjallisuutta ostettiin koulun jälkeen Rauhankadun antikvariaatista. Korkeajännityksissä saksalaiset olivat pahiksia ja britit pelastivat maailman.

Ei keisari Franzkaan ollut erehtymätön. Muistan kuin eilisen, kun silloinen Tsekkoslovakia kaatoi kesämökin mustavalko-tv:n ruudulla Antonin Panenkan hämmentävällä rangaistuspotkulla Münchenin maailmanmestarit ’76 EM-finaalissa. Ja vuosikymmen myöhemmin, ’86 Meksikon MM-kisoissa valmentajana nuori Franz kärsi jälleen loppuottelussa kirvelevän tappion. Tällä kertaa vastassa oli puolivälierissä britit Jumalan kädellä kaatanut mies nimeltä Maradona.

2000-luvulla Franz Beckenbauer toimi Bayernin presidenttinä sekä neuvotteli Saksalle vuoden 2006 maailmanmestaruuskisojen isännyyden. Rooli kisojen hakutoimikunnan puheenjohtajana toi myös kielteistä julkisuutta kansainväliseen jalkapalloliittoon liitettyjen lahjusepäilyjen takia.

Itse kisat olivat suuri menestystarina. Isäntämaa oli keväällä kisojen alla pudonnut FIFA rankingissa saksalaisittain ennenkuulumattomasti TOP 20:n ulkopuolelle, mutta lopulta Jürgen Klinsmannin nuori joukkue ylsi pronssitilalle kaatamalla Portugalin. Italian maailmanmestaruusjuhliin päättynyt Berliinin loppuottelu muistetaan myös Materazzi-episodista, jossa Zinedine Zidane menetti totaalisesti itsehillintänsä ja päätti upean maajoukkueuransa ulosajoon ja rangaistuspotkukilpailussa kärsittyyn finaalitappioon.

Saksassa vuoden 2006 kotikisat tunnetaan ”Kesäsatuna” – Sommermärchen. Ohjaaja Sönke Wortmann ohjasi kisoista dokumenttielokuvan, joka sai ensiltansa 3. lokakuuta, Saksan yhtenäisyyspäivänä. Marraskuun lopulla elokuvan oli nähnyt noin neljä miljoonaa katsojaa ja Deutschland. Ein Sommermärchen on Saksan elokuvahistorian kaupallisesti menestynein dokumenttielokuva.

Wortmannin elokuvan nimi on viittaus saksalaisrunoilijan Heinrich Heinen Saksanmaa: Talvinen tarina (Deutschland. Ein Wintermärchen) -teokseen vuodelta 1844. Globaalin jalkapallojuhla ja kansoja yhdistävä kuukauden kesäfestivaali kuvataan kontrastina ironiasta ja satiirisesta tyylistä tunnetun Heinen melankoliseen kuvaukseen Saksasta.

Hieman samaan tapaan, sodanjälkeisen Saksan talousihmeeseen ja konemaiseksi kuvattuun Saksan jalkapallomaajoukkueeseen Franz Beckenbauer toi luovuutta ja loistetta. Keisari Franz pystyi pelaamaan mitä tahansa pelipaikkaa. Hän itseasiassa loi huippuvuosinaan kokonaan uuden pelipaikan ja pelitavan joukkueelleen. Pelatessaan Liberona Beckenbauer yhdisti aiemman roolinsa keskikentän pelintekijänä keskuspuolustajaan, jolla oli vapaus osallistua pelinrakentamiseen ja hyökkäysnousuihin.

Kun saksalainen media, ylin valtiojohto ja jalkapalloa rakastava kansa muistelevat 7.1.24 Salzburgissa menehtynyttä keisariaan, kuvaillaan Franz Beckenbaueria sanalla ”Lichtgestalt”. Johtuuko siitä, ettei suomalaisesta, tai muualtakaan jalkapallomaailmasta löydy Franz Beckenbauerin kaltaista lajin edustajaa, kuvauksen kääntäminen suomeksi on vaikeaa.

Puhutaan ihmisestä, joka saavutti kuningaslajissa kaiken, muutti ja elävöitti peliä sekä toi valoa, loistoa ja tulevaisuuden uskoa menneisyyden hallinnan (Vergangenheitsbewältigung) kanssa kamppaileville Saksan suurille ikäluokille. Ja siinä sivussa suurta kunnioitusta ja arvostusta ulkomailla.

