Asukasbudjetti 2026 – 9 aluetta ja 10 äänestysvinkkiä

Turussa äänestetään toukokuussa asukasbudjetista. Kaupungissa neljättä kertaa koottujen kehittämisehdotusten toteutusäänestykseen voivat osallistua kaikki 13 vuotta vuonna 2026 täyttävät ja sitä vanhemmat turkulaiset.

Voit äänestää alueen ”Koko Turku” sekä haluamiesi suuralueiden ehdotuksia. Äänestää voit 1-5 ehdotusta, riippumatta niiden budjetista. Eniten ääniä saaneet ja kokonaisbudjettiin mahtuvat ehdotukset hyväksytään toteutettavaksi.

Tässä jokaiseen asukasbudjettikierrokseen osallistuneen kaupunkitutkijan kymmenen vinkkiä eri suuralueilta. Ehdotuksia tehtiin kaiken kaikkiaan 403. Käykääpä äänestämässä!

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/14

HIRVENSALO-KAKSKERTA

15 mahdollista ehdotusta. Kaupungin suosituin ja laajimmin harrastettu joukkuelaji jalkapallo on suosittu liikunta- ja harrastusmuoto saarelaisten piirissä, mutta alueen jalkapallon harrastusmahdollisuudet ovat poikkeuksellisen huonot.

Valaistu tekonurmikenttä Hirvensaloon (1)

”Jalkapallo on todella suosittu harrastus Hirvensalossa ja keppihevosharrastajatkin ovat kokoontuneet säännöllisesti hiekkakentillä. Moni kuitenkin loukkaa itsensä kaatuessaan hiekkakentällä. Tekonurmella on monia hyviä puolia. Luonnonnurmesta voi tulla kuoppainen tai mutainen, mutta tekonurmi pysyy tasaisena. Tämä auttaa harrastajia välttämään loukkaantumisia. Suomen Palloliitto julkaisi 2023 keväällä tutkimuksen, jossa todettiin tekonurmen aiheuttavan vähemmän loukkaantumisia kuin luonnonnurmi.
Tekonurmea ei tarvitse kastella, leikata tai käyttää lannoitteita. Tämä säästää aikaa ja rahaa. Se on siis fiksu ja ekologinen valinta. Tekonurmi ei myöskään tunnu yhtä kuumalta kuin luonnonnurmi. Tällä hetkellä Hirvensaloa lähin tekonurmikenttä löytyy Vähäheikkilästä.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1652

LÄNSIKESKUS

9 mahdollista ehdotusta. Kauppakeskus Länsikeskus jo nyt alueen eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, mutta kauppakeskuksesta puutuu samankaltainen asukkaiden yhteistila, jollaiset on pitkään löytyneet mm. Hansasta, Skanssista ja Myllystä. Alueen ainoan nuorisotilan sulkeminen vuonna 2026 ja ainoana suuralueena kirjaston puuttuminen ei helpota tilannetta.

Länsikeskuksen kohtaamispaikka ja asukasolohuone (2)

”Länsikeskuksen suuralue on lähes 25 000 asukkaalla keskustan jälkeen väkimäärältään suurin suuralue, mutta se on myös yhdeksästä alueesta ainoa, jossa ei ole kirjastoa ja suuralueen ainoa nuorisotalokin suljettiin vuonna 2025.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.19 toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelman toimenpiteisiin kuuluu asukkaiden kohtaamispaikkojen perustaminen kaikille suuralueille.

Tätä alueen asukkaiden ”kohtaamispaikka-vajetta” pyrittiin korjaamaan Asukasbudjetin viime kierroksella, kun ”Pop up- kohtaamispaikka Länsikeskukseen – päivällä seniorit, illalla juniorit” äänestettiin toteutettavaksi. Hankkeen budjettia valitettavasti leikattiin yli 80%:lla, mikä luonnollisesti vaikeutti hankkeen toteutusta. Länsikeskuksen alueella toimii kuitenkin suuri joukko paikallisjärjestöjä, joiden yhteistyöllä kohtaamispaikkaa pyöritettiin läpi vuoden kolmena päivänä viikossa. Toimintamuotoina olivat mm. Läntisen Turun historiakerho, MLL:n perheolohuone, alakoululaisten iltapäiväkerho, kaupunginosakävelyt ja sukututkimus.

Nyt kohtaamispaikalle haetaan jatkoa. Samankaltaiset asukasolohuoneet on jo pitkään löytyneet niin Hansasta, Skanssista kuin Myllystä. Kauppakeskus Länsikeskus on jo nyt kaikenikäisten länsiturkulaisten kohtaamispaikka. Kauppakeskuksessa asioivat ja viettävät arkea niin seniorit, ostoksia tekevät lapsiperheet/yksihuoltajavanhemmat kuin alueen kuutta koulua käyvät koululaiset, joilla ei ole alueellista nuorisotaloa.

Näiden kaikkien väestöryhmien edustajat tarvitsisivat tilan, jossa kokoontua, harrastaa tai vaihtaa kuulumisia. Suuralueen keskellä sijaitseva kauppakeskus tarjoaa erinomaisten liikenneyhteyksien ja aukioloaikojen myötä täydelliset puitteet suuralueen asukkaita palvelevalle kohtaamispaikalle.

Vuoden 2025 pop up -hankkeen aikana alueen omakotitaloyhdistykset ja muut paikallistoimijat käyttivät tilaa tapahtumiinsa ja tilassa kokoontuneet asukkaat toivovat kohtaamispaikalle jatkoa.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1883

MAARIA-PAATTINEN

19 mahdollista ehdotusta. Ilmestyspäivänpuiston hiekkakenttä on suosittu liikuntakeskus alueen asukkaille. Liikuntapaikan jatkokehittäminen johdonmukaista. Hiekkakentälle tekonurmipinta kierrätysmateriaalista ei olisi hullumpi tulevaisuuden kehitystoimi.

Yli-Maarian liikuntapuisto ja nuorten ”olohuone ulkona (3)

”Tehdään Ilmestyspäivänpuistosta alueen sydän! Skeittiramppi, koripallokorit ja säänkestävä katos nuorille ja treenien seuraajille.

Yli-Maarian ja Moision koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistys ehdottaa, että Ilmestyspäivänpuiston hiekkakentän aluetta kehitetään edelleen monipuoliseksi lähiliikuntapaikaksi vastaamaan alueen voimakkaasti kasvavaa tarvetta. Kenttä on jo nyt erittäin aktiivisessa käytössä, esim. Yli-Maarian koulu hyödyntää sitä päivittäin liikuntatunneillaan, ja iltaisin se täyttyy lapsista ja nuorista esimerkiksi jalkapallotreenien ja luistelun myötä.

Aiemmalla asukasbudjettikierroksella kentän reunaan saatiin rantalentopallokentän kunnostus (kesken), ja tätä hyvää kehitystä on syytä jatkaa.

Ehdotamme kentän kokonaisvaltaista kunnostusta ja varustamista pysyvillä rakenteilla, kuten skeittirampilla, urheilutelineillä ja/tai koripallokoreilla.

Ehdotetut toimenpiteet:
– Kunnostetaan kenttä ja lisätään sinne pysyviä rakenteita, kuten skeittiramppi, urheilutelineet tai koripallokorit
– Säänkestävä ulkokatos, joka toimii nuorten ajanviettopaikkana iltaisin ja huoltajille treenien seuraamiseen.
– Edellisellä asukasbudjetin kierroksella läpi saatu ehdotus katoksesta siirtyi toteutettavaksi toisaalle, mutta tarve katokselle juuri tällä kentällä on edelleen suuri.
– Lisäksi asennetaan alueelle piknik-pöytiä ja penkkejä, jotka palvelevat lapsiperheitä ja muita ulkoilijoita, tehden puistosta viihtyisän levähdyspaikan kaikille.

Tavoite: Lisätä alueen nuorten ja perheiden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja tarjota turvallinen, luvallinen tila ulkona oleskeluun.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1859

RUNOSMÄKI-RAUNISTULA

10 mahdollista ehdotusta. Nunnavuoren pururata ja Impivaaran lenkkipolut suosittu kaikenkikäisten turkulaisten liikuntapaikka. Liikkujien tulisi kokea aluella ulkoilun ja urheilun turvalliseksi.

Valaistus Impivaara Areenan tielle (4)

”Impivaara Areenalle johtava hiekkatie on puolet vuodesta pilkkopimeä ja siten vaarallinen. Katuvaloja pyydetty useaan otteeseen, jospa harrastajille saisi asukasbudjetin myötä turvallisuutta kulkea harrastukseen.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1538

NUMMI-HALINEN

25 mahdollista ehdotusta. Suuralueella ja etenkin Halisissa suuri maahanmuuttajataustainen väestö. Alueella tarve arjen ohjaamiseen ja kotoutumisen tukemiseen.

Lähiölinkki – vaikuttavaa yhteistyötä Nummi-Halisiin (5)

Nummi-Halisessa asuu monenlaisia eri-ikäisiä ja taustaisia asukkaita. Siellä myös toimii monia erilaisia tahoja; päiväkoteja, koulu, kirjasto, nuorisotalo, seurakunta sekä erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Yhdessä tekemällä eri toimijat ja asukkaat voisivat saada ihmeitä aikaan.
Ehdotamme siis, että alueelle palkataan yksi työntekijä – ”lähiöohjaaja” luomaan verkostoja ja vahvistamaan asukkaiden ja eri viranomaistoimijoidenvälistä vuoropuheluja ja yhteistyötä. Lähiöohjaaja myös toteuttaa yhdessä verkoston kanssa palveluja ja toimintaa viihtyisämmän, turvallisemman ja yhteisöllisemmän asuinalueen kehittämiseksi.
Ohjaajan tehtäviin kuuluu mm.
– alueen koulun/varhaiskasvatuksen ja kotien välisen yhteistyön sujuvoittaminen ja tiivistäminen toimilla, joilla madalletaan vanhempien kynnystä tutustua varhaiskasvatuksen/koulun arkeen, vahvistetaan lasten koulumenestystä ja tuetaan opettajia luomaan toimivaa yhteistyötä kotien kanssa
– ohjata, neuvoa ja tukea perheitä kotoutumisessa ja (kulttuurien välisen) viestinnän haasteissa perheiden kokonaisvaltaisen osallisuuden edistämiseksi
– luoda uudenlaisia yhteistyöverkostoja ja koordinoida vapaaehtoistoimintaa sukupolvien, sukupuolien ja kulttuurien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi
– toteuttaa asukaslähtöistä säännöllistä toimintaa sekä alueellisia tapahtumia ja teemapäiviä vahvistamaan monikulttuurisuutta alueen voimavarana.
– viestiä ja innostaa kaikkia eritaustaisia asukkaita mukaan tapahtumiin ja rakentamaan yhteisöllisyyttä.
Toiminta toteutetaan yhteistyössä Turun 4H yhdistyksen ja eri yhteisöjen kanssa.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1756

PANSIO-JYRKKÄLÄ

11 mahdollista ehdotusta. Toimintakeskus Panskis on jo pitkään tehnyt arvokasta lasten, nuorten ja muun väestön yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa Hövelin tiloissa. Lisäresurssit ovat varmasti tarpeellisia.

Jalkautuvan työn kehittäjä Pansio-Pernon alueelle (6)

”Ehdotamme, että Pansio–Pernon alueelle kehitetään jalkautuvaa työtä osana Toimintakeskus Panskiksen toimintaa. Tavoitteena on lisätä aikuisten läsnäoloa alueella, vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja tarjota matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille heidän omissa arkiympäristöissään.

Asukasbudjetin avulla palkataan jalkautuvan työn kehittäjä, joka toimii osana Panskiksen työyhteisöä. Työ sisältää säännöllistä jalkautumista Pansio–Pernon alueella esimerkiksi puistoissa, pihoilla, koulujen läheisyydessä ja muissa asukkaiden kohtaamispaikoissa. Työntekijä kohtaa lapsia, nuoria ja aikuisia, kuuntelee, keskustelee.

Jalkautuvan työn kehittäjä toteuttaa samalla ”Parasta Pansiossa” -kampanjaa, jossa nostetaan esiin Pansion hyviä puolia asukkaiden omin sanoin.”

VARISSUO-LAUSTE

19 mahdollista ehdotusta. Monikulttuurisen Varissuon nuorisotalo on yksi kaupungin suosituimmista. Tilat kaipaavat kunnostusta ja kehitystoimia.

Varissuon nuorisotilan päivittäminen ja kunnostaminen (7)

Mihin ongelmaan ehdotus vastaa?
Varissuon nuorisotila on monille alueen nuorille tärkeä paikka viettää vapaa-aikaa turvallisesti. Se on kävijämääriltään yksi Turun suosituimmista nuorisotaloista, mutta tilat ovat kuluneet ja vanhanaikaiset eivätkä enää vastaa suuren käyttäjämäärän tarpeisiin.
Suuri kävijämäärä aiheuttaa myös melua, joka heikentää viihtyvyyttä ja tekee rauhallisesta oleskelusta ja keskustelusta vaikeaa.
Varissuossa asuu nuoria monista eri kulttuuritaustoista, ja turvallinen yhteinen tila auttaa vähentämään ennakkoluuloja sekä lisäämään kaverisuhteita.

