Kategoria: onnellisuus

Täydennysrakentaminen Turussa – tapaus Österblad

Turku tunnetaan Suomen vanhimpana kaupunkina ja Aurajoen rannoilla valmistaudutaan viettämään kaupungin 800-vuotisjuhlia vuonna 2029. Turun pitkää historiaa värittää vahvasti kaupungin rooli kauppapaikkana idän ja lännen välillä, Itämeren solmukohdassa. Pelkästään paikannimessä Turku tiivistyy yhteys itään ja länteen – Ruotsissa sana tori – torg – ei ole omaperäinen, se on lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, jonka jatkaja nykyvenäjässä on torg ’tori; tinkiminen, kaupankäynti’1. Niinpä historiallisia tori-/torg- tai kaupungin ruotsinkieliseen Åbo nimeen kytkeytyviä Å- ja Aboa viittauksia löytyy lähes loputtomiin kaupunkikuvasta. Aivan kaupungin sydämessä, Tuomiokirkontorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevalla ns. Österbladin tontilla periturkulaista typistettyä urbaania nimeämispolitiikkaa on sovellettu käänteisen oivaltavasti. Korttelissa kaupunkilaisia palvelee Bar Ö. Vieläpä länteen viittavan El Gringon ja itä-ulotteisemman Dynamon välissä.

”Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä.”

Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä. Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot2.

”Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot.”

Kaupunginhallitukselle esitetään 18.11.24 hyväksyttäväksi kaupungin ja maanomistajan yhteisesti valmistellut asemakaavanmuutoksen tavoitteet Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa olevien tonttien kehittämiseksi3.

Kaavamuutoksen kohteena oleva Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva puutalo on rakennettu 1830-luvulla yhdistämällä kaksi 1820-luvun lopulla rakennettua empirepuutaloa. Talo saneerattiin vuonna 1880 Österbladin rautakaupan käyttöön uusrenessanssityyliin. Vuonna 1920 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja Kauppiaskadun puolelle sisustettiin erillisiä liikehuoneistoja. Tällä hetkellä takennuksessa toimii Bar Ö ja ravintola El Gringo, muutoin rakennus on tyhjillään.

Puutalon naapurissa Kauppiaskadulla sijaitseva kolmikerroksinen uusrenessanssikivitalo on rakennettu asuin- ja liiketaloksi vuonna 1885. Kamera-Aitta on toiminut talossa vuodesta 1937 lähtien.

Linnankadun naapuritontilla on yksikerroksinen alun perin empiretyyliin asuinrakennukseksi vuonna 1830 rakennettu puutalo, joka vuonna 1885 uudistettiin uusrenessanssiasuun. Rakennuksessa on 1990-luvulta lähtien toiminut Dynamo-klubi.

Piharakennukset on purettu 1990-luvulla, jolloin paikalle sen aikaisten suunnitelmien mukaan piti rakentaa uusi pääkirjasto. Nykyään sisäpiha toimii paikoitusalueena.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 3.7.1897. Käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja näille rakennettaessa noudatetaan vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 51 §:n määräyksiä. § 51 mukaan tontista saadaan käyttää maanpäälliseen rakentamiseen enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja rakennukset saavat olla 3-kerroksisia. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4106 m2 ja rakennusoikeus 6159 k-m2. Tonteilla on yhteensä noin 3900 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontin voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut, koska tontilla sijaitsevilla rakennuksilla on nykyään suojeluarvoja, joita ei luonnollisesti ole huomioitu 1800-luvun lopussa laaditussa asemakaavassa.

Österblad on 10.8.2024 voimaan tulleessa yleiskaava 2029:ssä osoitettu merkinnällä Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus: Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.

Österbladin tontti kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Kaava-alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 1999, kun tontille suunniteltiin uuden pääkirjastorakennuksen rakentamista. Kaivauksissa tutkittiin noin 2/3 tontin 1003 alasta ja lähes 1/4 tontin 2003 alasta. Jo tutkitut alueet eivät enää kuulu muinaismuistolain rauhoittamaan alueeseen. Muilla alueilla on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen (12.12.2013), jossa esitettiin alueen asemakaavan muuttamista siten, että tonteille mahdollistettaisiin liike-, toimisto- ja asuinrakennusten uudisrakentaminen. Kokonaisrakennusoikeudeksi esitettiin 15372 kem2 sekä autopaikoitusta kahteen kellariin. Taustalla on maanomistajan halu saattaa tontit tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti merkityksellisempään ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

Toukokuussa 2023 Turun kaupunginvaltuustolle luovutettiin Österbladin talojen säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 10 778 henkilöä.