Artikkelikuva yhdeksän vuotiaan ihailijan mustavalkoisesta taideinstallaatiosta vuodelta 1974.

Derbysunnuntai ⚽️🇺🇦

Jalkapallokaupungissa sunnuntaiderbyllä on merkitystä. Turku ja Manchester ovat jalkapallokaupunkeja.

Tänään iltapäivällä Turku Energia Areenan kentän laidat olivat katsojia täynnä kun FC Interin ja TPS:n B-juniorit kohtasivat Kupittaan SM-karsintaottelussa.

Katselin itse peliä TPS-legenda Tapio Haritun sekä mm. Interin edustusjoukkueen päävalmentajana ennen Jose Riveiroa toimineen John Allenin 🏴󠁧󠁢󠁷󠁬󠁳󠁿 kanssa. ”Hara” Harittu on pelaajaurallaan yltänyt raitapaidassa kolmeen Suomen mestaruuteen ja myös toiminut TPS:n edustusjoukkueen päävalmentajana sekä lukemattomissa muissa lajin vastuullisissa tehtävissä.

Walesissa syntynyt John Allen saapui 1980-luvulla Suomeen pelaamaan ja on viime vuosina toiminut päävalmentajana niin TPS:n kuin Interin edustusjoukkueissa ja useissa muissa seuroissa. Tällä kaudella Allen valmentaa TPS:n A-junioreita yhdessä Esa ”Jönssi” Johanssonin kanssa.

Kentän laidalla tietysti puhuttiin siitä kuinka jalkapallo on vuosikymmenien varrella muuttunut ja miten tepsiläinen tapa pelata jalkapalloa poikkeaa sinimustasta pelifilosofiasta, jonka alkuaikojen menestys rakentui Job Dragtsman hollantilaiseen pelitapaan ja jota viime vuosina Jose Riveiro on ”espanjalaistanut” menetyksekkäästi. Alkuvuoden harjoituspelien perusteella Interin uusi päävalmentaja Miguel Grau tuntuu jatkavan Riveiron vuosilta tutulla pallonhallintalinjalla ja myönteistä on ollut myös nuorten omien kasvattien saama peliaika talven Liigacupin otteluissa.

Tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan viettävän Turun Palloseuran historiaan on mahtunut niin suurta menestystä kuin laskukausia. Samalla kun jalkapallo pelinä on kuluneen vuosisadan aikana muuttunut ja kehittynyt, on tietysti myös tepsiläinen pelitapa kokenut muutoksia.

Kun Tepsin kulta-aikana 60-luvun lopulta 70-luvun puoliväliin ja vielä 80-luvullakin turkulainen jalkapallo tunnettiin ennen kaikkea taitavista, useimmiten Turun Nappulaliigassa (TuNL) jalkapalloperusteet oppineista pelaajista, on tepsiläinen pelitapa kuitenkin viimeisen parin vuosikymmen kuluessa muuttunut, kun Inter on noussut haastamaan kaupungin herruudesta, TPS kärsinyt talousvaikeuksista ja perinteinen pelaajapolku TuNL:sta on muuntunut yhä nuorempien omien juniorien valmennukseen.

Kun viimeisen reilun vuosikymmenen aikana olen valmentajana kohdannut muun Suomen kanssakilpailijoita Etelä-Länsi sarjoissa ja turnauksissa, tämän vuosituhannen aggressiivisesti prässäävää ja fyysistä Tepsiä on usein kuvailtu tyyliltään ”katupoikafutiksen” edustajaksi.

Kentän laidalla keskusteltiin myös siitä, kuinka vähän suomalaiset pelaajat puhuvat pelikentällä vaikkapa brittipelaajiin verrattuna 🗣🇬🇧. Koska 11 pelaajan saumaton yhteistyö edellyttää jatkuvaa kommunikointia – ohjeistusta, varoittelua ja kannustusta – on tässä kiistatta aihealue, missä Suomifutiksella paljon työsarkaa. Puhumista ja yhä parempia sosiaalisia taitoja vaaditaan tietysti myös suomalaisilta talenteilta, jotka pyrkivät ja yltävät ulkomaisiin akatemioihin kilpailemaan pelipaikoista alati kovenevassa kilpailussa ammattilaisseurojen pelipaikoista.