Mitä ehdotetaan tehtäväksi?
Varissuon nuorisotila kunnostetaan ja päivitetään nuorten toiveita kuunnellen:
• Tilojen maalaus ja viihtyisämmäksi tekeminen
• Parempi valaistus ja selkeämpi tilajako
• Akustointi: ääntä vaimentavien materiaalien lisääminen melun vähentämiseksi
• Uudet ja kestävät kalusteet oleskeluun ja yhdessä tekemiseen
• Pelit ja harrastusvälineet yhteiseen tekemiseen
• Rauhallinen ja turvallinen tila keskusteluun ja läksyjen tekoon
• Tilasta tehdään selkeästi turvallinen tila, jossa ketään ei syrjitä ja jossa jokainen nuori voi olla oma itsensä

Kenelle hanke on tarkoitettu?
Varissuon alueen nuorille (noin 10–18-vuotiaille) eri kulttuuritaustoista sekä välillisesti koko alueen asukkaille.

Mitä hyötyä hankkeesta on?
• Vastaa suuren kävijämäärän tarpeisiin Turun suosituimpiin kuuluvassa nuorisotilassa
• Parantaa viihtyvyyttä ja jaksamista melua vähentämällä
• Tarjoaa nuorille turvallisen, valvotun paikan
• Lisää nuorten kaveruutta ja vähentää yksinäisyyttä
• Vähentää kulttuurien välisiä ennakkoluuloja arjen kohtaamisten kautta
• Vahvistaa Varissuon yhteisöllisyyttä

Miten onnistumista seurataan?
Hankkeen vaikutuksia seurataan kävijämäärien kehityksellä, nuorille tehdyillä palautekyselyillä sekä nuorisotyöntekijöiden havainnoilla. Tavoitteena on lisätä viihtyvyyttä, rauhallisuutta ja nuorten kokemaa turvallisuutta.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1570

SKANSSI-UITTAMO

27 mahdollista ehdotusta. Katariinanlaakso on upea itäisen Turun liikunta- ja virkistysalue. Alueen palveluista, luonnonsuojelualueesta ja historiasta viestiminen opastekylttien avulla tukisi alueen luonto- ja liikuntaharrastamista. Samoin ulkokuntosalilaitteet.

Katariinanlaakson luonnonsuojelualueen opastekylttien uusiminen sekä alueelle ulkokuntosalilaitteet (8)

”Katariinanlaakson luonnonsuojelualue on monen kuntalaisen virkistyspaikka. Alueella kulkee noin parin kilometrin mittainen luontopolku.Katariinsnlaaksosta löytyy myös paljon kasvillisuutta.
Reitiltä pääsee myös käymään Rauvolanlahdella. Täällä ihmiset viettävät aikaa lenkkeilen ja kävellen ja koiria ulkoilutetaan.
Ainoa huono puoli on että opastukset reittien kylteissä ovat onnettomat. Näitä ei ole uusittu varmastikaan asuntomessujen jälkeen. Kyltit ovat kuluneet. Opasteet pitäisi parantaa ja laittaa tähän päivään sopivat kyltit mihin pääsee ja km määrät. Mikä reitti vie mihinkin ja miten pitkä matka esim. tämä tie vie Harittuun sekä alueelle tarvittaisiin myös alku ja loppupäähän ulkokuntosalilaitteet. Reitillä kävelee esim kesäisin satoja ihmisiä. Koko alueelta puuttuvat laitteet mutta tänne ne olisi hyvä sijoittaa.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1542

KESKUSTA

19 mahdollista ehdotusta. Aurajokiranta on turkulaisten ja kaupungissa käyvien vierailijoiden suosikkikohde. Parannettu kulkuyhteys jokirantaan Tuomiokirkon läheisyydessä helpottaisi alueella liikkumista ja tutustumista vanhakaupungin historiaan.

Kulkuyhteys Aurajokirantaan Agricolankadun ja Tehtaankadun välille (9)

”Turun Aurajokivartta pääsee jo hyvin kulkemaan varsinkin jalkaisin, mutta tuomiokirkolta yläjuoksun suuntaan puuttuu lyhyt pätkä Agricolankadun ja Tehtaankadun väliltä. Kulkuyhteyden lisääminen tälle pätkälle parantaisi huomattavasti Aurajokivarren virkistyskäyttöä. Tässä kohtaa riittäisi saman hyvin saman tyyppinen ”polku” jollainen löytyy jo vastakkaiselta puolelta.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1643

KOKO TURKU

55 mahdollista ehdotusta. Turun kaupunki valmistautuu 800-juhlavuoteen. Maan vanhimman kaupungin asukkaat ovat ylpeitä pitkästä historiastaan, mutta monelle Turun värikkäät vaiheet eivät ole tuttuja. Etenkin nopeasti muuttuvat kaupunginosat ruutukaava-alueen ulkopuolella ovat useille heidekeniläisille vieraita. Turkulainen kenraali on sanonut: ”Kansa joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan.”

KaupunginosaKävelyt (10)

Toteutin vuonna 2025 osana Länsikeskuksen kohtaamispaikan toimintaa kaikille avoimia, maksuttomia KaupunginosaKävelyjä.

Kävelyt tarjoavat aikamatkan Turun kiehtovaan menneisyyteen, uusia ystävyyssuhteita ja sosiaalista kanssakäyntiä yhdistettynä lähiliikunnalla.

Paljasjalkaiset turkulaiset vaihtavat kulmakuntien kokemuksiaan ja uusturkukaiset pääsevät kävelyjen kautta tutustumaan turkulaisuuteen sekä saavat arvokkaita uusia ystävyyssuhteita.

Uskon että Turun valmistautuessa 800-juhlavuoteen, turkulaisten kiinnostus asuinalueitaan sekä niiden historiaa kohtaan kasvaa, ja KaupunginosaKävelyt eri puolilla kaupunkia on erinomainen keino edistää turkulaisten kaupunkikulttuurin tuntemusta, yhteisöllisyyttä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1892

Turku puhuu vain raitiotiestä, vaikka Irlannista voisi löytyä eväitä kaupunkikehitykseen

Suomessa haetaan usein oppia naapureista. Turun lasten ja nuorten palveluiden lautakunta teki keväällä opintomatkan Tukholmaan teemalla segregaation vähentäminen. Talous- ja työllisyysongelmiin on ehdotettu ratkaisuksi tanskalaista mallia, jossa etenkin maahanmuuttajien sosiaalituen ehtona työvelvoitteita. Ja Viron mallia tarjotaan säännöllisesti niin vaali- kuin verouudistuksiin.

”Viime vuodet turkulaista kaupunkikehittämistä on hallinnut kiihkeä keskustelu raitiotiestä. Naapurien malleja on tarjottu Norjan Bergenista Ruotsin Uppsalaan, unohtamatta kotimaan kilpakumppani Tamperetta. Kaupunkikehittämisessä tulisi kuitenkin muistaa, että jokainen kaupunkiseutu on yksilöllinen. Alueilla on oma historiansa, muista poikkeavat maantieteelliset tekijät ja tätä kautta erityiset vahvuudet, joiden kautta tulevaisuutta tulisi suunnitella ja rakentaa.”

Viime vuodet turkulaista kaupunkikehittämistä on hallinnut kiihkeä keskustelu raitiotiestä. Naapurien malleja on tarjottu Norjan Bergenista Ruotsin Uppsalaan, unohtamatta kotimaan kilpakumppani Tamperetta.

Kaupunkikehittämisessä tulisi kuitenkin muistaa, että jokainen kaupunkiseutu on yksilöllinen. Alueilla on oma historiansa, muista poikkeavat maantieteelliset tekijät ja tätä kautta erityiset vahvuudet, joiden kautta tulevaisuutta tulisi suunnitella ja rakentaa.

800 -juhlavuoteen valmistautuva, suomalaisen kulttuurin kehto sekä portti Itämerelle ja Eurooppaan poikkeaa luonnollisesti Pohjoismaiden suurimmasta sisämaan kaupungista, Näsi- ja Pyhäjärven väliin Tammerkoskelle kohonneesta Suomen Manchesterista. Molemmat kuitenkin houkuttelevat PK-seudun ohella tahoillaan onnistuneesti niin syrjäseutujen suomalaisnuoria kuin alhaista syntyvyyttä tasapainottavia maahanmuuttajia.

Oppia ja uudenlaista ajattelua voi hakea myös kauempaa. Euroopan länsilaidalta löytyy niinikään syrjäinen viiden miljoonan kokoinen kansa, jonka nousu muistuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Kun Suomen itsenäistymisen alkuvuosiin liittyy läheisesti sisällissota ja irtautuminen tsaarin Venäjästä, Irlannissa käytiin lähes samaan aikaan vapaussota, joka johti v. 1921 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin sopimuksen kautta Irlannin vapaavaltion syntyyn. Vaikka Irlanti on yhä jaettu, irlantilaiset ovat katolilaisten ja protestanttien vastakkainasettelusta huolimatta synnyttäneet saarellaan suuren menestystarinan. Yksi 1990-luvun EU:n köyhimmistä valtioista kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

”Vaikka Irlanti on yhä jaettu, irlantilaiset ovat katolilaisten ja protestanttien vastakkainasettelusta huolimatta synnyttäneet saarellaan suuren menestystarinan. Yksi 1990-luvun EU:n köyhimmistä valtioista kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpien maiden joukkoon.”

Talouskasvu ja ulkomaiset investoinnit näkyvät irlantilaisessa kaupunkikehityksessä. Pääkaupunki Dublin imee 50% investoinneista ja vielä suuremman osuuden matkailijoista. Talouselämän suurvaikuttaja, kansantaloustieteen professorina toiminut Björn Wahlroos on pitkään kritisoinut voimakkaasti Suomen ylisuurta julkista sektoria. Hän muistuttaa että Suomi on tänään hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin Irlanti oli 35 vuotta sitten. Irlanti on vetänyt puoleensa valtavan määrän amerikkalaisia yhtiöitä ja Wahlroos on vakuuttunut että samanlainen mullistus olisi mahdollista myös Suomessa (Sijotuskästi podcast, 1.10.2025).

Guinnessin tehdas on oluen ystävien pyhiinvaelluskohde ja Phoenix puisto, yksi Euroopan suurimmista kaupunkipuistoista houkuttelee vuosittain kaksi miljoonaa kävijää ja kelpaisi suomalaisillekin mallista ylläpitää yli 700 hehtaarin puistoaluetta kaupungin sydämessä. Turun Kupittaanpuisto, maan vanhin, on kooltaan 24 hehtaaria, ja siitäkin historiallinen maauimala paraikaa täydennysrakennusuhan alla.

Irlannin kakkoskaupunki Cork on kuin irlantilainen Turku. 220 000 asukkaan satamakaupunki huokuu historiaa ja vuoden 2005 Euroopan kulttuuripääkaupungissa ylpeät paikalliset pitävät Corkia “todellisena pääkaupunkina” ja nauttivat pubeissaan mieluummin oman kaupungin Beamish tai Murphy’s stoutia kuin dublinilaista Guinnessia.

Corkin kupeessa sijaitsee noin Naantalin kokoinen satamakaupunki Cobh. Yksi maailman suurimmista luonnonsatamista tunnetaan erityisesti transatlantisesta laivaliikenteestä. Lähes puolet kuudesta miljoonasta Pohjois-Amerikkaan vuosien 1848 ja 1950 välillä muuttaneesta irlantilaisesta matkusti Cobh’n kautta. Matkailu ja etenkin vierailevat risteilyalukset ovat tänäkin päivänä merkittävä tulolähde alueen elinkeinoelämälle. Cobh oli viimeinen satama, jossa Titanic pysähtyi kohtalokkaalla neitsytmatkallaan ja Cobh Heritage Centre on rakennettu transtlantisen siirtolaisuuden, Titanicin sekä saksalaisten vuonna 1915 torpedoiman matkustajahöyrylaiva Lusitanian historian ympärille.

Turun tapaan merenkulku on keskeinen osa Corkin ja Cobhin historiaa, mutta myös nykypäivää ja tulevaisuutta. Cork & Cobh ovat kolmannella sijalla Marine Insight verkkojulkaisun Euroopan top10 -risteilysatamalistalla. Samalla listalla Bergen on toinen, Kööpenhamina neljäs ja Helsinki kymmenes1. Jotta Turku kohoaisi eurooppalaisten risteilysatamien aateliin, tulisi Turun seudulla satamatoimia tehostaa Corkin ja Cobhin tapaan, tai mieluummin Öresundin mallilla, jossa Kööpenhaminan ja Malmön satamat operoivat yhteisenä yhtiönä2.

