Kategoria: porrastreeni

Suomalaiset löysivät pandemia-aikana lähiluonnon – kuntoportaat askel fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin?

Koronapandemia rajoitti dramaattisesti kansalaisten kokoontumisia ja sitä kautta myös liikuntaa ja kuntoilua. Kokoontumisrajoitusten seurauksena suomalaiset hakivat hyvinvointia liikkumalla lähiluonnossa. Luonnonpuistot, urbaanit ulkoilualueet ja kaupunkien kuntoradat kuormittuivat, kun liikkumista sisätiloissa voimakkaasti rajoitettiin tai kokonaan kiellettiin.

Yle selvitti viime talvena, missä suomalaiset voivat yhdistää luonnossa liikkumisen ja kunnon kohotuksen kuntoportaiden muodossa. Kysely löysi lähemmäs 300 kuntoporrasta pitkin Suomenniemeä ja useita on joko suunnitteilla tai rakenteilla[i].

Vaikka kuntoportaita löytyy ympäri maata ja pieniltäkin paikkakunnilta, Helsinki on pääkaupungin resursseilla ja Ruuhka-Suomen liikuntatarpeiden täyttäjänä kuntoporrasbuumin suunnannäyttäjä. 2010-luvun jälkipuoliskolla eri lajien huippu-urheilijat toivat Malminkartanon jätemäen portaat valtakunnalliseen tietoisuuteen, kun mm. jääkiekkoilijat, luistelijat, yleisurheilijat ja suunnistajat kisasivat siitä, kuka nousee nopeimmin 347 porrasta noin 90 metrin korkeuteen[ii].

Maan kiistatta kuuluisimmat kuntoportaat kokivat muodonmuutoksen vuonna 2021. Malminkartanon vanhat kapeat portaat saivat väistyä ja tilalle rakennettiin leveämmät ja turvallisemmat uudet portaat. Tänä päivänä portaissa on 426 askelmaa ja korkeuseroa alimman ja ylimmän välillä 60 metriä.

Sittemmin Helsingin kaupunki on julkaissut jopa oman 20-sivuisen kuntoporrassuunnitelman, jolla vastataan porrasjuoksun suureen suosioon asukaspalautteen kautta annettuun kuntoportaiden kysyntään.   

” Porrasjuoksun voi hyvin yhdistää juoksulenkkiin, sillä kuntoportaat sijaitsevat usein hyvin ulkoilureitistön varrella. Yhdessä ulkoilureitistön ja ulkokuntoiluvälineiden kanssa kuntoportaat mahdollistavat kaupunkilaiselle yhä monipuolisempia liikunnan harrastamisen muotoja heidän lähiympäristössä.”[iii]

Pääkaupungin porraspolitiikka näyttää toimivan ja kuntoportaita on otettu käyttöön ympäri Helsinkiä. Vuonna 2022 eri puolilta kaupunkia löytyi jo seitsemät portaat[iv].

Lauttasaaren 148-askelmaiset, 75 metriä pitkät kuntoportaat avattiin käyttöön keväällä 2021. Portaat sijaitsevat Lauttasaaren urheilupuistossa entisen hyppyrimäen paikalla. Nousua on 21.5 metriä.  

Turku jälkijunassa kuntoporrasbuumissa

Aika ajoin Rooman tapaan ” seitsemän kukkulan kaupunkina” kuvailtu Turku on lähtenyt muuta maata ja myös oman maakunnan naapureita verkkaisemmin suomalaiseen kuntoporrashuumaan. Varsinais-Suomessa kuntoportaita on viime vuosina rakennettu mm. Naantaliin, Paraisille, Kaarinan Piikkiöön ja Raisioon.

Kaarinan Piikkiön ja Raision Kerttulan kuntoportaat ovat saavuttaneet suuren suosion kuntoilijoiden keskuudessa

Kuuvuoren portaat

”Turusta ei varsinaisia kuntoportaita löydy, ellei oteta lukuun Nummella Kuuvuorelle johtavia portaita, joita varsinkin jääkiekkoilijat ovat käyttäneet vuosikymmeniä osana oheisharjoitteluaan. Turun ensimmäisessä Asukasbudjettiprosessissa kuntoportaita kuitenkin ehdotettiin kaikille kahdeksalle suuralueelle. Portaita kaivattiin Hirvensaloon, Impivaaran Pirunpellolle, Ispoisten uimarannan läheisyyteen, Kohmoon, Länsikeskuksen Kalmasvuorelle, Moisioon, Paattisille, Pääskyvuorelle ja Vasaramäkeen.”[v]

” Porrasjuoksun voi hyvin yhdistää juoksulenkkiin, sillä kuntoportaat sijaitsevat usein hyvin ulkoilureitistön varrella. Yhdessä ulkoilureitistön ja ulkokuntoiluvälineiden kanssa kuntoportaat mahdollistavat kaupunkilaiselle yhä monipuolisempia liikunnan harrastamisen muotoja heidän lähiympäristössä.”