Paikallisottelu itsessään oli tasainen, mutta kaksijakoinen. Inter siirtyi nopeasti 2-0 johtoon, mutta TPS hallitsi selkeästi toista puoliaikaa. Katsomon puolella taidettiin olla yhtä mieltä siitä, että Palloseura oli tänään parempi, vaikka ottelu 2-2 tasatulokseen päättyikin.

llalla taivaskanavat välittivät myös Turkuun toisenlaisen derbyn Koillis-Englannista. Cityn ja Unitedin Valioliigan paikalliskamppailua Manchesterin herruudesta pidetään ehkäpä maailman katsotuimpana jalkapalloderbynä.

Teollisen vallankumouksen merkkikaupungin paikallisotteluun liittyy itsellänikin ylimääräistä kiinnostusta, koska olen opiskeluaikoina asunut Manchesterissa ja pelatessani sikäläisiä yliopisto- ja alasarjapelejä, joukkueemme harjoitteli ManU:n harjoituskeskuksessa Cliffillä, Unitedin juniorivalmentajan johdolla.

Jalkapalloon liittyy siis helposti nostalgiaa ja intohimoja, mutta kuningaslaji on myös erinomainen yhteiskunnan peili ja maailman kaikissa kolkissa harrastettava sekä seurattava urheilu- ja sosiaalisen kanssakäymisen muoto voi myös lievittää maailmanpoliittisia jännitteitä.

Vladimir Putinin johtama Venäjä hyökkäsi reilu viikko sitten aseellisesti naapurimaa Ukrainaan ja siitä asti jatkunut hyökkäys on kylvänyt kuolemaa, tuhonnut kaupunkeja ja aiheuttanut yli miljoonan ukrainalaisen maasta paon.

Jalkapallo ei luonnollisestikaan pysty yksin päättämään sotia tai poistamaan muita yhteiskuntien epäkohtia, mutta vastuulliset jalkapalloseurat, suurta vaikutusvaltaa nauttivat pelaajat ja näiden eettisiä arvoja valvovat kannattajat voivat vaikuttaa siihen, että diktaattorien hirmuteot tullaan maailmanlaajuisesti huomioimaan. Ja ennen pitkää myös tuomitsemaan.

TPS juhlavuoden alla Ykköseen – takaisin liigaan turkulaisilla talenteilla ja paikallisella yhteistyöllä?

Turku on mustavalkoinen, usein sanotaan. Monilajiseura TPS on kiistatta tunnetuimpia turkulaisuuden ilmentymiä, tai brändejä, kuten tänä päivänä tavataan sanoa.

Kuten laajalti tunnistettavasta seuratunnuksesta käy ilmi, Turun Palloseura on perustettu vuonna 1922. Seura syntyi, kun Turun suomenkieliset jalkapalloilijat yhdistivät voimansa vastavoimaksi ruotsinkieliselle ÅIFK:lle. Ensimmäinen Suomen mestaruus saavutettiin vuonna 1928. Sittemmin mestaruuksia on tullut kaikkiaan kahdeksan, mutta viimeisin on vuodelta 1975, kauan ennen vuonna 1990 perustettua Veikkausliigaa. Cup-mestaruuksia TPS on voittanut kolme, nämä veikkausliiga-aikana.

SM-kultaa: 8 (1928, 1939, 1941, 1949, 1968, 1971, 1972, 1975)
SM-hopeaa: 12 (1923, 1925, 1926, 1930, 1938, 1944, 1946, 1948, 1960, 1984, 1986, 1989)
SM-pronssia: 11 (1929, 1931, 1957, 1967, 1977, 1987, 1996, 2007, 2009, 2010, 2012)

Suomen Cup-mestari: 3 (1991, 1994, 2010)[i]

Turun Palloseuran kultakauden tuplamestareiden ensimmäinen vuosikerta, mestarit mallia 1971. Rivit täynnä maajoukkuepelaajia. Kuva: Kultaiset vuodet 1922-1997, Mäki-Toivola, 1997

Jalkapallo, kuten ympäröivä yhteiskunta on muuttunut merkittävästi mustavalkoisten kulta-ajoista 60-70-lukujen taitteesta ja myös sarjamuodon muutosajoista. Sattumoisin Veikkausliigan kanssa samanaikaisesti 30-vuotista toimintataivaltaan juhliva FC Inter on vanhempien seurojen väsyessä ja väistyttyä noussut Veikkausliigan maratontaulukon kärkinelikkoon, ja viime vuosina hissijoukkueeksi ajautuneen paikalliskilpailijan edelle.  