Vaikka Pohjois-Irlannin pääkaupunki Belfast on kärsinyt IRA:n ja unionistien välisistä väkivaltaisuuksista ja telakkateollisuuden surkastumisesta, myös Ulsterin alue on vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen jälkeen onnistunut edistämään vetovoimaansa. Belfastin näkyvin kasvojenkohotus on kohdistunut satama-alueeseen, joka muistuttaa Turun Linnanniemeä. Titanicin  rakentamisesta tunnettu Harland & Wolffin telakka on tehnyt tilaa Titanic Quarterille ja Maritime Milelle. 75 hehtaarin satama-alueen massiivinen uudistaminen muodostuu mm. elokuvastudioista, korkeakoulukampuksesta, viihdekeskuksesta, asuinkortteleista ja alueen lippulaivasta, Titanic Belfast museosta.

Belfastissa ei enää rakenneta laivoja, mutta irlantilaiset osaavat yhä tuotteistaa Titanicia.

Vuonna 2012 avatun Titanic Belfastin muoto muistuttaa laivan keulaa ja wau-arkkitehtuuria edustavalla rakennuksella on haettu Bilbaon tunnetuksi tekemää “Guggenheim-efektiä”. Niin ikään Belfastin telakalla rakennettu höyrylaiva SS Nomadic on saanut kunniapaikan kuivatelakalla museon edustalla. Nomadicin restaurointi kuivatelakalle käynee esimerkistä, kuinka Turun arvokas parkki Sigyn saataisiin säilytettyä jälkipolville ja palvelemaan Turun linnan, Forum Marinumin ja suunnitteilla olevan Turun historian ja tulevaisuuden museon turkulaista “merimailia”.

SS Nomadic laskettiin vesille Belfastissa vuonna 1911. Tänä päivänä alus lepää kuivatelakalla Titanic keskuksen kupeessa. Belfastin merikeskus käynee esimerkistä, kuinka Turun arvokas parkki Sigyn saataisiin säilytettyä jälkipolville ja palvelemaan Turun linnan, Forum Marinumin ja suunnitteilla olevan Turun historian ja tulevaisuuden museon turkulaista “merimailia”.

”Juhlavuoteen valmistautuva Turku omaa ainutlaatuisen menneisyyden osana Itämeren kauppahistoriaa, Ruotsin suurvalta-aikaa ja nykypäivään ulottuvaa laivanrakennusosaamista. Ottamalla oppia tarinankertojakansa Irlannin Titanic-tuotteistuksista, tukholmalaisten Wasa-museon menestyksestä ja ehkä tuomalla omaan tulevaisuuden museoomme jotakin Gdanskin solidaarisuuskeskuksen kaltaisia elementtejä Itämeren kansojen värikkäistä vaiheista, Suomen Turku voi nousta vetovoimaltaan aivan uudelle tasolle.”

Juhlavuoteen valmistautuva Turku omaa ainutlaatuisen menneisyyden osana Itämeren kauppahistoriaa, Ruotsin suurvalta-aikaa ja nykypäivään ulottuvaa laivanrakennusosaamista. Ottamalla oppia tarinankertojakansa Irlannin Titanic-tuotteistuksista, tukholmalaisten Wasa-museon menestyksestä ja ehkä tuomalla omaan tulevaisuuden museoomme jotakin Gdanskin solidaarisuuskeskuksen kaltaisia elementtejä Itämeren kansojen värikkäistä vaiheista, Suomen Turku voi nousta vetovoimaltaan aivan uudelle tasolle. Etenkin kun Etelä-Euroopan kuumuus, massaturismin lieveilmiöt ja Pohjoismaiden hyvä maine ajavat maailmanmatkaajia kohti viileämpiä “coolcation” -kohteita.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 5.5.2026 puheenvuoro-palstalla. https://www.ts.fi/a/6972164

  1. https://www.marineinsight.com/10-major-cruise-ports-in-europe/ ↩︎
  2. https://www.cmport.com/about-cmp/ ↩︎

Maailman kaunein saaristo, coolcation ja Turku800

Suomen kesä on lyhyt, mutta sitä voi pidentää ja se pitenee ilmaston lämmetessä. Samaan aikaan kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.

Kun koronakriisi vuosikymmenen alkuvuosina pysäytti myös kansainvälisen matkailun, pandemiasta toipuneet perinteiset turistikohteet ovat kohdanneet viime vuosina toisenlaisia vastoinkäymisiä. Kansainvälisillä käsitteillä kuten ”overcrowding” tai ”overtourism” ei ole vielä edes selkeitä suomenkielisiä käännöksiä, mutta kun Barcelonassa, Venetsiassa tai Amsterdamissa massaturismia syytetään mm. asuinkustannusten noususta, liikenneruuhkista ja ympäristöhaitoista, kulttuuriperinnön turmelemisesta sekä paikallisen yhteisöllisyyden rapautumisesta, on selvää että matkailu on monessa maassa ylittänyt kansalaisten kipurajan1.

”Kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.”

Samaan aikaan kun Välimeren lomakohteissa paikallisväestö kärsii viikkokausia kestävistä maastopaloista sekä osoittaa mieltään massaturismia ja kohonneita elinkustannuksia kohtaan, kansainvälisen matkailun piirissä on syntynyt käsite Coolcation. Ilmastonmuutoksen ja massaturismin varjopuolia peilaava matkailutermi yhdistää usealla tavalla myönteisen englanninkielisen cool-sanan sekä amerikkalaisen lomailmaisun vacation. Termiä aktiivisesti kansainvälisessä markkinoinnissa käyttänyt Ruotsin matkailun edistämiskeskus Visit Sweden houkuttelee sietämättömään kuumuuteen ja turistitungoksiin tuskastuneita etelän matkailijoita valitsemaan lomakohteekseen viileän Pohjolan, missä miellyttävän leuto ilmasto, puhdas ilma ja neitseellinen luonto tarjoavat loputtomat mahdollisuudet etenkin tervehenkisiin ulkoilma-aktiviteetteihin.

”Coolcation on uusi matkailutermi, jonka mukaan lomailijat pakevevat sietämättömästä kuumuudesta kärsiviä kohteita valitsemalla ilmastollisesti viileämmän lomakohteen. Pohjoismaat ovat monella tapaa täydellisiä Coolcation-kohteita”

”Coolcation is a travel trend where holidaymakers escape the summer heat by choosing cooler destinations. With its mild climate, fresh air, and endless outdoor adventures, Sweden is an ideal coolcation spot.”2

Pohjoisen ja Pohjoismaiden vetovoimaa lisää ilmastonmuutoksen ja etelän kohteiden ylikuormituksen lisäksi yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus sekä ehkä hieman yllättäen myös kulttuuritekijät. Vaikutusvaltaisen matkailuun keskittyvän Time Out -median julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjois-Eurooppa on erinomaisesti edustettuna arvioitaessa mantereen kulttuuririkkautta. Mm. UNESCOn maailmaperintokohteilla, museotarjonnalla sekä EU-kansalaisten kulttuuriosallisuuden tilastoilla mitaten Itämeren maista Tanska on Euroopan kulttuurisesti rikkain maa, Saksa kakkonen, Ruotsi neljäs ja Suomi sekä Viro peräkkäin 9:ntenä ja 10:ntenä3.

800 -juhlavuoteen valmistautuvalla Turun seudulla on historiallinen etsikkoaika nostaa profiilia ja osoittaa yhteistyökykyä

Suomen Turulla, maan vanhimmalla kaupungilla on ylpeyteen oikeuttava historia entisenä pääkaupunkina sekä suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin kehtona. Mutta kaupunkiin yhdistetään perustellusti myös taantumuksellisempia aikakausia ja toimintatapoja. Viimeisen runsaan neljännesvuosisadan aikana Turun kehityksestä voidaan nostaa esiin kaksi merkittävää virstanpylvästä. Vuoden 1996 Cutty Sark Tall Ships Races -tapahtuman isännöinti avasi Auranjoen yläjuoksun tehdasalueen julkiseksi tilaksi sekä kaupunkilaisten asuin- ja virkistyskäyttöön. Ja vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin status aktivoi turkulaiset asukkaat, yritykset, järjestöt ja muut toimijat ennennäkemättömään yhteistyöhön ja kaupungin kehittämiseen.

Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.

1600-luvun pennisilta on korvattu uusilla silloilla, mutta Turun tuomiokirkko on säilyttänyt keskeisen asemansa Suomen kansallispyhäkkönä. Tarkkaa virallista tietoa käyttöön vihkimisestä ei ole saatavilla, mutta kirkon oma arvio syntymäpäivälle on 17. kesäkuuta 1300.

”Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.”

Suomen ensimmäisen maakunnan – Varsinais-Suomen – pitkä kulttuurihistoria ei rajoitu Turun kaupungin alueelle. Moni maakunnan pienempi keskus voi ylpeillä huomattavasta historiallisesta perinnöstä. Kuten kaarinalaiset Kuusiston piispanlinnasta, Suomen piispojen historiallisesta hallintopaikasta4. Tai lietolaiset Aurajoen ja Hämeen härkätien historiallisessa solmukohdassa sijatsevasta muinaislinnastaan. Liedon Vanhalinnan merkitys väheni Turun linnan kohottua Aurajoen suulle 1280-luvulla.

”Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen.”

Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen. Keisarillisen Suomen senaatti perustettiin 1809 Aurajoen rannassa nahkuri Karl Richeriltä vuokratussa talossa, mutta hallituskonseljin Turun historiasta on tänä päivänä hyvin vähän jäljellä. Richterin talo vajosi maavyöryssä Aurajokeen keväällä 1830 (kuva ylhäällä vas.).

Turku on tunnettu vuosisatoja suomalaisten ikkunana Eurooppaan. Moni Turun piispoista haki oppia Pariisista tai muualta Keski-Euroopasta. Eri aikakausien valtaapitävien yhteyksiä Turkuun on tallennettu taiteessa ja kaupungista löytyvien muistomerkkien muodossa. Kustaa II Aadolfin patsas löytyy hovioikeuden edestä, Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan historiallinen Turun tapaaminen vuonna 1812 on valettu pronssiin jokirannassa ja Albert Edelfeltin öljymaalaus Kaarle-herttuasta herjaamassa sotapäällikkö Klaus Flemingin ruumista löytyy 1500-luvun lopun valtataistelun keskeiseltä tapahtumapaikalta, Turun linnasta. Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 11555.

Turun saaristoa on viime vuosikymmeninä osattu hyödyntää myös elokuvateollisuuden osana ja erilaisten tv- ja elokuvatuotantojen kuvauspaikkana. Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut elämäkerrallinen draamaelokuva Tove Janssonista esitettiin saman vuoden syyskuussa Toronton elokuvajuhlilla ja tämän jälkeen Tove myytiin ulkomaille muihin Pohjoismaihin, Baltian maihin, Venäjälle, Etelä-Koreaan ja Japaniin.

Örön linnakesaari on Saaristomeren kansallispuiston ainutlaatuista luontoa ja vallitsevaa maailmanpolitiikkaa peilaava historiallinen helmi. Heinäkuussa 1941 käyty Bengtskärin taistelu on kuin eräänlainen historiallinen alkusoitto tai sotaharjoitus venäläisten Krimin kaappaukseen Ukrainalta vuonna 2014. Örön matkailijoilla on tänä päivänä mahdollisuus tutustua mm. saaren bunkkereihin, kasarmialueisiin sekä massiivisiin Obuhov-tykkipattereihin. Heinäkuun 26. päivänä käydyssä Bengtskärin taistelussa neuvostojoukot yllättivät majakkasaaren vartiomiehistön, ja taistelu saaresta kävi kiivaana lähes vuorokauden ajan. Myös Örön patterit osallistuivat taisteluun. Järeällä patterilla annettiin Bengtskäriin tulitukea. Tappiot olivat molemmin puolin raskaat6. Reserviläiset -sivuston mukaan suomalaisten kokonaistappiot vaihtelevat hieman eri lähteissä, mutta olivat todennäköisesti 32 kaatunutta ja 45 haavoittunutta. Hyökkäjän tappioista ei ole täsmällistä tietoa, koska merikin vaati osansa. Kaatuneiden määrä kohosi kuitenkin yli 30:n7. Bengtskärissä kaatuneita neuvostosotilaita kuljetettiin haudattavaksi mm. Öröhön. Sota ja väkivalta kaikessa vastenmielisyydessään kiinnostaa ihmismieltä, ja tätä kautta myös mediaa. En yllättyisi mikäli myös Bengtskärin taistelu saisi tulevaisuudessa elokuva- tai tv-tulkintansa.


”Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta”

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta

Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Kansainvälinen matkailumedia ja matkakohteita mainostavat influensserit ovat viime vuosina nostaneet erityisesti Pohjoismaat trendikkään Coolcation -matkailukäsitteen mallimaina.

Osaavatko suomalaiset kunnat, alueelliset yrittäjät sekä muut toimijat hyödyntää vallitsevan etsikkoajan ja elvyttää vuosikaudet taantunutta taloudellista toimeliaisuutta ja yhteiskunnallista passiivisuutta?