Ehdotuksista kuitenkin vain Länsikeskuksen alueen Kalmasvuoren kuntoportaat ylsivät ensimmäisen asukasbudjettiäänestyksen kautta toteutuspäätökseen ja tämäkin hanke on kohdannut vastoinkäymisiä. Toukokuussa 2020 ehdotettu esitys eteni saman syksyn uusintaäänestyksen kautta hanketoteutukseen, mutta lokakuussa 2022 Kalmasvuoren portaiden rakentaminen on yhä alkuvaiheessa.

Turun kaupunki käynnisti toisen asukasbudjettihaun huhtikuussa 2022. Tässä prosessissa turkulaiset äänestivät kuntoportaat Pansioon sekä Vasaramäelle[vi]. Asukasbudjetin kautta käynnistettyjen kolmen hankkeen lisäksi Turun kaupunki on julkaissut päätöksen rakentaa portaat Hirvensaloon laskettelurinteelle ja Luolavuoren kuntoradan läheisyyteen[vii].

Luolavuoren kuntoportaat ovat tulossa luonnosuojelualueen ja tennishallin väliseen maastoon

Vuoden 2022 lokakuun lopussa Vasaramäen valaistut kuntoportaat ovat 5 %:n valmiustasolla ja suunnitteluvaiheessa. Tarkastuksessa on mahdollisuus sijoittaa portaat Turjanpuistonkentän ja koulun väliseen rinteeseen, mutta tarkempi sijainti määrittyy hankkeen toteutusvaiheessa, jossa selvitetään portaille soveltuva sijainti.

Myös Pansiossa ollaan 5 %:n edistymisasteella. Alkuperäisessä asukasbudjettiehdotuksessa kuntoportaita toivottiin sijoitettaviksi Majakkamäkeen, mutta Pansio-Jyrkkälän aluefoorumissa tiedotettiin, että lopullista sijaintia täytyy vielä tarkastella luonnonsuojelun ja toteutussuunnittelun kanssa

Kun Luolavuoren 65-askelmaiset portaat on määrä valmistua kesäkuussa 2023, on perusteltua uskoa Kalmasvuoren olevan Turun ensimmäisten uusien kuntoportaiden käyttöönottopaikka. Asukasbudjettisivustolla Kalmasvuoren edistymisasteeksi arvioidaan 30 prosenttia ja rakennuspaikalta on kaadettu puita portaiden sijoituspaikalta.  

Lähikuukausina Kalmasvuoren kuntoportaiden rakennustöiden etenemistä voi seurata Facebookissa osoitteessa:

https://www.facebook.com/KalmasvuorenKuntoportaat

[i] https://yle.fi/uutiset/3-12190536 Korona sai suomalaiset kuntoportaille, eikä buumille näy loppua – kartalla on 277 portaat, katso mitkä ovat sinua lähimmät, 21.11.21

[ii] https://www.is.fi/urheilu/art-2000008367256.html Video: Mieletön 7 sekunnin ennätysparannus porrashaasteessa! 40-vuotias asianajaja räjäytti pankin, 30.10.21

[iii] https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-23-19.pdf Helsingin kuntoporrasohjelma 2020-2030, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019:23

[iv] https://helsinkiliikkuu.fi/kuntoportaat/

[v] https://suburbanturku.wordpress.com/2020/10/17/porrasbuumi-kohentaa-suomalaisten-kuntoa-ympari-maata-asukasbudjetilla-turkulaisille-kuntoportaat-kalmasvuorelle/

[vi] https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2021

[vii] https://yle.fi/uutiset/3-12514161 Turku rakentaa viidet kuntoportaat tämän ja ensi vuoden aikana – kolmet portaat rahoitetaan asukasbudjeteista, 28.6.22

Porrasbuumi kohentaa suomalaisten kuntoa ympäri maata – Asukasbudjetilla turkulaisille kuntoportaat Kalmasvuorelle

Kuntoportaita rakennetaan Suomessa kiivasta tahtia. Syitä on monia. Istumatyö ja mobiiliteknologia ovat vähentäneet luontaista liikkumista, suomalaisten fyysinen kunto on heikentynyt ja lasten ylipainoisuus lisääntynyt. Myös väestön ikääntyminen luo painetta kannustaa suomalaisia liikkumaan[i].

Varsinkin pääkaupunkiseudulla kuntoportaita on rakennettu kiihtyvällä tahdilla. Esimerkiksi Espoosta löytyy jo kolmet viralliset kuntoportaat ja seuraavat ovat tulossa Kuurinniittyyn[ii]. Vantaan Simonkylässä avattiin viime syksynä Möskärin kuntoportaat[iii] ja Helsingin kaupunki on tehnyt jopa oman kuntoporrasselvityksen ja uusia kuntoiluun tarkoitettuja portaita ehdotetaan rakennettavaksi peräti yhdeksään paikkaan vuosina 2020-25[iv].