HJK                                                   1713 pistettä

MYPA                                              1046

Valkeakosken Haka                   1008

FC Inter                                            983

TPS                                                    919

RoPS                                                  855

FC Lahti                                            828

VPS                                                    811

KuPS                                                  786

FF Jaro                                              738[ii]

Olen itse TPS-kasvatti ja tunnen suurta ylpeyttä oman lapsuuteni sankareiden taitopainotteisista jalkapalloperinteistä, jotka ulottuvat Timo Nummelinista, ”Superhessu” Suhosesta ja Jalojen sekä Lipposen veljessarjoista tämän päivän TPS-taustaisiin turkulaistähtiin kuten Jere Uronen ja Moisanderin sekä Hradeckyn veljekset.  

Ja löytyy mielestäni myös maskulaislähtöisissä seutukunnan futisylpeyksissä kuten Kappe Hämäläisessä ja Riskin veljeksissä ”vanhan ajan tepsiläistä taitojalkapalloperinettä”.

Ja turkulaista taitojalkapalloperinnettä on voitu Veikkausliigassa todistaa kahden viime kauden ajan, kun Jose Riveiron viihdyttävää jalkapalloa pelaava joukkue on kahdesti peräkkäin yltänyt valtakunnan kakkoseksi. Uudistuneen Interin ehkä ainoa Akilleen kantapää on ollut vierastyövoiman vahva osuus ja turkulaisten nuorten vähäinen rooli joukkueessa. Erinomaisen alkukauden pelannut Elias Mastokangas jäi Benjamin Källmanin ja Filip Valencicin paluun myötä syksyllä vähemmille minuuteille ja maajoukkuetason 2002-syntyneet lupaukset Roope Kantola ja Jan Heinonen jäivät ilman veikkausliigadebyyttiä ja pelasivat jo toisen peräkkäisen kauden reservijoukkueen kanssa Kolmosessa.

Aika kypsä Turun seudun junioriyhteistyölle?

Kun TPS Kotkalle kärsityn karsintatappion myötä joutuu ottamaan uudelleen vauhtia Ykkösestä, voidaan ehkä kysyä, olisiko aika kypsä Interin ja Tepsin väliselle yhteistyölle?

Kokemukseen ja tiiviiseen permanenttiin ilmiselvästi uskovalla Riveirolla on jo tässä vaiheessa vuotta hyvä sopimustilanne[iii] ja ensi kauden joukkueen runko vahvasti kasassa[iv][v]. Kun sinimustien kausi päättyi toiseen perättäiseen hopeaan ja erinomaiseen loppukauteen[vi], voidaan perustellusti olettaa Interin tähtäävän tulevana kaudella mestaruuteen ja eurokentille. Näistä lähtökohdista katsottuna nuorten turkulaiskykyjen kynnys yltää Veikkausliigassa pelaavaan kokoonpanoon saattaa olla edelleen liian korkea ja juniori-ikäisille talenteille tulisi löytää kehitystä tukeva pelipaikka riittävän vaativalla tasolla. Kuten Suomessa ylivertaisella pelaajamateriaalilla operoiva HJK on toiminut mm. RoPS:in, Ilveksen ja Ykköseen nousseen Klubi 04:n kanssa. Ja on Turkuunkin päätynyt yksi Pikkuhuuhkajissa esiintynyt Klubin lainapelaaja[vii].

Kun alkavalla kaudella Turun seudulta löytyy Veikkausliigan suursuosikkien joukkoon kiistattomasti kuuluva Inter, Ykkösestä takuuvarmasti juhlavuodeksi ylimmälle tasolle tähtäävä TPS sekä viime ajat hyvää työtä Kakkosessa tehneet PIF ja KaaPo sekä vielä SalPa Salosta, on nuorille lupaaville pelaajille ainakin paperilla tarjolla monipuolinen ja hyviä vaihtoehtoja tarjoava pelaajapolku.

Mutta jotta järjestelmä toimisi ja turkulaiset talentit saisivat kullanarvoista pelikokemusta kotikulmillaan, tarvitaan seurojen välistä alueellista yhteistyötä. Muuten turkulaiset lupaukset saattavat päätyä epämääräisillä lainasopimuksilla Kemi[viii]-Kajaani[ix]-akselin maakuntakierrokselle, ja todelliset turkulaishelmet ja potentiaaliset Kupittaan yleisömagneetit ajautua toisen alueen liigajalkapallon pelastajaksi.