Lähimenneisyydessä korkeasta koulutustasostaan tunnettu vähäpuheinen, mutta maailman onnellisin kansa nähdään maan rajojen ulkopuolella kiehtovana, mutta globaalissa kilpailussa vetovoimaisuutta pitää myös tukea aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä.

”Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.”

Turkulainen yrittäjäperhe Salmelat ovat luoneet kovan kilpailun pikaruokabisneksessä eurooppalaisittain merkittävän ravintolaketjun, jossa Suomen 264 ravintolan lisäksi Baltian maista löytyy yli 170 Hesburger ravintolaa ja lisäksi yhteensä yli 50 ravintolaa palvelee asiakkaita Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa ja Saksassa8. Hesburger on Lovefood.com -sivuston arvion mukaan Euroopan 7:nneksi paras pikaruokaketju9.

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela on myös yhteiskunnallisesti kantaa ottava vaikuttaja. Salmela on ilmaissut huolensa Suomen korkeasta työttömyydestä ja maan heikosta talouskehityksestä. Ravintolayrittäjä on ensimmäisenä allekirjoittajana heinäkuussa jätetyssä kansalaisaloitteessa, jolla halutaan helpottaa nuorten ryhtymistä toiminimiyrittäjäksi10.

Elokuussa opetusministeri Anders Adlercreutz ehdotti koulujen lomien siirtoa kahta viikkoa myöhempään. Ministerin mukaan Suomi kulkee epätahdissa muun Euroopan kanssa, minkä takia monilla perheillä on vaikeuksia töiden ja koululaisten lomien yhteensovittamisessa11. Suomalainen matkailusektori on jo pitkään ollut siirron kannalla. Matkailu- ja ravintola-alan selvityksen mukaan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta12. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi lisää.

Koululaisten lomien lykkäys kahdella viikolla ei luonnollisestikaan tee Turusta tai Suomesta laajemmin merkittävää matkailumagneettia. Mutta voimakas valtion velkaantuminen ja vuosikausia kestänyt kitulias talouskasvu edellyttävät yhteiskuntarakenteiden uudistamista, julkisten menojen supistusta ja yritteliäisyyden lisäämistä.

Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.

Kemiönsaaressa kesiään viettävä ministeri Adlercreutz ja kesäkaupunki Naantalissa yrittäjän taipaleensa aloittanut Heikki Salmela tekivät kesällä tärkeitä avauksia yrittäjyyden ja Suomen talouden edistämisen puolesta. Kesät Naantalin Kultarannassa viettävä tasavallan presidentti on lyhyessä ajassa kohonnut kunnioitusta herättäväksi kansainvälisen politiikan vaikuttajaksi ja sosiaalisesti taitava presidentti luultavasti mielellään toimisi kesämaakuntansa matkailun edistäjänä. Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja Jyri Arponen on niin ikään yrittäjyysmyönteinen ja ympäristötekijöitä ymmärtävä saaristomökkiläinen, joten Turun seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus valjastaa Turku 800 -hanke Varsinais-Suomen sekä koko maan vetovoiman, työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen.

Kuva Örön linnakesaaresta (Lotta Vainionpää). Artikkelikuva: Lotta Vainionpää

  1. https://yle.fi/a/74-20161433 Lista julki: Näihin suosittuihin turisti­kohteisiin ei kannata enää reissata, 15.5.25 ↩︎
  2. https://visitsweden.com/what-to-do/nature-outdoors/coolcation/ ↩︎
  3. https://www.timeout.com/news/the-scandinavian-nation-named-europes-most-culturally-rich-country-042925 ↩︎
  4. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/06/30/lahiluonto-lahiliikunta-lahikulttuuri-kuusiston-piispanlinna/ ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/09/18/kupittaa-suomen-ensimmainen-kaupunkipuisto/ ↩︎
  6. https://rannikkotykistomuseo.fi/linnakkeet/oro/ ↩︎
  7. https://reservilainen.fi/miksi-bengtskarin-majakkasaaresta-taisteltiin-heinakuussa-1941/ ↩︎
  8. https://www.hesburger.com/about-hesburger/company/restaurant-chain-today ↩︎
  9. https://www.lovefood.com/gallerylist/391472/europes-best-fast-food-chains-ranked ↩︎
  10. https://www.yrittajat.fi/uutiset/heikki-salmela-haluaa-suomeen-lisaa-nuoria-yrittajia-%E2%88%92-nain-han-keventaisi-hallinnollista-taakkaa/ ↩︎
  11. https://yle.fi/a/74-20178068 Opetusministeri Adlercreutz haluaa siirtää koulujen kesälomaa kahdella viikolla eteenpäin, 18.8.25  ↩︎
  12. https://yle.fi/a/74-20150671 Ministeriö selvittää koulujen kesälomien siirtoa – Adlercreuz: ”Kesäkuun alussa alkava loma on perheille haastava”, 21.3.25 ↩︎

Turku kasvaa – onko raitiotien tarve suurempi kuin palo- ja pelastuspalvelujen?

Turku on kasvanut viime vuodet vauhdilla täydennysrakentamisen ja voimakkaan maahanmuuton kautta. Uusia kerrostalovaltaisia asuinalueita on kohonnut nopeasti mm. sataman seudulla, Iso-Heikkilässä ja Pitkämäessä Pukkilan alueella.

”Väestön pakkautuessa täydennysrakentamishuumassa kasvukeskuksiin, etelän suurissa kaupungeissa on puhjennut yllättävä ongelma: pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin.”

Kuitenkin väestön pakkautuessa täydennysrakentamisessa kasvukeskuksiin, etelän suurissa kaupungeissa on puhjennut yllättävä ongelma: pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin1.

Vakavin ongelma on Helsingissä, missä toimintavalmiusaikoja korjataan uhkasakon seurauksena ja minne ollaan rakentamassa neljää uutta paloasemaa, mutta niihin on suuria vaikeuksia löytää työntekijöitä2.

Tampereen ja Turun seuduilla ratkaisuksi ongelmiin on ehdotettu Helsingin tapaan uusien paloasemien rakentamista. Varsinais-Suomessa uudelle paloasemalle olisi tarvetta erityisesti läntisessä Turussa.

Uusi paloasema tarvitaan läntiseen Turkuun

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Sebastian Holm on vahvistanut Ylelle, että sisäministeriön asettamat toimintavalmiusajat ovat ylittyneet etenkin Turun länsiosissa sekä Raision keskustan ja Vaisaaren alueilla. Ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta.

”Pelastuspäällikkö Sebastian Holm on vahvistanut, että sisäministeriön asettamat toimintavalmiusajat ovat ylittyneet etenkin Turun länsiosissa sekä Raision keskustan ja Vaisaaren alueilla. Ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta.”

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halosen mukaan suunnitelmana on ollut käynnistää asematoiminta olemassa olevissa tiloissa jo tänä vuonna. Toiminta olisi voitu aloittaa palkkaamalla lisähenkilöstöä. Mutta hyvinvointialueen taloustilanteen takia tämä ei ole ollut mahdollista.

– Nyt mietitään, mitkä ovat ne muut keinot, joilla päästään toimintavalmiusaikoihin.

– Turun seutu kasvaa voimakkaasti. On selvää, että nykyisellä asemaverkostolla emme pysty tulevaisuudessa tavoittamaan ihmisiä annetuissa aikarajoissa, pelastusjohtaja Vesa Halonen kommentoi Ylen haastattelussa.

Turussa kuten muualla Suomessa valmistaudutaan huhtikuussa järjestettäviin kuntavaaleihin. Turussa kysymys raitiotien rakentamisesta Varissuolta satamaan on hallinnut paikallispoliittista keskustelua. Elämme kuitenkin turvallisuuspoliittisesti arvaamattomia aikoja, joten on tärkeää että suomalaisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja mahdolliset huolenaiheet eivät jää vaaleissa julkisuutta hallitsevien kärkihankkeiden varjoon.

”Elämme turvallisuuspoliittisesti arvaamattomia aikoja, joten on tärkeää että suomalaisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja mahdolliset huolenaiheet eivät jää vaaleissa julkisuutta hallitsevien kärkihankkeiden varjoon.”

  1. https://yle.fi/a/74-20148668 Isoihin kaupunkeihin puhkesi yllättävä ongelma – pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin, Yle, 13.3.25 ↩︎
  2. https://yle.fi/a/3-12208978 Helsinkiin rakennetaan neljä uutta paloasemaa, mutta niihin ei ole työntekijöitä, Yle, 9.12.21 ↩︎

Kaupunkikehittämisessä tarvitaan enemmän asukkaiden ääntä ja vähemmän vastuullisuus- ja elinvoimapuhetta

Turkulaisten kaupunginosayhdistysten keväällä 2023 järjestämä kaupunkikehitysseminaari1 sai toukokuussa 2024 jatkoa, kun johtavat kaupunkiprofessorit Mari Vaattovaara ja Anssi Joutsiniemi palasivat Turkuun esittelemään tutkimusaineistoaan sekä kannustamaan asukkaita ja päättäjiä uudistamaan suomalaista kaupunkisuunnittelua.


Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara saapui seminaariin Pariisista, missä terveys ja hyvinvointi kaupungeissa oli keskeisesti kansainvälisen seminaarin asialistalla. Kaupunkimaantieteen professori muistutti, että kaupungit ovat erilaisia, eikä ole olemassa yhtä hyvän kaupungin mallia.

”Kaupunkimaantieteen professori muistutti, että kaupungit ovat erilaisia, eikä ole olemassa yhtä hyvän kaupungin mallia. Suomessa Vaattovaara kantaa huolta kansakunnan kehityksen tilasta ja siitä kuinka asukkaiden sekä asumisen tarpeet ovat viime vuosina luisuneet toissijaisiksi. ”


Suomessa Vaattovaara kantaa huolta kansakunnan kehityksen tilasta ja siitä kuinka asukkaiden sekä asumisen tarpeet ovat viime vuosina luisuneet toissijaisiksi. Toisaalta professori näki nyt vallitsevan etsikkoajan, jolloin tulisi edistää moninaisuutta, erilaisuutta ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia.

– Elämme jonkinlaisen asuntomarkkinakriisin keskellä, jolloin asukkaiden tulisi olla aktiivisia valtaa käyttävien suunnittelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Nyt on tilaa sekä aikaa miettiä ja uudelleen reivata suuntaa kaupunkisuunnittelussa, professori kannusti.

”Elämme jonkinlaisen asuntomarkkinakriisin keskellä, jolloin asukkaiden tulisi olla aktiivisia valtaa käyttävien suunnittelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Nyt on tilaa sekä aikaa miettiä ja uudelleen reivata suuntaa kaupunkisuunnittelussa, professori kannusti.”


Vaattovaaran mukaan suomalaista asumista muokkaa suuressa kuvassa kolme tekijää: kaupungistuminen, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen yhdistettynä syntyvyyden pienenemiseen. Hän muistutti 60-luvulla alkaneen Ruotsiin muuton käynnistäneen suomalaisen kaupungistumiskehityksen. Muuttovirta vei tuolloisesta noin 100 000 suomalaisen ikäluokasta jopa 10%.
Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoi 40 588 hengellä. Kun syntyneitä oli 17 786 vähemmän kuin kuolleita, on syytä huomioida että maamme väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta. Lisäksi suomalaisten ikääntyminen on ollut koko 2000-luvun hollantilaisten ohella Japanin jälkeen maailman nopeinta. Ja väestöhaastetta lisää ennätysalhaiseksi pudonnut syntyvyys. Vuonna 2022 Suomessa syntyi vain 45 186 lasta.

”Vaattovaaran mukaan suomalaista asumista muokkaa suuressa kuvassa kolme tekijää: kaupungistuminen, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen yhdistettynä syntyvyyden pienenemiseen.”

Maahanmuuton merkitys tulee pysymään merkittävänä ja koska maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin, tulee uussuomalaisten integrointi yhteiskuntaan olemaan erityinen kysymys juuri kaupunkialueilla.

”Maahanmuuton merkitys tulee pysymään merkittävänä ja koska maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin, tulee uussuomalaisten integrointi yhteiskuntaan olemaan erityinen kysymys juuri kaupunkialueilla.”


Sote-uudistuksen jälkeen kuntien keskeiseksi tehtäväksi on jäänyt edistää alueensa elinvoimaa. Vaattovaaran mukaan ”elinvoima” näyttäytyy tällä hetkellä ”tyhjänä käsitteenä”, joka tarkoittaa kaikkea ja ei mitään. Vaarana on, että puhe elinvoimasta liukuu populistisen politiikan välineeksi. On niin virkamiesten, poliitikkojen kuin asukkaiden näkökulmasta ongelma, jollei elinvoimaa saada kortteleihin, koteihin, kaduille – sinne missä sitä tarvitaan.


Tutkimusten mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat pitkälti pysyviä. Arvotkaan eivät muutu. Vuonna 2016 50% asukkaista halusi asua omakotitalossa, 26% kerrostalossa ja 18% rivitalossa. Tänä päivänä tulokset ovat käytännössä samat eli vastaajista 49% haaveili omakotiasumisesta, 25% kerrostaloasumisesta ja 20%:n toiveena oli asua kytketyissä taloissa.