Österbladin tontti tarjoaa Turulle mahdollisuuden toteuttaa kunnianhimoista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävää kaupunkisuunnittelua

Turku elää voimakasta kasvukautta. Turun kaupungin uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. On kuitenkin syytä muistaa, että voimakkaan väestönkasvun taustalla on merkittävä väestörakenteen muutos. Väestö yhtäältä ikääntyy ja toisaalta suuri osa uusista turkulaisista ovat maahanmuuttajia. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro muistuttaa kasvun haasteista. ”Nopea väestönkasvu luo myös paineita ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kaupungin kasvu edellyttääkin kasvuun varautumista niin, että hyvän elämän ja arjen edellytykset säilyvät kaikille.”4. Aron mukaan kasvu ei ole itseisarvo, mutta sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja lisätä entisestään Turun houkuttelevuutta uusien asukkaiden, opiskelijoiden, yritysten, investointien ja matkailijoiden näkökulmasta.

Kasvun ohella kaupungit kilpailevat muun muassa viihtyvyydellään, turvallisuudellaan sekä monipuolisilla kulttuuri- ja luontoarvoillaan. Johtavat kaupunkisuunnittelun professorit ovat viime vuosina vierailleet useasti Turussa esittelemässä turkimustuloksiaan sekä ilmaisemassa huoltaan suomalaisen kaupunkisuunnittelun yksipuolisuudesta. Professori Mari Vaattovaara muistuttaa väestörakenteen muutoksesta ja lähipalvelujen siirtymisestä sekä rakennustuotannon voimakkaasta keskittymisestä pieniin kerrostaloasuntoihin. Ja kaupunkimaantieteen professori kysyy, miksei kaupunkisuunnittelu pyri vastaamaan asukkaiden asumistoiveisiin?5

Samassa seminaarissa esiintynyt turkulaistaustainen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen kantaa Vaattovaaran tapaan huolta kerrostuneisuuden puutteesta uudisrakentamisessa ja kysyy jääkö Itäharjun teollisesta historiasta mitään maamerkkejä, kun massiivinen täydennysrakentaminen Itä-Turussa yltyy. Linnanfältissä äskettäin palaneen historiallisen puutalon kohtaloksi käynyttä puutalojen tyhjillään seisottamista restauroinnin asiantuntija kuvaili vanhaksi ja tyypilliseksi, myös kansainväliseksi ilmiöksi.

Turun viime vuosien voimakas väestönkasvu viestii kuitenkin vetovoimasta ja yhdistettynä alueen monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, opiskelijoita houkuttelevaan laajaan koulutustarjontaan, vireään kulttuuritarjontaan sekä suotuisaan sijaintiin, Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.

Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.

”Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.”

Turun täydennysrakentamishistoriaan mahtuu ongelmallisia kohteita…

mutta myös menestystarinoita, joissa arvorakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita on muokattu tämän päivän tarpeisiin.

Turkulaiseen tapaan tarjolla myös kiistanalaisia kompromisseja ja hämmentäviä havainnekuvia. Havainnekuvat: turku.fi

”Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.”

  1. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_s-t/tori_ja_turku ↩︎
  2. https://www.turku.fi/uutinen/2024-11-14_turku-haluaa-sailyttaa-osterbladin-tontin-katunakyman-ja-kulttuurihistorialliset ↩︎
  3. https://ah.turku.fi/kh/2024/1118027l/5129309.htm, Asemakaavanmuutoksen tavoitteet; Österblad (25/2017), Kaupunginhallitus, 18.11.2024 ↩︎
  4. https://www.turku.fi/uutinen/2024-10-04_turku-vetovoimaisempi-kuin-koskaan-kaupungin-kasvuennusteet-rikkovat-ennatyksia ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎

Saunaparlamentti 2023 – Ordnung muß sein?