”Oli varsin selvää, että halusimme käyttää option, sillä Albion on ollut vähintäänkin niin hyvä, ellei jopa parempi, kuin osasimme toivoa. Albion myös nauttii ollessaan täällä. Hän on saanut paljon vastuuta valmentajalta ja se heijastuu hänestä kentällä. Albionia kohtaan kohdistuu tietenkin paljon kiinnostusta myös muista seuroista ja nyt olemme varmistaneet sen, että hän joko pelaa meillä ensi kaudella tai saamme hänestä taloudellisen korvauksen, joka on tärkeä pitää mielessä tänä päivänä, seurajohtaja Peter Mattsson toteaa seuran tiedotteessa.”[x]

Kosovossa syntynyt Ademi kuuluu turkulaiseen ”Runosmäen akatemiaan”, jossa ovat kasvaneet esimerkiksi Joni Kauko, Kaan Kairinen, Otso Virtanen sekä Matej, Tomas ja Lukas Hradecky[xi]. Runosmäen jalkapallolähettiläiden pelaajapolut luonnollisesti poikkeavat toisistaan, mutta ehkä nämä yhdestä kaupunginosasta alkaneet menestystarinat muistuttavat nuorille omille kasvateille tarjottujen mahdollisuuksien merkityksestä.

Jarkko Wissin Ilves esimerkkinä edustusjoukkueen ja junioritoiminnan yhteistyöstä?  

2003-syntyneen Niklas Pyyhtiän vahva kausi mustavalkoisten edustuksessa pitäisi olla kannustin rohkeampaan juniorilinjaan, jossa turkulaiset voisivat ottaa oppia Ilveksestä ja mestari HJK:sta. Takavuosien talousvaikeuksista toipunut Tampereen Ilves on valmentaja Jarkko Wissin aikana vakiinnuttanut paikkansa Veikkausliigan kärkiviisikossa ja entinen poikamaajoukkueen valmentaja on tullut tunnetuksi nuoria pelaajia tukevasta valmennuslinjastaan. Koronakauden päätöskierroksella valmentaja Wiss juoksutti kokenutta FC Honkaa vastaan Tammelan stadionille kokoonpanon, jossa omia kasvatteja oli avauksessa seitsemän ja koko ottelun aikana kentällä yhdeksän.

”Aloituksen keski-ikä oli alle 21 tänään. Se antaa uskoa Ilveksen toimintaan niin edustuksessa, kuin junioreissa. Tällä voitolla on isompi symbolinen merkitys, kuin vain kolme pistettä sarjassa, Wiss alleviivaa.”[xii]

Nuoret ovat saaneet mahdollisuuksia myös muualla. Ykkösestä suoraan Veikkausliigaan nousseen AC Oulun takalinjoilla 2003-syntynyt Miika Koskela pelasi läpi kauden täysiä minuutteja ja myös toinen saan ikäluokan poikamaajoukkuepelaaja Lasse Ikonen, ylsi nousijajoukkueen pelaavaan kokoonpanoon. Toisessa nousijajoukkueessa, KTP:ssä niinikään 2003-vuosikertaa edustava Niklas Leinonen on noussut edustuksessa pelaavaan asemaan, samoin kuin vuotta vanhemmat Juuso Anttila ja Kimi Kolsi. Ja useita muitakin tulevaisuuden lupauksia[xiii] löytyi kotkalaisten kokoonpanosta, joka toi KTP:lle Kupittaan karsinnasta paikan Veikkausliigaan[xiv]. sss

Suomalaisessa jalkapallossa on viime vuosina nostettu usein esiin vuonna 2014 käyttöön otettu seuroja koskeva laatujärjestelmä. Viisitasoisessa järjestelmässä on painotettu strategisia aihealueita kuten urheilutoiminta, ja sitä tukevat johtaminen sekä viestintä ja markkinointi[xv], mutta ehkä tulevaisuudessa laatujärjestelmän avulla seuroja voitaisiin ohjata tiiviimpään edustusjoukkueen ja junioritoiminnan yhteistyöhön.

Junnufutiksessa vastuulliset ja pitkäjänteistä työtä tekevät seurat antavat nuorille lupauksille varhain mahdollisuuksia, mikä tarkoittaa, että yhä nuoremmat pelaajat ovat valmiimpia pääsarjatasolle ja myös ulkomaiden suurseurojen organisaatioihin.