”Tutkimusten mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat pitkälti pysyviä. Arvotkaan eivät muutu. Vuonna 2016 50% asukkaista halusi asua omakotitalossa, 26% kerrostalossa ja 18% rivitalossa. Tänä päivänä tulokset ovat käytännössä samat eli vastaajista 49% haaveili omakotiasumisesta, 25% kerrostaloasumisesta ja 20%:n toiveena oli asua kytketyissä taloissa.”

Vaikka asukkaiden toiveet eivät ole muuttuneet, viime vuosien rakentaminen on ollut yksipuolista. On rakennettu lähes yksinomaan kerrostaloja ja 2⁄3 asunnoista on ollut yksiöitä ja kaksioita, joita on jo ennestään enemmän kuin melkein missään muualla. Ja yksiöiden ja kaksioiden keskikoko on pienentynyt. Tuloksena on syntynyt hotellihuoneen kaltaisia asuntoja. Tutkijat puhuvat paluusta hellahuoneisiin.

”Viime vuosien rakentaminen on ollut yksipuolista. On rakennettu lähes yksinomaan kerrostaloja ja 2⁄3 asunnoista on ollut yksiöitä ja kaksioita, joita on jo ennestään enemmän kuin melkein missään muualla. Ja yksiöiden ja kaksioiden keskikoko on pienentynyt. Tuloksena on syntynyt hotellihuoneen kaltaisia asuntoja.”


Professori Anssi Joutsiniemi aloitti esityksensä vastuullisuuden ja tilivelvollisuuden (accountability) vaikealla valinnalla. Eli katsommeko tilannetta siitä lähtökohdasta, että ne toimijat joilla on valta, toimivat oman mandaattinsa mukaisesti vai edellytetäänkö että lopputulos on kaikkia tyydyttävä?


Joutsiniemi puhui myös suomalaisessa kaupunkikehityksessä vallalla olevasta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Tutkija nosti esiin Helsingin kantakaupungin ja esikaupungin alati muuttuvan suhteen. Kantakaupunki hallitsee keskustelua kaupunkikehityksessä, mutta keskustelu ei juurikaan kosketa suurta enemmistöä tavallisista helsinkiläisistä. Valtaosa Helsingistä on samanlaista esikaupunkia kuin Espoo ja Vantaa.

Pitääkö olla huolissaan kantakaupungin kehityksestä vai pitääkö olla huolissaan siitä, missä se kehitys todellisuudessa tapahtuu?

”Ja kun Turun seudun kehittämisessä pitkälti seurataan pääkaupunkiseudun tai Tampereen mallia, voitaneen täälläkin kysyä, edistääkö Turun ydinkeskustan voimakas tiivistäminen ja kerrostalorakentaminen professorien peräänkuuluttamaa moninaista ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia tarjoavaa kaupunkisuunnittelua- ja politiikkaa?”


Ja kun Turun seudun kehittämisessä pitkälti seurataan pääkaupunkiseudun tai Tampereen mallia, voitaneen täälläkin kysyä, edistääkö Turun ydinkeskustan voimakas tiivistäminen ja kerrostalorakentaminen professorien peräänkuuluttamaa moninaista ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia tarjoavaa kaupunkisuunnittelua- ja politiikkaa?

Yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija avasi esityksessään myös joukkoliikennekehityksen alati muuttuvaa problematiikkaa. Viime vuosien kehityksessä merkittävin muutos on ollut liikenteen sähköistyminen, mikä on kohottanut sähköautoilun ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden huomattavan lähelle raideliikennettä. Muutos on niin huikeaa, että lähimarketiin autolla ajaminen on kannattavampi vaihtoehto kuin pitkä joukkoliikennematka kaupungin laidalta. Ja mikäli sähköautoilijan kyydissä on puoliso tai lapsi, liikutaan yhtä ympäristöystävällisesti kuin valittaessa tehokas raideliikenne kaupunkimaisessa ympäristössä. Erot ovat hyvin pieniä. On kuitenkin ilmiselvää, ettei kaupungin keskustaan tarvita tai haluta autoja. Olennaista on, missä osaa kaupunkia liikutaan. Kaupungin reunalla asuvan tarpeet ovat toisenlaiset kuin ydinkeskustassa asuvan.

”Viime vuosien kehityksessä merkittävin muutos on ollut liikenteen sähköistyminen, mikä on kohottanut sähköautoilun ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden huomattavan lähelle raideliikennettä.


Apulaispormestari Elina Rantanen esitti seminaarissa Turun kaupungin kommenttipuheenvuoron ja muistutti historiallisen Portsan puutaloalueen poikkeuksellisen tiiviistä asumisesta. Vihreitä edustava poliitikko toivoikin uudenlaisen tiiviin ja matalan rakentamisen palaavan keskusteluun vaihtoehtona kaupunkikehitystä hallinneelle pienten asuntojen kerrostalorakentamiselle. Rantanen toivoi myös julkista keskustelua kauneudesta kaupungissa. Uuden ja vanhan yhteen sovittaminen kaupungistaan ylpeitä asukkaita huomioiden onkin erityisen haastavaa maan vanhimmassa kaupungissa.

”Kiihtyneen kerrostalorakentamisen sijasta turkulaiset kaipaavat tutkimustulosten mukaisesti vihreyttä, turvallisuutta, historiallisen rakennetun kaupunkirakenteen kunnioitusta sekä monipuolisia asumisvaihtoehtoja.”


Seminaarissa käytiin aktiivista keskustelua etenkin vastuullisuus- ja markkinointipuheista. Yleisön ehkäpä hartain toive oli saada asukkaiden ääni kuuluviin jo kaavoitus- ja kehittämisprosessien alkuvaiheissa. Kiihtyneen kerrostalorakentamisen sijasta turkulaiset kaipaavat tutkimustulosten mukaisesti vihreyttä, turvallisuutta, historiallisen rakennetun kaupunkirakenteen kunnioitusta sekä monipuolisia asumisvaihtoehtoja.

Kirjoitus on julkaistu 30.7.24 Turun Sanomissa puheenvuoroartikkelina. https://www.ts.fi/puheenvuorot/6392405

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎

Täydennysrakentaminen Turussa – tapaus Österblad

Turku tunnetaan Suomen vanhimpana kaupunkina ja Aurajoen rannoilla valmistaudutaan viettämään kaupungin 800-vuotisjuhlia vuonna 2029. Turun pitkää historiaa värittää vahvasti kaupungin rooli kauppapaikkana idän ja lännen välillä, Itämeren solmukohdassa. Pelkästään paikannimessä Turku tiivistyy yhteys itään ja länteen – Ruotsissa sana tori – torg – ei ole omaperäinen, se on lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, jonka jatkaja nykyvenäjässä on torg ’tori; tinkiminen, kaupankäynti’1. Niinpä historiallisia tori-/torg- tai kaupungin ruotsinkieliseen Åbo nimeen kytkeytyviä Å- ja Aboa viittauksia löytyy lähes loputtomiin kaupunkikuvasta. Aivan kaupungin sydämessä, Tuomiokirkontorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevalla ns. Österbladin tontilla periturkulaista typistettyä urbaania nimeämispolitiikkaa on sovellettu käänteisen oivaltavasti. Korttelissa kaupunkilaisia palvelee Bar Ö. Vieläpä länteen viittavan El Gringon ja itä-ulotteisemman Dynamon välissä.

”Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä.”

Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä. Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot2.

”Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot.”

Kaupunginhallitukselle esitetään 18.11.24 hyväksyttäväksi kaupungin ja maanomistajan yhteisesti valmistellut asemakaavanmuutoksen tavoitteet Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa olevien tonttien kehittämiseksi3.

Kaavamuutoksen kohteena oleva Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva puutalo on rakennettu 1830-luvulla yhdistämällä kaksi 1820-luvun lopulla rakennettua empirepuutaloa. Talo saneerattiin vuonna 1880 Österbladin rautakaupan käyttöön uusrenessanssityyliin. Vuonna 1920 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja Kauppiaskadun puolelle sisustettiin erillisiä liikehuoneistoja. Tällä hetkellä takennuksessa toimii Bar Ö ja ravintola El Gringo, muutoin rakennus on tyhjillään.

Puutalon naapurissa Kauppiaskadulla sijaitseva kolmikerroksinen uusrenessanssikivitalo on rakennettu asuin- ja liiketaloksi vuonna 1885. Kamera-Aitta on toiminut talossa vuodesta 1937 lähtien.

Linnankadun naapuritontilla on yksikerroksinen alun perin empiretyyliin asuinrakennukseksi vuonna 1830 rakennettu puutalo, joka vuonna 1885 uudistettiin uusrenessanssiasuun. Rakennuksessa on 1990-luvulta lähtien toiminut Dynamo-klubi.

Piharakennukset on purettu 1990-luvulla, jolloin paikalle sen aikaisten suunnitelmien mukaan piti rakentaa uusi pääkirjasto. Nykyään sisäpiha toimii paikoitusalueena.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 3.7.1897. Käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja näille rakennettaessa noudatetaan vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 51 §:n määräyksiä. § 51 mukaan tontista saadaan käyttää maanpäälliseen rakentamiseen enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja rakennukset saavat olla 3-kerroksisia. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4106 m2 ja rakennusoikeus 6159 k-m2. Tonteilla on yhteensä noin 3900 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontin voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut, koska tontilla sijaitsevilla rakennuksilla on nykyään suojeluarvoja, joita ei luonnollisesti ole huomioitu 1800-luvun lopussa laaditussa asemakaavassa.

Österblad on 10.8.2024 voimaan tulleessa yleiskaava 2029:ssä osoitettu merkinnällä Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus: Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.

Österbladin tontti kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Kaava-alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 1999, kun tontille suunniteltiin uuden pääkirjastorakennuksen rakentamista. Kaivauksissa tutkittiin noin 2/3 tontin 1003 alasta ja lähes 1/4 tontin 2003 alasta. Jo tutkitut alueet eivät enää kuulu muinaismuistolain rauhoittamaan alueeseen. Muilla alueilla on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen (12.12.2013), jossa esitettiin alueen asemakaavan muuttamista siten, että tonteille mahdollistettaisiin liike-, toimisto- ja asuinrakennusten uudisrakentaminen. Kokonaisrakennusoikeudeksi esitettiin 15372 kem2 sekä autopaikoitusta kahteen kellariin. Taustalla on maanomistajan halu saattaa tontit tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti merkityksellisempään ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

Toukokuussa 2023 Turun kaupunginvaltuustolle luovutettiin Österbladin talojen säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 10 778 henkilöä.

Österbladin tontti tarjoaa Turulle mahdollisuuden toteuttaa kunnianhimoista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävää kaupunkisuunnittelua

Turku elää voimakasta kasvukautta. Turun kaupungin uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. On kuitenkin syytä muistaa, että voimakkaan väestönkasvun taustalla on merkittävä väestörakenteen muutos. Väestö yhtäältä ikääntyy ja toisaalta suuri osa uusista turkulaisista ovat maahanmuuttajia. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro muistuttaa kasvun haasteista. ”Nopea väestönkasvu luo myös paineita ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kaupungin kasvu edellyttääkin kasvuun varautumista niin, että hyvän elämän ja arjen edellytykset säilyvät kaikille.”4. Aron mukaan kasvu ei ole itseisarvo, mutta sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja lisätä entisestään Turun houkuttelevuutta uusien asukkaiden, opiskelijoiden, yritysten, investointien ja matkailijoiden näkökulmasta.

Kasvun ohella kaupungit kilpailevat muun muassa viihtyvyydellään, turvallisuudellaan sekä monipuolisilla kulttuuri- ja luontoarvoillaan. Johtavat kaupunkisuunnittelun professorit ovat viime vuosina vierailleet useasti Turussa esittelemässä turkimustuloksiaan sekä ilmaisemassa huoltaan suomalaisen kaupunkisuunnittelun yksipuolisuudesta. Professori Mari Vaattovaara muistuttaa väestörakenteen muutoksesta ja lähipalvelujen siirtymisestä sekä rakennustuotannon voimakkaasta keskittymisestä pieniin kerrostaloasuntoihin. Ja kaupunkimaantieteen professori kysyy, miksei kaupunkisuunnittelu pyri vastaamaan asukkaiden asumistoiveisiin?5

Samassa seminaarissa esiintynyt turkulaistaustainen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen kantaa Vaattovaaran tapaan huolta kerrostuneisuuden puutteesta uudisrakentamisessa ja kysyy jääkö Itäharjun teollisesta historiasta mitään maamerkkejä, kun massiivinen täydennysrakentaminen Itä-Turussa yltyy. Linnanfältissä äskettäin palaneen historiallisen puutalon kohtaloksi käynyttä puutalojen tyhjillään seisottamista restauroinnin asiantuntija kuvaili vanhaksi ja tyypilliseksi, myös kansainväliseksi ilmiöksi.

