Kaupunginosaviikot ja Aninkaisten alueen paikallistoimijat järjestivät lauantaina 3.9. – Turun palon vuosipäivän aattona – kaikille avoimen ja maksuttoman KaupunginosaPäivä -tapahtuman. Aninkaisten arkkitehtuurisesti, kulttuurihistoriallisesti ja tietysti toiminnallisesti arvokkaat rakennukset houkuttelivat satakunta kävijää kahdelle ammatti-instituutin ja Konserttitalon opaskierrokselle sekä tämän jälkeen A-auditoriassa pidettyyn keskustelutilaisuuteen. Puutorin ympäristön kehittämiseen ja torialueen monipuolisempaan käyttöön tähtäävän tilaisuuden ajankohtaisena puhujana vieraili Turun palosta vastikään “Turun Da Vinci -koodin” eli historiallisen romaanin 1827 julkaissut kirjailija Mike Pohjola.
Aninkaisten KaupunginosaPäivän ohjelma käynnistyi Konserttitalon kahviossa kun tutkija Helena Soiri-Snellman esitelmöi labyrinttimäisen rakennuskokonaisuuden kiehtovasta historiasta ja arkkitehtuurisista yksityiskohdista. Arkkitehti Risto-Veikko Luukkosen suunnittelemista arvorakennuksista konserttitalo valmistui vuonna 1952, ollen näin maamme ensimmäinen pääasiassa konserttitarkoituksiin suunniteltu ja rakennettu sali. Pienenä piikkinä pääkaupunkiseudulle, tutkija Soiri-Snellman muistutti Helsingin musiikkitalon valmistuneen vasta vuonna 2011. Funktionaalista tyylisuuntaa edustavan konserttitalon rakennusurakka toteutettiin Turun ystävyyskaupungin Göteborgin lahjoitusrahoituksen avulla. Myös nykyisen ammatti-instituutin koulutalo ja ravintola Aninkainen rakennettiin sodanjälkeisen uudisrakentamisen yhteydessä Göteborgin avustuksella. Alkuaan kutsuttiinkin Turun ammattikoulua Göteborgin ammattikouluksi.
Turkulainen taidehistorioisija ja tutkija Helena Soiri-Snellman esitelmöi Risto-Veikko Luukkosen suunnitteleman rakennuskokonaisuuden kiehtovasta historiasta ja arkkitehtuurisista yksityiskohdista Konserttitalon kahviossa.
Opastettujen tutustumiskierrosten yhteydessä ammatti-instituutin oppilaat järjestivät oppilaitoksen toimintaan liittyviä esittelyjä. Aihealueina olivat kampaamo- ja kauneudenhoitoala, tekstiili- ja vaatetusala sekä ravintola- ja catering-ala. Tutustumiskierroksille osallistuvien vieraiden joukossa oli useita oppilaitoksessa aiemmin opiskelleita ja kaupunginosapäivän tunnelma olikin monelle nostalginen. Oppilaitoksen oppilaat olivat suunnitelleet tilaisuutta varten ”Puutorin pulla” -leivonnaisen sekä Turun palo -teemaisia tuotteita. Näitä oli mahdollisuus nauttia ainutlaatuisesti yhä 50-luvun miljöönsä säilyttäneen Aninkaisten opetusravintolan tiloissa.
Iltapäivä Aninkaisissa päättyi keskustelutilaisuuteen A-auditoriossa. Keskustelemassa olivat vastikään Turun palosta historiallisen romaanin 1827 kirjoittanut kirjailija-dramaturgi Mike Pohjola, Tois pual jokke ry:n puheenjohtaja, arkkitehti Pauno Narjus, Puutorin historiaa tutkinut Jukka Heininen sekä Kapunginosaviikkojen toiminnanjohtaja, aluetutkija Tapio Peltomaa. Kuten jo toukokuun maakunta-arkiston isännöimässä tilaisuudessa, Aninkaisten alueen rikas ja monivaiheinen historia vei keskustelun alueen kulta-aikaan ja kaupunkilaisten pettymykseen Puutorin nykytilasta.
Ylistäviä arvioita ”Turun Da Vinci -koodiksikin” kuvaillusta teoksestaan saanut Mike Pohjola kertoi otteita romaanista, jossa Puutorin varrella vaikuttanut porvari Hellman ja aikalaisensa ovat keskeisessä roolissa. Vaikka keskustelun runkona ollut satakuvainen power point-kuvasarja varmasti lisäsi kuulijoiden tietoutta Aninkaisten alueen kiehtovista vaiheista, herätti keskustelutilaisuus kuitenkin joukon uusia kysymyksiä Puutorin alueen menneisyydestä ja ennen kaikkea tulevaisuudesta. Yleisömielipiteinä Puutorin aktivointia toivottiin yhtäältä aktiivisena kirpputorikeskuksena ja toisaalta nykyisyyteen nojaavana ”äänitilana”. Tapio Peltomaa toi yhtenä mahdollisuutena esiin Porin torilla käytössä olevan lasten Angry Birds leikkipuiston sekä Suomi Areena -tapahtumissa käytössä olevan kiinteän esiintymislavan. Ja suurta kannatusta nautti edelleen kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen toukokuun Aninkaisten päivässä ilmaan heittämä ajatus Puutorin puistomaisuuden lisäämisestä.
Tois pual jokke ry:n puheenjohtaja, arkkitehti Pauno Narjus ja Puutorin vihreä visio.