Energiakriisi iski myös maailman onnellisimpaan kansaan koronan, itänaapurin Ukrainan hyökkäyssodan, Nato-hakemuksen, eduskuntavaalien ja maailmanlaajuisen ilmastokriisin alla. Siinä pieni ihminen tuntee itsensä entistäkin pienemmäksi.

Mutta rationaalinen, keskimääräisesti ja tutkitusti maailman aktiivisimmin sanomalehtiä, sekä kenties myös uudempaa mediaa seuraava kansalainen kuuntelee päättäjien ohjeita ja vaihtaa omassa kodissa vihtomisen ilmastomyönteiseen ja vastuulliseen julkiseen kylpemiseen.

Pohjoismaiden suurin, kalevalaista mytologiaa huokuva Impivaaran uimahalli osoittautui nopeasti energiaexoduksen varsinaiseksi vetonaulaksi. Eräänlaiseksi Mad Max-ajan kaurimäkeläiseksi Frankien energiansäästöreservaatiksi.

Pitkin talvea Impivaaran altaat täyttyivät eri-ikäisistä, erivärisistä, eri uskoa edustavista energiaa säästävistä saunojista. Sauvakävelyhengessä vesijuoksua Lasse Virenin peräänantamattomuudella tarpovien turkulaisten rinnalla slaavilaiset salamat ohittelivat verkkaisempia kuntouimareita Venla-altaan radoilla, burkha-asuiset äidit paimensivat perheitään Aapon mukaan nimetyssä monitoimialtaassa ja rohkeimmat uusturkulaiset kokeilivat kylmänkestokykyään 4-asteisessa Eero-altaassa.  

Mutta sydäntalvella intiimin impivaaralaisen rinnakkaiselon rikkoi rajoitus saunoa. Kenties ennakoiden Ankaran turvallisuuspoliittista iltalypsyä, viranomaiset sulkivat tasapuolisuuden ja energiasäästön hengessä kovien löylyjen saunatilojen ohessa myös turkkilaistunnelmaisen höyrysaunan.

Sääntöjä kunnioittava stoalainen saunakansa mukautui nopeasti löylytilojen tiivistyvään tunnelmaan. ”Sopu sijaa antaa” sanottiin ja lauteilla Otaniemessä koulutettu kylpijä jakoi laskelmiaan suomalaisesta sähkönkulutuksesta ja kuinka mittavasti hiilineutraaliutta sekä vihreää siirtymää edistettiin kollektiivisella kylpemisellä.

Mutta saunova suomalainen tarvitsee myös tilaa. Kun löylyhuoneen ovelle alkoi kerääntyä jonoa ja vesijuoksuradalla ruuhkaa, alkoivat impivaaralaiset avautua. Löylytiloissa vanhempi kantasaunoja saattoi huomauttaa eksoottisenoloiselle naapurilleen, ettei saunassa sovi käyttää bermudasortseja. Viesti meni harvemmin perille. Uimaradalla uinninvalvojat joutuivat kieli keskellä, rallienglannilla kommunikoimaan – your are very fast swimmer. This lane is for slow swimmers .

Impivaarassa kuului myös yhä useammin slaavilaista kieltä, joka kuulosti kovasti itänaapurin asukkaiden äidinkieleltä. Lähialueilla liikkuneet kosmopoliitit tunnistanevat banja-sanan, mutta luultavasti hekin tuskailivat, onko kyseessä Kiova- vai Kreml-johtoinen kielialue.  

Ja kun löylyhuoneeseen yhtäkkiä joutuikin jonottamaan tai tuttu kiuas menetti ylikuumenemisen kautta toistuvasti tehojaan, seesteisesti saunomaan tottunut suomalainen saattoi yllättäen avata suunsa saunassa. Kun hiljaisuus on murrettu, tulilinjalle joutuivat ensimmäisinä kuntapäättäjät, jotka olivat sulkeneet saunoja ja täten rajoittaneet kansalaisten elintilaa. Hyvänä kakkosena vanhalalaisen kritiikin kohteeksi tuntuvat tulleen pienen ja sisukkaan Suomen eksoottisoloisemmat vieraat ja uudisasukkaat.

”Säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.”

Järjestyksestä ja säännöistä tunnetut germaanit olivat harvinaisempia vieraita, mutta säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.

Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.

”Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.”

Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.

Läheskään kaikki impivaaralaiset eivät saa tai halua sunnuntaina 2.4. ilmaista näkemystään Suomen suunnasta, mutta saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle. Ehkä eräänä päivänä suomalaiset saavat vielä äänestää ja säännöllisesti ilmaista saunomisen lomassa luottamustaan tai tyytymättömyyttään päättäjien politiikkaa kohtaan.  

”Saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle.”

Marinaa vai marinointia Impivaarassa?

Olipa kerran pienessä Pohjolan valtakunnassa johtaja, jossa yhdistyi sekä vakaa valtiomiesmäinen viestimisen taito että kepeämpi prinsessamainen halu viettää vähäistä vapaa-aikaansa alamaisten keskuudessa.

Jäämiesmäinen, tai peräti Väinämöisen viileys yhdistetyttynä Pohjolan emännän eleganssiin toi planeetalla puhjenneen pandemian aikana metsäläiskansalle suuren maailman huomiota, joka kuitenkin nopeasti jakoi Impivaaran ihmiset.

Nuoret milleniaalit näkivät kansanpuiston karnevaaleilla nahkaan ja denimiin verhoutuneen johtajansa uuden ajan airuena, mutta elämän ankeutta sekä ahdistusta pitempään kokeneet ja pettuleivällä ennen infernaalista Internetiä eläneet vanhoilliset voimat kokivat toisin.

Heille vanhan ja uuden mantereen meedioiden ylistämä johtaja näyttäytyy luultavimmin Louhena, Lovetarina, alamaailman kuningattaren Tuonettaren sokeana tyttärenä.

Planeetan palaessa Pietari Suuren syntyseudulla sekä Mustan meren rannikolla ja viljavainioilla, vitsaukset koettelevat maan kansojen yhtenäisyyttä.

Peräpohjolassa kansan koettelemukset ja tyytymättömyys puhkeavat pintaan kun olomuotoaan taiten vaihtava ja valtakunnan tunnetilaa viisaudella tulkinnut rakastettu shamaani Ilmarinen siirtyy rajan taa.

Kun suuri runonlaulaja on poissa, kuka tulkitsee Louhen tekoja ja kalevalaisen kansan tulevia tuulia?

Riittääkö tuulesta, auringosta, uraanista tai vedestä virtaa tulevaksi talveksi?

Ja kykenevätkö vakaat vanhat väinämöisläiset sekä uuden ajan louhelaiset kevään koittaessa löytämään toisensa ja ylläpitämään illuusiota maapallon onnellisimmasta kansasta?

Artikkelikuva: Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus, 1896, Turun taidemuseon kokoelmat

Onnellisuus, myötätunto ja tasa-arvo

Ranskan kuuluisa vuoden 1789 vallankumous tunnetaan iskulauseestaan ja ihanteistaan ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”. Täällä toisessa tasavallassa, tai sen esiasteessa, Suomen suuriruhtinaskunnassa, naiset käyttivät ensimmäisinä täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan, kun edustajia valittiin vuoden 1907 valtiopäiville[i].

On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Tai on ainakin sanottu. Lottovoittoajattelua tukee tänään julkistettu Maailman onnellisuusraportti, jonka mukaan Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Seuraavilla sijoilla ovat Islanti, Tanska, Sveitsi ja Hollanti. Kaikki pohjoismaat ovat kärkikymmenikössä[ii].

Hyvinvointivaltiomallistaan tunnettu Pohjola on myös Ruotsia lukuun ottamatta onnistunut poikkeuksellisen hyvin koronapandemian torjunnassa. Rajoitukset ja niiden tulkintaerot toki koettelevat kansalaisten kärsivällisyyttä niin täällä kuin huomattavasti pitempään tiukemmissa lockdowneissa eläneissä maissa.