Turun viime vuosien voimakas väestönkasvu viestii kuitenkin vetovoimasta ja yhdistettynä alueen monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, opiskelijoita houkuttelevaan laajaan koulutustarjontaan, vireään kulttuuritarjontaan sekä suotuisaan sijaintiin, Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.

Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.

”Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.”

Turun täydennysrakentamishistoriaan mahtuu ongelmallisia kohteita…

mutta myös menestystarinoita, joissa arvorakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita on muokattu tämän päivän tarpeisiin.

Turkulaiseen tapaan tarjolla myös kiistanalaisia kompromisseja ja hämmentäviä havainnekuvia. Havainnekuvat: turku.fi

”Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.”

  1. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_s-t/tori_ja_turku ↩︎
  2. https://www.turku.fi/uutinen/2024-11-14_turku-haluaa-sailyttaa-osterbladin-tontin-katunakyman-ja-kulttuurihistorialliset ↩︎
  3. https://ah.turku.fi/kh/2024/1118027l/5129309.htm, Asemakaavanmuutoksen tavoitteet; Österblad (25/2017), Kaupunginhallitus, 18.11.2024 ↩︎
  4. https://www.turku.fi/uutinen/2024-10-04_turku-vetovoimaisempi-kuin-koskaan-kaupungin-kasvuennusteet-rikkovat-ennatyksia ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎

Turun perinteikkäässä Pallokerhossa juniorifutis, huippufutsal ja tasa-arvo toiminnan keskiössä

Kuningas jalkapallo rantautui Suomeen 1890-luvulla Turussa vaikuttaneiden Crichtonin telakkaveljesten ja voimistelunopettaja August Blomberg johdolla. Vaikka viime vuosisadan alkuvuosikymmenet olivat suomalaisen yleisurheilun kulta-aikaa, myös jalkapallo levisi nopeasti kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa.


Vuosikymmenien varrella uusia seuroja perustettiin ahkerasti ja ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Turun Pallokerho kuuluu turkulaisten perinneseurojen joukkoon, joiden värit tunnetaan ja jotka ovat liikuttaneet useita sukupolvia suomalaisen jalkapallon erisarjaportailla.

Jalkapallon toistaiseḱsi paras saavutus on vuonna 1951 saavutettu Mestaruusssarjan SM-pronssi. Viimeiset kaksi vuosikymmentä TPK on pelannut yhtäjaksoisesti Kolmosessa, mutta alkuvuodesta seuran johtokunta joutui luopumaan sarjapaikastaan.

Ville Koskinen johtaa TPK:n seuratoimintaa Kupittaan olympiakatsomon perinteikkäissä toimitiloissa.


Seuran “monitoimimies” Ville Koskinen näki päätöksen taustalla ennen kaikkea pelaajapulan sekä vaikeudet löytää valmentajaa. Päättyneellä kaudella TPK:n miesten joukkue pelasi Vitosessa.


Viime vuosina Pallokerho on muiden urheiluseurojen tapaan joutunut kohtaamaan muutosten tuulia koronasta harrastuskustannusten nousuun. Koskisen mukaan seurassa on panostettu valmentajakoulutukseen ja viime aikojen erikoisuutena on ollut naisjalkapalloilun suosion kasvu. Lisää naisnäkökulmaa ja kontrastia usein konservatiivisiin kilpailijoihin tuo myös naisenemmistöinen johtokunta, jota johtaa Sanna Veijalainen.


Toiminnan haasteena seuratyöntekijä Koskinen näkee muiden turkulaisten jalkapallotoimijoiden tapaan Turun talviharjoitteluolosuhteet.

– Se on ikävää Turussa. Pääpaikkanamme on Lähi-Tapiola Areena, jolloin joukkueiden kausibudjetin suurin osa koostuu talven olosuhdemaksuista. Jotta Turun yli 6000 jalkapallon harrastajaa voisivat harjoitella talvella täysipainoisesti kohtuullisin kustannuksin, kaupunkiin tarvitaan täysimittainen kunnallisen korvaaja elinkaarensa lopussa olevalle Impivaaran alimittaiselle hallille.

”Pääpaikkanamme on Lähi-Tapiola Areena, jolloin joukkueiden kausibudjetin suurin osa koostuu talven olosuhdemaksuista. Jotta Turun yli 6000 jalkapallon harrastajaa voisivat harjoitella talvella täysipainoisesti kohtuullisin kustannuksin, kaupunkiin tarvitaan täysimittainen kunnallisen korvaaja elinkaarensa lopussa olevalle Impivaaran alimittaiselle hallille.”

TPK Futsal vahvassa nousussa


Kun kerhon suurin kansallinen menestys jalkapallossa osui 50-luvulle, on seuran menestys futsalissa tuoreempaa. Vuosina 2005-2010 TPK oli mitaleilla peräti neljästi. 2010-luvun puolivälissä liigataival katkesi ja paluun ylimmälle sarjatasolle turkulaiset tekivät syksyllä 2021.

Viime vuodet joukkuetta valmentanut Jose Ikonen on luotsannut kerhoa nousujohteisesti. Keväällä 2022 säilytettiin sarjapaikka niukasti sijoittumalla runkosarjassa 10:ksi. Seuraavana vuonna sijoitus oli yhtä sijaa ylempänä ja tänä keväänä kerho ylsi puolivälieriin, missä etenemisen katkaisi liigan kestomenestyjä FC Kemi otteluvoitoin 2-1.

Jose Ikosen päävalmentajakaudella TPK – futsalin maratontaulukon kuutonen – on esiintynyt liigassa nousujohtoisesti ja palannut ylimmän sarjatason kärkikuusikkoon sekä kamppailemaan mitalisijoista.

Helmikuussa jatkosopimuksen solminut jyväskyläläistaustainen Jose Ikonen uskoo systemaattisen sekä maltilliseen seurakehitystyöhön ja muistuttaa mm. sarjaa takavuosina hallinneiden Ilveksen ja oman kasvattiseuransa KaDyn talousvaikeuksista.
“On ehkä ahnehdittu liikaa ulkomaalaistaustaisia pelaajia, joille on maksettu kovaa palkkaa, eikä tulojen taso ole pysynyt tasapainossa menojen kanssa.”


Päävalmentajan mukaan kansainvälisillä parketeilla on havaittavissa naisjalkapallosta tuttua jalkapallon suurseurojen panostusta nousevaan palloilumuotoon. Toukokuussa pelattuun futsalin Mestarien liigan lopputurnaukseen selvitti tiensä tuttuja seuranimiä Barcelonasta Sporting Lissaboniin ja Ikosen mukaan Englannissa jalkapalloseurat ovat alkaneet perustamaan futsal akatemioita. Ja Ruotsissa monet futsaljoukkueet ovat isojen futisseurojen alaisia.

Kun Ruotsin futsal-liigasta löytyvät Allsvenskanin jalkapallojätit Hammarby IF ja IFK Göteborg sekä vahvoja jalkapallokaupunkeja kuten mm. Kalmar, Norrköping, Örebro ja Tukholma, Suomen Futsal-Liigan alueellinen rakenne ja edustus on toisenlainen. Johtavat suomalaiset futsalseurat ovat usein pienten paikkakuntien erikoisseuroja ja Pirkanmaa kiistaton keskus neljällä liigajoukkueella (Akaa, Mad Max Valkeakoskelta, PJK Pirkkalasta ja Vehmaisten Urheilijat). Paradoksaalisesti maan suurin jalkapalloseura ja futsalin maratontaulukon kakkonen Ilves ei ole pirkanmaalaisten liigaseurojen joukossa. Jyväskylästä löytyy kaksi vahvat opiskelijayhteydet omaavaa seuraa (Kampuksen Dynamo ja Liikunnan Riemu). Pohjoista edustaa Kemi-Tornion kaksikko FC Kemi sekä ToPV ja Ylivieskan futsalperinteitä ylläpitää Vieska Futsal. Pääkaupunkiseudun mainetta ylläpitää alueen ainoa seura, maratontaulukon ykkönen, espoolainen GFT. Varsinais-Suomen edustajat ovat liigaa pitkään pelanneet TPK sekä Someron Voima.

”Kun Ruotsin futsal-liigasta löytyvät Allsvenskanin jalkapallojätit Hammarby IF ja IFK Göteborg sekä vahvoja jalkapallokaupunkeja kuten mm. Kalmar, Norrköping, Örebro ja Tukholma, Suomen Futsal-Liigan alueellinen rakenne ja edustus on toisenlainen. Johtavat suomalaiset futsalseurat ovat usein pienten paikkakuntien erikoisseuroja ja Pirkanmaa kiistaton keskus neljällä liigajoukkueella (Akaa, Mad Max Valkeakoskelta, PJK Pirkkalasta ja Vehmaisten Urheilijat).”

Suomella onkin futsalissa hieman naisten jalkapallon tapaan etsikkoaika hyödyntää suurten jalkapallomaiden hidasta heräämistä naisjalkapalloon ja futsaliin. Kun Suomen futsal maajoukkueet löytyvät FIFAn futsalin maailman ranking listalta vähintäänkin kunniotettavilta sijoilta (miehet 16. ja naiset 17.), Euroopan jalkapallojättien Englannin ja Saksan vastaavat sijoitukset ovat kovin vaatimattomat. Kun kummankaan suurmaan naisjoukkueita ei löydy lainkaan rankingista ja Saksan miehet vasta 54. sijalla ja Englannin sijoitus on vielä vaatimattomampi eli 82., voidaan Suomi laskea Euroopan futsal-kansojen top10:iin. Tuttujen jalkapallomaiden Portugalin ja Espanjan hallisemassa rankingissa myös muut pohjoismaat ehkä yllättävän kaukana Suomen takana. Tanska (miehet 77., naisissa ei rankingsijoitusta), Ruotsi (miehet 84., naiset 22.), Norja (miehet 101. ja naiset 68.)

”Päävalmentajan mukaan kansainvälisillä parketeilla on havaittavissa naisjalkapallosta tuttua jalkapallon suurseurojen panostusta nousevaan palloilumuotoon. Toukokuussa pelattuun futsalin Mestarien liigan lopputurnaukseen selvitti tiensä tuttuja seuranimiä Barcelonasta Sporting Lissaboniin ja Ikosen mukaan Englannissa jalkapalloseurat ovat alkaneet perustamaan futsal akatemioita.”


Sekä seuratyöntekijä Koskinen että futsalvalmentaja Ikonen uskovat perinneseuran löytäneen tasapainon huippu-urheilun sekä harrasteliikunnan välillä. Molemmissa kuitenkin tarvitaan lobbausta ja yhteistyötä olosuhteiden kehittämiseksi, jotta syrjäytymistä ja liikkumattomuutta ennaltaehkäisevää nuorisotyö voidaan toteuttaa kohtuullisin harrastuskustannuksin.

Turun seudulla jalkapalloväki ja juniorit viime vuosina heränneet futsalin mahdollisuuksiin. Pohjois-Turun Paattisten Pamaus kokosi viime talveksi 09-ikäluokan eri jalkapalloseurojen pelaajien parhaimmistoa futsalsarjaan ja turkulainen ”dream team” ylsi keväällä historialliseen SM-hopeaan P15 lopputurnauksessa. Alkavalla futsalkaudella turkulaista juniorifutsalia värittää ja kirittää Pamauksen ja TPK:n keskinäinen kamppailu valtakunnallisessa P17 Futsal-Liigassa. Kuva: Elna Rikkinen, Turun Tienoo.

”Suomella onkin futsalissa hieman naisten jalkapallon tapaan etsikkoaika hyödyntää suurten jalkapallomaiden hidasta heräämistä naisjalkapalloon ja futsaliin.”

*Kirjoitus on julkaistu 10.4.24 Turun Seutusanomissa. https://turunseutusanomat.fi/2024/04/turun-perinteikkaassa-pallokerhossa-juniorifutis-huippufutsal-ja-tasa-arvo-toiminnan-keskiossa/

Ballon d’or era after CR7 & Messi – time for a team player?

Cristiano Ronaldo’s departure to Saudi league and Leo Messi’s move to Miami has meant that the competition for coveted golden ball of football is wide open and the two dominant players of the 21st century have finally left the floor open for next generation.

The change of guard reminds the power reshuffle of another great sport. In tennis Roger Federer has already left the arenas and despite Djokovic’s gold medal in Paris, this is the first year since 2004 the trio Djokovic-Federer-Nadal has not dominated the tennis grand slam tournaments.

In football, there is a long list of contenders to take home the prestigious Ballon d’or. The royal Real Madrid, holders of Champion’s League trophy, has no fewer than three or four crown princes eying to replace Messi and Ronaldo as kings of football.

Birmingham-born Jude Bellingham had magnificient early season and lifted both La Liga and Champion’s League trophies, but despite reaching Euro 2024 final with England, his performance in Germany was probably a slight disappointment.

Another ”Real” contender, Vinicius Jr was in fine form in spring when Madrid took the European crown, but his performance for Brasil in Copa America hardly boosted his chances.

The third crown jewel of Real Madrid, Kylien Mbappé, took influencial role in French elections, but struggled to find net in his mask in Germany. And the European campaign of PSG was again a disappointment.