Luottamus omiin kasvatteihin edistää myös laji- ja seurakulttuurin kehitystä. Välillä käy mielessä, eivätkö paikalliset seurapomot ymmärrä kannattajien kiinnostusta oma kylän kasvatteja kohtaan ja nuorten esikuvien kannustavaa merkitystä omien juniorien piirissä. Tällä kaudella yksi turkulaisjuniorien suurimmista suosikeista, TPS-kasvatti Albion Ademi mätti maaleja Maarianhaminalle turkulaisseurojen sijasta ja saarelaiset säilyttivät sarjapaikkansa.

Turkulaiskykyjen urakehityksen kuoppaisuus näkyy myös Tepsin kolme vuotta sitten karsintamaalillaan liigaan nostaneen Ilari Mettälän pelaajapolussa. Yläneeltä liigaan ponnistanut hyökkääjä valitsi Turun sijasta Tampereen pitkälti nuoria pelaajia huomioivan valmennuksen perusteella:

”Olen kuullut paljon hyvää Ilveksestä ja joukkueen valmennuksesta. Täällä osataan kehittää nuoria pelaajia, jollaiseksi itsenikin vielä lasken.”[xvi]

Turkulaisseurat ovat pärjänneet varsin hyvin kansallisessa juniorikilpailussa etenkin 2003-04 ikäluokissa, mutta nuorten lahjakkuuksien kehitys saattaa pysähtyä, jollei tarjolla ole riittävää haastetta tarjoavia pelimahdollisuuksia.

Haaste on periaatteessa sama kuin nuoremmissa junioreissa, joissa taitavat, mutta fyysisesti isompien ja vahvempien varjoon jäävät ”late bloomerit” eivät löydä paikkaa pelaavassa kokoonpanossa. Toivottavasti turkulaisseurat kuitenkin jatkossa ottavat kilpailijoista oppia ja panostavat juniori-ikäisten sisäänajoon edustusjoukkueissa tai ainakin alueen muissa valtakunnan tasolla pelaavissa kokoonpanoissa. Eri sarjaportaita edustava valtakunnallisten sarjojen viisikko Inter, TPS, KaaPo, PIF ja SalPa tarjoavat jalkapalloon panostaville nuorille kyvyille vaihtelevat portaat tavoitella jatkoa kunniakkaille turkulaisperinteille.

Viime viikkoina A-maajoukkueen mukana jalkapallomaailman ja myös lajin maailmanmestarit yllättäneet U21-ikäiset Marcus Forss ja Onni Valakari ovat osoittaneet, että erilaisia pelaajapolkuja pitkin voi myös Turun kautta kohota hyvin korkealle kuningaslajissa. Kunhan nuori pelaaja saa tukea ja vastuuta.

[i] https://fc.tps.fi/fi/seura/historia

[ii] http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2020/11/08/pienta-muutosta-veikkausliigan-maratontaululossa-hifk-nousi-kolme-sijaa

[iii] https://fcinter.fi/engstrom-haukioja-ja-kagayama-jatkavat-interissa-myos-ensi-kaudella/

[iv] https://fcinter.fi/hamalainen-ja-paananen-jatkosopimuksiin-interin-kanssa/

[v] https://fcinter.fi/moisander-jatkaa-interissa-maalivahdilla-edessaan-jo-kuudes-kausi/

[vi] https://fcinter.fi/fc-interista-viisi-pelaajaa-ja-jose-riveiro-nimetty-veikkausliigan-kuukauden-joukkueeseen/

[vii] https://www.hjk.fi/artikkelit/miehet/kevin-kouassivi-benissan-lainalle-interiin/

[viii] http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2017/07/27/ademi-loppukaudeksi-lainalle-ps-kemiin

[ix] http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2019/07/14/inter-hyokkaaja-siirtyy-ykkosen-ac-kajaaniin-loppukaudeksi

[x] http://www.veikkausliiga.com/uutiset/2020/09/28/ifk-mariehamn-ja-albion-ademi-kayttivat-sopimuksen-option

[xi] https://www.iltalehti.fi/veikkausliiga/a/10553cdc-3602-4bbd-9038-a55fb1a20686

[xii] https://ilvesedustus.fi/1420280/

[xiii] http://www.fcktp.fi/ktp-kiinnitti-tulevaisuuden-lupauksiaan/

[xiv] https://www.palloliitto.fi/ottelu/1921250

[xv] https://www.palloliitto.fi/jalkapallouutiset/sjk-viidentena-seurana-laatujarjestelman-tasolle-5

[xvi] https://www.aamulehti.fi/jalkapallo/art-2000007466891.html