Tänään vietetään Minna Canthin päivää, joka on pyhitetty tasa-arvolle.  Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat arvokkaita asioita, joita kannattaa vaalia ja kehittää. Nyky-yhteiskunta poikkeaa kuitenkin merkittävästi ajoista, jolloin Miina Sillanpää ja aikalaisnaiset äänestettiin ensi kertaa Arkadianmäelle. Kun viime vuosisadan alkupuolella ja myöhemminkin miehet olivat koulun käynnissä etuoikeutetussa asemassa, ovat voimasuhteet viime vuosikymmeninä muuttuneet merkittävästi.

Tämän päivän Suomessa naisten koulutustaso on miehiä korkeampi. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden naisten osuus kaikista työikäisistä naisista alkoi kasvaa huomattavasti miehiä nopeammin 1990-luvun alussa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 58 prosenttia oli naisia vuonna 2018[iii]. Vuonna 2019 sekä lukiossa opiskelevista että ylioppilastutkinnon suorittaneista niin ikään 58 prosenttia oli naisia.

Ammattikorkeakoulututkinnoista naiset suorittivat noin 62 prosenttia vuonna 2018. Naisten ja miesten osuudet ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista vaihtelevat edelleen suuresti eri koulutusaloilla. Stereotypia naisten hoitoaloista ja miesten teknisestä maailmasta elää yhä ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2018 terveys- ja hyvinvointialojen tutkinnon suorittaneista 87 % oli naisia ja 11 % miehiä.

Yhteiskunnallisen alan tutkinnon suorittaneista 86 % oli naisia ja 14 % miehiä. Tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen (ICT) tutkinnon suorittaneista 21 % oli naisia ja 79 % miehiä ja tekniikan alan tutkinnon suorittaneista 19 % oli naisia ja 81 % miehiä (THL, 2020).

Kuinka se, että naiset dominoivat hoito- sekä myös yhteiskunnallisia sektoreja ja miehet teknistä alaa, heijastaa suomalaisten yhteiskunnallista ajattelua, onkin monimutkaisempi kysymys. Ja tähän varsin arkaluontoiseenkin aiheeseen liittyy toinen kasvava haaste – kuinka kotouttaa maahanmuuttajataustaista kansan osaa, kun heitä tarvitaan tasapainottamaan kantaväestön ikääntymisen ja alhaisen syntyvyyden aiheuttamaa ongelmaa?  

Vaikka naisten osuus elinkenoelämän johtotehtävistä on edelleen selkeästi alhaisempi kuin miesten, on merkittävää muutosta tapahtunut koko 2010-luvun. Kun vuonna 2011 naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöitten hallituspaikoista oli 18 prosenttia, oli vastaava luku vuonna 2020 jo 30 prosenttia[iv].

Kiistatta voimakkain, suorastaan dramaattinen naisten esiinmarssi on tapahtunut politiikan kentällä. Maatamme johtaa nimityshetkellä maailman nuorimman pääministerin tittelillä maailman maineeseen noussut Sanna Marin, ja mikä vieläkin merkittävämpää, nuoren tamperelaisministerin hallituksen ydinnyrkki muodostuu viiden hallituspuolueen naisministereistä, jotka ovat kaikki puolueidensa puheenjohtajia ja vaikutusvaltaisimpien ministerisalkkujen haltijoita.  

Kun Suomi valmistautuu poikkeusoloissa huhtikuusta kesäkuuhun lykättyihin kuntavaaleihin, on tärkeää, että puoluepoliittisessa johdossa tiedostetaan poliittisten voimasuhteiden muutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset poikkeuksellisissa oloissa.  

”Yhteistyökyky ja kansallinen yhtenäisyys on kriisioloissa poikkeuksellisen tärkeää, varsinkin kun myös suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä on viime vuodet vaivannut voimistunut poliittinen vastakkainasettelu. Erityisen huolestuttava piirre polarisaatiossa on ollut jakolinjojen syventyminen sukupuolien välillä. Marinin viisikko on profiloitunut vahvasti tasa-arvon tukijana, joten on tärkeää, että hallitus reagoi puoluekannatusmittausten tuloksiin, jotka paljastavat, että Sdp ja vihreät ovat naisten suosikkipuolueita, mutta perussuomalaiset ja kokoomus keräävät yhdessä yli puolet miesten äänistä.”[v]

Tasa-arvon päivänä Ylen aamussa keskusteltiin laajasti tasa-arvosta. Kun Kauppakamarin Ville Kajala kertoi naisten asemasta yrityselämässä, naisten European Women on boards -järjestön puheenjohtaja Päivi Jokinen näki kehityksen kriittisemmin ja puhui myönteisesti muissa maissa käytössä olevista kiintiöjärjestelmistä. Ja naisjärjestön puheenjohtajan kahdesti mainitsema uhka- tai kielikuva ”naisien lyömisestä viivoittimella” tuntui enemmän muistikuvalta menneestä maailmasta kuin viittaukselta tämän päivän etätöiden hallitsemaan työelämään.   