From Real Madrid midfield, the instrumental number 6 played important part in Champion’s League victory, but Toni Kroos’s swan song on home soil ended in quarter final defeat against Spain and he was lucky to escape sending off in his final game for Die Mannschaft.

Therefore, if lifting Champion’s League and Euro 2024 trophies are the key elements for qualifying for Ballon d’or, the attacking Spanish full-back Dani Carvajal ought to be considered as a credible contender.

However, defenders are seldom given the highest praise and also this year the ultimate prize may end up being given to a more attacking player.

As year 2024 is likely to mark the departure from the Messi-Ronaldo rivalry, time is perhaps ripe for celebrating slightly different type of a player.

Manchester City has dominated arguable the most demanding of leagues, the Premier League, and although Phil Foden was named as the player of the season, there is another City player whose influence and significance may well have been even higher than Foden’s.

According to 90min football media, the most important player is not Kevin De Bruyne nor Erling Haaland1.

”Rodri – real life role model and responsible candidate for Ballon d’or.”

”No, it’s Rodri, the midfield enforcer who keeps Pep Guardola’s all-conquering side ticking.”

The Spaniard is not only the motor of both Manchester City and Spain’s European champions’, but the former Villareal and Atletico Madrid player is also a different kind of role model. He has completed a university degree while playing professional football at the highest level and is known to communicate intensily on the pitch and on the training ground. Even after training2.

There is a paradox in Rodri’s keenness to communicate and discuss football. Whereas social media has been a huge platform to promote both Messi’s and Ronaldo’s global following, Rodri has made an early decision not to use social media.

He told Joe Hart on Football Focus recently: “Not being on social media? It’s a decision I made very, very early.

”I remember my age was the start of smartphones; I said ‘I don’t need it, I have my friends, I can go to the park, I can hang with them’, I don’t need to find new friends on the internet3.

“The problem today in society is they kind of tell you ‘You need this, you need this, you need this’ and in the end you think ‘Do I need all of these things? No, I don’t really need these things’. I like to live life how it is – the real life.”

Rodri – real life role model and responsible candidate for Ballon d’or.

  1. https://www.90min.com/posts/man-city-win-record-with-without-rodri ↩︎
  2. https://www.theguardian.com/football/article/2024/jul/08/rodri-always-watch-games-back-alone-spain-euro-2024-manchester-city ↩︎
  3. https://www.manchestercity.news/man-city-fans-absolutely-love-rodris-explanation-for-why-he-doesnt-use-social-media/ ↩︎

Inter2 Ykköseen – iso askel Turkufutiksen pelaajapolulle

Vielä viime kaudella Kolmosta pelannut Inter2 pelasi lähes virheettömän kauden Kakkosessa ja pelaa kaudella 2025 Ykkösessä. Kunnianhimoisesti valmennettu reservijoukkue tukee yhä paremmin edustusjoukkueen toimintaa ja tarjoaa erinomaisen pelaajapolun sekä kehitysmahdollisuudet nuorille turkulaislupauksille. Ja Veikkausliiga-Ykkönen-kombinaatio todennäköisesti lisää myös kauempana kehityspolkua pohtivien nuorten lupausten kiinnostusta pelata Turussa.

Ei tarvitse aikamatkustaa TPS:n kulta-aikaan yli puolen vuosisadan taakse ymmärtääkseen Turkufutiksen viime vuosi(kymmeni)en tuskaa. Johtavia huuhkajapelaajia on toki Turusta noussut katkeamattomana ketjuna Lukas Hradeckyn johdolla, mutta yksi mestaruus (Inter 2008) Auran rannoilla puolessa vuosisadassa TPS:n viimeisen sarjavoiton (1975) jälkeen ei vain riitä elinvoimaisen jalkapallokaupungin meriittinä.

”Johtavia huuhkajapelaajia on toki Turusta noussut katkeamattomana ketjuna Lukas Hradeckyn johdolla, mutta yksi mestaruus (Inter 2008) Auran rannoilla puolessa vuosisadassa TPS:n viimeisen sarjavoiton (1975) jälkeen ei vain riitä elinvoimaisen jalkapallokaupungin meriittinä.”

Ja vuoden takainen Turun putoaminen sekä B- että A-juniorien SM-sarjoista viesti myös paikallisen pelaajapolun hauraudesta. Kun etenkin TPS on ollut vuosikymmenien ajan kestomenestyjä valtakunnallisissa juniorisarjoissa, merkkejä turkulaisen juniorimenestyksen hiipumisesta – ja pääkaupunkiseudun seurojen noususta  yhä dominoivampaan asemaan – oli nähtävissä jo huomattavasti ennen seura- ja junioritoimintaa kurittanutta koronapandemiaa1.

Syitä sukellukseen on varmasti monia ja niitä on luultavasti myös mietitty turkulaisseurojen kabineteissa. Toisin kuin lähes kaikissa muissa lajeissa, turkulaisessa jalkapallossa keskinäinen kilpailu etenkin perinteikkään Palloseuran ja vakavaraisemman Interin välillä on kovaa ja kuluttavaa2, ja keskinäisen nokittelun varjossa ainakin olosuhdeyhteistyö ja kuningaslajin lobbaus vahvassa jääkiekkokaupungissa on jäänyt vaatimattomaksi. Talviharjoittelun toteuttaminen 6000 lisenssipelaajalle 4½ kentällä on kohtuuton taakka turkulaisille seuroille, eikä epätietoisuus alimittaisen, elinkaarensa lopussa olevan Impivaaran hallin korvaavasta olosuhteesta vähennä ongelmaa345.

Mutta vaikka Interin jääminen syksyn mestaruussarjan ulkopuolelle sekä Tepsin jämähtäminen JIPPOn taakse Ykkösliigassa varmasti koettelee turkulaisten uskoa kaupungin jalkapalloon, on kahden lippulaivajoukkueen alavireisen esiintymisen varjossa tehty poikkeuksellisen vahvaa kehitystyötä reservijoukkuetasolla.

Turkulaisessa jalkapallossa keskinäinen kilpailu etenkin perinteikkään Palloseuran ja vakavaraisemman Interin välillä on kovaa ja kuluttavaa2, ja keskinäisen nokittelun varjossa ainakin olosuhdeyhteistyö ja kuningaslajin lobbaus vahvassa jääkiekkokaupungissa on jäänyt vaatimattomaksi. Talviharjoittelun toteuttaminen 6000 lisenssipelaajalle 4½ kentällä on kohtuuton taakka turkulaisille seuroille, eikä epätietoisuus alimittaisen, elinkaarensa lopussa olevan Impivaaran hallin korvaavasta olosuhteesta vähennä ongelmaa.345”

Olosuhdeongelmien varjossa Interin panostus reservijoukkuetoimintaan kantaa hedelmää

Kaudella 2023 Suomen Palloliitto julkaisi päätöksen keväällä 2024 voimaan tulevasta sarjajärjestelmäuudistuksesta, jonka myötä Veikkausliigan ja Ykkösen väliin perustetaan 10 joukkueen Ykkösliiga. Uudistus tarkoitti pelaajakehitysmielessä kuoliniskua alueelliselle Kolmoselle ja ”loi suurta painetta saada Kakkoseen kilpailukykyinen turkulaisjoukkue ja pelaajapolkua tukeva sarjataso omille lupauksille.”10

Turun johtavat pääsarjaseurat Inter ja TPS valitsivat lähes päinvastaiset strategiat omien junioreidensa pelaajapoluille. TPS ajoi alas kaudella 2023 Kolmosessa pelanneen Akatemia-joukkueensa, mutta saman sarjan voittanut, ja Kakkoseen noussut Inter panosti reservitoimintaan ja palkkasi päätoimiseksi päävalmentajaksi AC Oulun liigajoukkueesta nousevan nuoren valmentajan Jussi-Pekka Savolaisen.

Inter2:n valmentajakaksikko Jussi-Pekka Savolainen (edessä) ja Kari Virtanen muodostavat monella tapaa ihanteellisen yhdistelmän uutta valmennustietämystä ja kunnianhimoa sekä kokemusta ja Turkufutiksen laajaa tuntemusta.

Interin reservijoukkueen valmennuksen sekä nuorten pelaajien tukena Kupittaan kenttien laidalla ja Veritas Stadionin tiloissa työskentelee päivittäin helposti tunnistettava jalkapallopersoona. Huoltaja Ville Törnqvist elää ja hengittää sinmustaa jalkapalloa.

”Turun johtavat pääsarjaseurat Inter ja TPS valitsivat lähes päinvastaiset strategiat omien junioreidensa pelaajapoluille. TPS ajoi alas kaudella 2023 Kolmosessa pelanneen Akatemia-joukkueensa, mutta saman sarjan voittanut, ja Kakkoseen noussut Inter panosti reservitoimintaan ja palkkasi päätoimiseksi päävalmentajaksi AC Oulun liigajoukkueesta nousevan nuoren valmentajan Jussi-Pekka Savolaisen.”

Inter2 vei syksyllä 2023 Olympiastadiolla Regions Cupin sekä voitti Kolmosen näytöstyyliin, joten joukkueella oli jo entuudestaan vahva runko Savolaiselle sekä valmennusryhmään talvella liittyneelle kokeneelle Kari ”Karo” Virtaselle11.

Savolaisen sekä Interin edustusjoukkueen päävalmentajaksi samoihin aikoihin palkatun Vesa Vasaran välinen yhteistyö on ollut alusta alkaen merkittävästi tiiviimpää kuin edustus-reservijoukkue-yhteistoiminta aiemmin ja useat reservijoukkueen pelaajat saivat arvokasta pelikokemusta alkuvuoden Liigacupissa, jonka Inter lopulta myös voitti. Reilut puolen tusinaa Inter2:n pelaajaa esiintyi tammi-maaliskuussa varsin onnistuneesti edustuksen Liigacup-ja harjoituspelikokoonpanoissa.

Ja kääntäen, edustusjoukkueessa vähemmälle peliajalle jääneet pelaajat ovat tulleet ilmeisen hyvällä asenteella pelaamaan Kakkosen pelejä, ja näin edistämään mahdollisuuksiaan nousta pelaavaan rooliin myös Veikkausliigassa. 

”Edustusjoukkueessa vähemmälle peliajalle jääneet pelaajat ovat tulleet ilmeisen hyvällä asenteella pelaamaan Kakkosen pelejä, ja näin edistämään mahdollisuuksiaan nousta pelaavaan rooliin myös Veikkausliigassa.” 

Niinpä näin jälkikäteen ajateltuna ei olekaan niin yllättävää, että Savolaisen ja Virtasen Inter 2 johti keväästä lähtien Kakkosen läntistä B Lohkoa ja joukkue eteni ylemmän jatkosarjan ylivoimaisena ja tappiottomana ykkösenä kahdeksan joukkueen Ykkösen karsintaan.

Karsinnan ensimmäisessä otteluparissa SJK Akatemia 2 oli Seinäjoella 3-1 parempi, mutta kauden aikana erityisesti hyökkäystehostaan tunnetuksi tullut turkulaisjoukkue mätti Veritaksella kuusi maalia ja eteni finaaliin Helsingin A Lohkon kakkosta Kiffeniä vastaan.

Finaalin ensimmäisessä osaottelussa Töölössä turkulaiset ottivat vahvan otteen jo toiseen perättäiseen sarjanousuun Thomas Lahdensuo (×2) ja Mikke Louhelan maaleilla. Ja kotoisella Kupittaalla ”Ressut” tyylittelivät 4-0 voiton ja nousu Ykköseen varmistui yhteismaalein 7-0.

Onko Inter2:lla edellytykset pärjätä, tai jopa menestyä vielä yhtä tasoa ylemmässä sarjassa?

Eurolopputurnauksen myötä päättyvällä kaudella 2024 voimaan astui suuri suomalaisen seurajalkapallon sarjajärjestelmäuudistus, jonka vaikutukset ovat vasta hahmottumassa ja maan johtavilla seuroilla on myös varsin erilaisia toimintatapoja akatemia- tai reservijoukkeilleen.

Kun Inter näyttää rakentavan omaa toimintamalliaan hieman SJK Akatemian tyyliin yhdistämällä kokemusta ja nuoruutta, maan pelaajamääriltään suurin seura Ilves lähti Interin kanssa samaan Kakkosen lohkoon huomattavasti nuoremmalla, melkeinpä B-juniorivoittoisella reservijoukkueella.

Onkin mielenkiintoista nähdä, millainen vaikutus päättyneellä kaudella samasta Kakkosen lohkosta Ykköseen nousseiden Inter2:n ja Tampere Unitedin menestyksellä on Turun ja Tampereen pelaajamarkkinoihin ja etenkin vahvan liigakauden pelanneeseen Ilvekseen.

Ja mikä vaikutus on ensi kertaa valtakunnallisena sarjana pelattavalla nuoremman B-juniori-ikäluokan P16 -sarjalla?

Lienee kiistatonta, että vuosikymmeniä valtakunnallisten juniorisarjojen ”kuninkuusluokkana” toiminut ASM-sarja on menettänyt merkitystään pysyvästi, mutta on jännittävää nähdä, missä suomalaissa seuroissa ja millä jalkapallopaikkakunnilla löydetään toimivin yhteistyörakenne uuden P16:n, BSM:n, reservijoukkueen ja edustusjoukkueen välillä. Turkufutiksen osalta lisäkiinnostusta pelaajapolun kehitykseen tuo valtakunnallisesti varsin hyvätasoinen 2009-ikäluokka, josta Inter ylsi äskettäin seurahistorian ensimmäiseen Kai Pahlman SM-turnauksen hopeaan sekä Turun Nappulaliigan ja TPS:n P16-sarjaa varten muodostama, niinikään historiallinen yhdistelmäjoukkue.

”On jännittävää nähdä, missä suomalaissa seuroissa ja millä jalkapallopaikkakunnilla löydetään toimivin yhteistyörakenne uuden P16:n, BSM:n, reservijoukkueen ja edustusjoukkueen välillä.”

Turulla näyttäisi olevan useamman vaikeamman vuoden jälkeen edellytyksiä haastaa tämän kauden kansallista kärkikolmikkoa KuPS-Ilves-HJK aiempaa selkeämmällä toimintastrategialla ja pelaajapolulla. Olettaen että turkulaisseurat löytävät yhteisen sävelen huolestuttavalle tasolle romahtaneiden talviharjoitteluolosuhteiden korjaamisen lobbauksessa.

Ja Interin reservijoukkueen nousujuhlien haastattelussa päävalmentaja J-P Savolaisen tiivistetty kuvaus joukkueestaan lupaa hyvää myös Turkufutiksen tulevaisuudelle.


Päävalmentajan sanoin ”sitoutunut, hyvin työtätekevä ja taitava joukkue” on sekoitus nuoruutta sekä kokemusta ja antanee hyvät edellytykset pelata Ykköstä, haastaa edustusjoukkuetta ja tarjota kehitysmahdollisuuksia nuorille turkulaislupauksille. Ja luultavasti muualtakin maasta ammattijalkapalloilijan uraa tavoitteleville Suomifutiksen lupauksille.

”Päävalmentajan sanoin ’sitoutunut, hyvin työtätekevä ja taitava joukkue’ on sekoitus nuoruutta sekä kokemusta ja antanee hyvät edellytykset pelata Ykköstä, haastaa edustusjoukkuetta ja tarjota kehitysmahdollisuuksia nuorille turkulaislupauksille. Ja luultavasti muualtakin maasta ammattijalkapalloilijan uraa tavoitteleville Suomifutiksen lupauksille.”

Inter 2:n pelaavassa kokoonpanossa on Kakkosen kaudella 2024 esiintynyt alla listatut 36 pelaajaa. Näistä 11 on kuulunut edustusjoukkueen harjoitusryhmään ja peliaika Kakkosessa vaihdellut Valentin Purosalon yli 1000 minuutista yksittäisiin esiintymisiin. (Merkitty e:llä)

Omia Interin kasvatteja on peräti 17. (Merkitty OK, edit. 22.10. Joel Asikainen Tampereen Ilveksen kasvatti)

Tino Kangasaho, 2006, 630min, Interin oma kasvatti (OK)
Joel Asikainen, 2007, 180min, (Ilves kasvatti)
Oliver Kangaslahti, 2000, 1781min, 9 maalia, OK
Mikke Louhela, 1997, 1989min, 2, OK
Kristian Palanen, 2003, 127min, OK
Joel Vainionpää, 2004, 630min, 1, OK
Tuukka Pahkala, 2003, 1196min, 2
Gezim Voca, 1995, 1769min, 22, OK
Elmeri Oksanen, 1999, 764min, 5
Eero Vuorjoki, 2006, 630min, (e)
Aati Marttinen, 1997, 990min, OK
Thomas Lahdensuo, 2005, 466min, 4, (e)
Veikko Koskinen, 2006, 9min, OK
Viktor Johansson, 2002, 532min
Joona Hämäläinen, 2002, 1620min, 2, OK
Joona Visavuori, 2001, 108min
Bart Straalman, 1996, 62min, (e)
Djoully Nzoko, 2007, 396min, (e), OK
Juuso Enbuska, 2002, 300min, 1
Valter Enberg, 2006, 422min, 2
Luka Kuittinen, 2003, 180min, 1, (e)
Lauri Hulkkonen, 2005, 445min, 5, OK
Daniel Rökman, 2004, 805min, 2, (e)
Lucas Kagan, 2006, 29min, OK
Joonas Kekarainen, 2005, 606min, 3, (e)
Otto Lehtisalo, 2004, 669min, 6, (e), OK
Viktor Kanizaj, 2003, 74min, (e)
Bämo Ahmadi, 2001, 733min, 4
Anssi Lehtonen, 2006, 475min, OK
Evert Suominen, 2005, 586min, 4, OK
Valentin Purosalo, 2005, 1141min, 2, (e), OK
Matias Suotunen, 2002, 789min
Anton Aaltonen, 2003, 1790min, 5
Alexandru Florea, 1999, 115min
Ricardo Giler, 2003, 1575min, OK
Johannes Yli-Kokko, 2001, 90min, 1, (e)

Valmennustiimi:
Päävalmentaja Jussi-Pekka Savolainen
Valmentaja Kari Virtanen
Valmentaja David Moore
Maalivahtivalmentaja Tony Saari
Fysioterapeutti Tiina Antila
Huoltaja Ville Törnqvist
Videoanalyytikko Kalle Knaabi
Joukkueenjohtaja Matti Raho

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2018/03/23/junnufutissarjat-kaynnistyneet-loytyyko-pk-seudulle-haastajia-ja-suomifutikseen-soihdunkantajia/ ↩︎
  2. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/03/04/juniorijalkapallon-kylma-sota-manchesterissa-ja-suomen-turussa/ ↩︎
  3. https://turunseutusanomat.fi/2024/10/turun-nappulaliiga-siirtyi-salama-aikaan/ ↩︎
  4. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/08/08/turkulaisten-liikkumattomuuteen-laakkeet-ulkoistetun-harrastamisen-artukaisten-mallista-ja-harrastekortista/ ↩︎
  6. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/03/04/juniorijalkapallon-kylma-sota-manchesterissa-ja-suomen-turussa/ ↩︎
  7. https://turunseutusanomat.fi/2024/10/turun-nappulaliiga-siirtyi-salama-aikaan/ ↩︎
  8. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  9. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/08/08/turkulaisten-liikkumattomuuteen-laakkeet-ulkoistetun-harrastamisen-artukaisten-mallista-ja-harrastekortista/ ↩︎
  10. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/06/01/turkufutiksen-elintarkea-kehittamishanke-inter2-kakkoseen/ ↩︎
  11. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/04/06/inter-2n-nousu-kakkoseen-elintarkea-piristysruiske-turkufutikselle/ ↩︎

Turun Nappulaliiga siirtyi Salama-aikaan

Aluejoukkueet, tyttöfutis ja olosuhteet prioriteettilistan kärjessä

Turkulainen juniorijalkapalloilun instituutio, Turun Nappulaliiga, siirtyi syksyn alussa uuteen aikaan kun Hanna Salama aloitti maakunnan suurimman jalkapalloseuran toiminnanjohtajan tehtävissä.


Pitkään Familonilla eri tehtävissä toimineen Salaman ja Nappulaliigan tiet yhtyivät asteittain korona-aikana, jolloin Raisio Futis toteutti Vaisaaren koulun naapurissa oman hallihankkeensa ja Turussa kenttävuorojen vajeesta kärsinyt Turun Nappulaliiga korvasi käytöstä poistuneen Poropuiston menetettyjä hallivuoroja Raision uudesta hallista. Hanna Salama oli tänä päivänä LähiTapiola Areenana tunnetun Raision Palloiluhalli Oy:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.


RaiFussa pitkän toimihenkilökokemuksen omaava Salama näkee seuratoiminnassa tärkeänä, että valmennuksella on riittävät resurssit, hyvät olosuhteet harjoitella monipuolisesti ja joukkueista kyetään luomaan yhteenliimattu yhteisö. Yksittäisen joukkueen toiminnassa on tärkeää turvata arjen toimintaan riittävä määrä aikuisia, muistuttaa Salama.

”Uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan.”

Sairashuoneenkadun toimitiloissa uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan. Jo vuosikymmeniä käytössä ollut seuraslogan “jalkapalloa lähellä kotiovea” on tänä päivänäkin ajankohtainen kun kaupungit pyrkivät panostamaan lähiliikuntaan sekä hillitsemään paikoin ruuhkiksi yltyneitä lapsien harrastuskuljetuksia. Jalan tai pyörällä harrastuksiin liikkuminen on sekä hyötyliikuntaa että ekologista.

”Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä seuran tulevaisuuden painopisteenä.”


Ja kun taustalla on 12 vuoden henkilökohtainen kokemus nimenomaan tyttöjoukkueen joukkueenjohtajan tehtävistä, on luonnollista, että Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä seuran tulevaisuuden painopisteenä. Panostus tyttöihin näkyi jo toiminnanjohtajan ensimmäisinä työpäivinä, kun Nappulaliiga järjesti 8.9. omalla Terveystalo Areenallaan tyttöfutispäivän, jossa vieraileva Helmarien päävalmentaja, niin ikään raisiolaistaustainen Marko Saloranta sai jakaa neuvoja ja kannustusta peräti 300 jalkapalloharrastusta harkitsevalle tytölle1.

Helmarien päävalmentaja Marko Saloranta vieraili vauhdittamassa Turun Nappulaliigan tyttöfutistoiminnan terävöittämistä.


TuNL:ssa visioidaankin vahvaa tyttöfutiksen ja aluetoiminnan yhteistoimintaa, jossa seuran kivijalka, aluejoukkuetoiminta valjastetaan terävöittämään turkulaisen juniorijalkapallon viime vuosien kiistatonta Akilleen kantapäätä, tyttöjen jalkapalloa.

Turkulaiset jalkapalloseurat eivät ole lainkaan edustettuna naisten ylimmällä sarjatasolla Kansallisessa liigassa, eikä lounaissuomalaisia seuroja löydy myöskään valtakunnallisesta, pääkaupunkiseutulaisten
seurojen dominoivasta T18 SM-sarjasta. Ja maan harrastajamääriltään suurimmassa seurassa Tampereen Ilveksessä on enemmän tyttöpelaajia kuin Turun seudun seitsemässä suuressa seurassa yhteensä.


Nappulaliigalla on tällä hetkellä kolme juniorityttöjoukkuetta ja yksi naisjoukkue, mutta ensi vuoden tavoiteena on startata neljä uutta alueellista tyttöjoukkuetta, Salama enteilee ja muistuttaa tutkitusta tiedosta, kuinka jalkapallon aloittamista helpottaa merkittävästi harrastuksen löytyminen läheltä kotia.


Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan. Turkufutista piinaava olosuhdeongelma on erityisen tuskallinen talvella, jolloin käytössä olevien neljän ja puolen kentän pitäisi palvella kaupungin 6000 rekisteröityä pelaajaa.

Turun muiden jalkapalloseurojen tapaan Nappulaliigassa ei olla järin innostuneita Turun kaupungin viime vuosina esittämästä ajatuksesta, jossa julkinen Impivaaran jalkapallohalli korvattaisiin yksityisrahoitteisella Artukaisiin rakennettavalla hallilla2. Myös jalkapallossa harrastuskustannukset ovat kohonneet ja seurakentällä pelätään vuoden vaihteessa voimaan tulevan Turun kaupungin liikuntauudistuksen vaikutuksia, kun kaupungin liikuntapaikat muuttuvat maksullisiksi myös lapsille.

”Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan.”


Turun Nappulaliigan toiminnan kannalta seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille.

”Seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille.”


Uusi toiminnanjohtaja vihjaa lähestyvän juhlavuoden tarjoavan mahdollisuuksia seurabrändin kirkastukseen, mutta samalla Hanna Salama muistuttaa Nappulaliigan useiden sukupolvien jatkuvuudesta. – Yhteisöllisyys, vahva Me-henki ja Turun seurakentässä ainutlaatuinen aluetoiminta muodostavat voimavaran, jolla Nappulaliiga liikuttaa myös tulevaisuudessa menestyksekkäästi turkulaisia lapsia ja nuoria sekä edistää suomalaista jalkapallokulttuuria, toteaa Hanna Salama.

*Artikkelikuvassa Hanna Salama haastattelee 8.9.24 järjestetyssä tyttöfutistapahtumassa vierailleita TPS:n nuorten maajoukkuepelaajia Hikaru Viherlaaksoa ja Ilona Heinosta. Molemmat ovat TuNL-kasvatteja.

Kirjoitus on julkaistu Turun Seutusanomissa 25.9.24.

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/09/16/tunl-tyttofutispaiva-taynna-tyttoenergiaa-tavoitteena-turkulaisen-tyttofutiksen-kasvojenkohotus/ ↩︎
  2. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