Ystävällisyys ja jämäkkyys mahtuvat samaan pakettiin

Yrityskulttuurikeskustelun jälkeen tasa-arvo teemaa sivuttiin toisessa monimutkaisessa ja alati muuttuvassa aiheessa. Äskettäin ”Myötätuntoinen valmennus” -kirjan julkaissut vuorovaikutuskouluttaja Pekka Hämäläinen ja Marigold IceUnityn päävalmentaja Anu Oksanen keskustelivat tämän päivän urheiluvalmennuksesta. Anu Oksasen ohella mm. Henrik Dettmania, Jukka Jalosta, Marianne Miettistä ja Antti Pennasta kirjaan haastatellut kirjailija-terapeutti Hämäläinen tiivisti urheilumaailman muutoksen siirtymisestä valmentajakeskeisestä järjestelmästä urheilijalähtöiseen valmennukseen.

”Aikaisemmin oli käsitys, että valmentajan tehtävä oli kaataa oppia urheilijan päähän ja urheilijan tehtävä on noudattaa ohjeita. Nykyisin ajatellaan, että ollaan tasavertaisia, urheilija ja valmentaja ovat samalla viivalla ja molemmat sparraavat toisiaan. Kielenä on kunnioittava dialogi, eli pelaaja ei ole valmentajan alapuolella.”

Muodostelmaluistelussa viisi kertaa maailmanmestaruuteen yltäneen joukkueen valmentaja Anu Oksanen tunnistaa niin ikään urheilijan ja joukkueen kasvaneen roolin. ”Valmentaja on nimenomaan urheilijaa tai joukkuetta varten ja valmentajan sekä tiimin tehtävänä on auttaa joukkuetta pääsemään tämän asettamiin tavoitteisiin tai ainakin toimimaan niiden suuntaan.”

Hämäläisen mukaan myötätuntoisen valmentajan tulee myös vaatia valmennettavilta. On kysymys luottamussuhteesta. Haastatteluun osallistuneet valmentajat olivat kertoneet, että mikäli urheilijalta ei vaadita, hän saattaa mennä sieltä missä aita on matalin.  

”Sanomisen tapa on ratkaisevaa. Ystävällisyys ja jämäkkyys mahtuvat samaan pakettiin.”

Anu Oksasen mukaan muodostelmaluistelussa puhutaan positiivisesta vaateesta. Politiikassa, elinkeinoelämässä ja laajemminkin yhteiskunnassa lainataan usein urheiluelämän lainalaisuuksia ja kielikuvia. Ehkä meidän kaikkien arkielämää kuormittavissa poikkeusoloissa kanssaihmisten myötätuntoinen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä ”positiivinen vaade” ovat avain onnellisuuteen. Ja tätä kautta toivon mukaan myös terveelliseen ja turvalliseen elämään.  

[i] https://web.archive.org/web/20110720180819/http://www.aanioikeus.fi/index.htm

[ii] https://worldpopulationreview.com/country-rankings/happiest-countries-in-the-world

[iii] https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/koulutus-ja-kasvatus/koulutuksen-sukupuolen-mukainen-segregaatio

[iv] https://yle.fi/uutiset/3-11843615 IBM Suomen toimitusjohtajan mukaan naisten uraa jarruttaa liika säntillisyys: ”Hyppää! Yhdessä opitaan, miten asiat toimivat”, 19.3.21

[v] https://suburbanturku.wordpress.com/2020/05/06/hyvista-veljista-vogue-viisikkoon-muuttuuko-maan-tapa-kun-koittaa-uusi-normaali-koronatrilogia-i/