Espoon Westendissä sijaitsevat yhdet pääkaupunkiseudun monista kuntoportaista (kuvat vasemmalla). Maan ehkä tunnetuimpien kuntoportaiden, Helsingin Malminkartanon 426 askelman portaiden perusteellinen kunnostus on osa Helsingin kaupungin kuntoporrasselvityksen budjettia.

Eivätkä kuntoportaat ole vain urbaanin metropolialueen ilmiö. Vastikään Yle uutisoi kuinka suuren suosion tasan vuoden käytössä olleet Palomäen portaat ovat saavuttaneet kouvolalaisten keskuudessa. Kymenlaaksolaisten uusissa portaissa kävijämäärää seurataan mittarilla, joka laskee sekä ylös- että alaspäin kulkemisen. Keskimäärin kävijöitä on kuukaudessa lähes 30 000 ja päivässä lähes tuhat. Vilkkaimpana päivänä heinäkuussa kävijöitä oli noin 2400[v]. Kouvolan liikuntapäällikkö Teemu Mäkipaakkasen mukaan portaita on käytetty aktiivisesti läpi vuoden ja kävijämäärissä on arvioitu näkyvän sekä vähäluminen talvi että korona-aika, kun ihmiset ovat liikkuneet omatoimisesti ulkona. Palomäen kuntoportaat maksoivat 90 000 euroa ja Palomäen lisäksi Kouvolasta löytyy kuntoportaat myös Valkealan urheilukeskuksesta.

Luontoliikunnan ja porrastreenaamisen suosio näkyy myös Turun seudulla. Kaarinassa Vaarniemen lintutornin juurelta löytyy yli 200 askelman portaat ja lähistöllä Piikkiössä kuntoportaita on päästy kiipeämään jo muutaman vuoden ajan Linnavuoren liepeillä, urheiluseura Piikkiön Kehityksen kerhotalon kupeessa.

Vaarniemen lintutornille johtavat portaat ovat niin luontoharrastajien kuin kuntoilijoiden suuressa suosiossa. Sisäliikuntaa rajoittava koronapandemia on merkittävästi lisännyt luontoliikunnan suosiota ja merkitystä erityisesti kaupunkiseuduilla.

Piikkiön kuntoportaat Linnavuoren liepeillä.

Ja Turun läntisissä ympäryskunnissa, Naantalin Ruonaan valmistui alkuvuodesta asukkaiden kysynnän pohjalta 36-metriset kuntoportaat[vi]. Naapurikaupunki Raisiossa, Kerttulan kuntoradan alkuun rakennetut kuntoportaat ovat palvelleet syksystä 2018 lähtien urheiluseurojen ja yksittäisten kuntoilijoiden lisäksi mm. yli 80-vuotiaista lähiliikkujista koostuvan Kuntokimpan jäseniä[vii].  

Raision Kerttulan kuntoportaat otettiin käyttöön syksyllä 2018.

Turku perässähiihtäjä kansallisella kuntoporraskartalla

Turusta ei varsinaisia kuntoportaita löydy, ellei oteta lukuun Nummella Kuuvuorelle johtavia portaita, joita varsinkin jääkiekkoilijat ovat käyttäneet vuosikymmeniä osana oheisharjoitteluaan.

Turun ensimmäisessä Asukasbudjettiprosessissa kuntoportaita kuitenkin ehdotettiin kaikille kahdeksalle suuralueelle. Portaita kaivattiin Hirvensaloon, Impivaaran Pirunpellolle, Ispoisten uimarannan läheisyyteen, Kohmoon, Länsikeskuksen Kalmasvuorelle, Moisioon, Paattisille, Pääskyvuorelle ja Vasaramäkeen. Tämän päivän tiedoilla, lähimpänä toteutumista ovat Kalmasvuoren kuntoportaat, jotka saavuttivat Länsikeskuksen äänestyksessä jaetun ykkössijan yhdessä terveyskioskiehdotuksen kanssa.

Portaat Kuuvuorelle Nummella.

Turun länsipuolelle, Länsikeskuksen vieressä sijaitseva Kalmasvuori tarjoaa monipuolisimmat puitteet sekä perustelut kuntoportaille. Vuorelle voi nousta useita reittejä pitkin, mutta helpoimmin kulku onnistuu Niitunniskantien kautta. Niitunniskantietä pitkin ajaa myös useampi linja-autoreitti ja n. 300 m päässä, Satakunnantiellä, Föli tarjoaa lisää bussivuoroja. Niitunniskantiellä on runsaasti paikoitustilaa autoileville kuntoilijoille.

Kuntoportaiden rakentamista tukee myös alueelle osuva Paavon polku. Portaat tekisivät suunnistaja Janne Salmen suunnitteleman ulkoilu- ja kuntoilureitin laajemmin tutuksi ja ne helpottaisivat myös liikuntarajoitteisten kulkua Kalmasvuorelle. Lähistöllä on useita seniori- ja palvelutaloja, joiden asukkaiden lähiliikuntaa, luontoyhteyttä ja yleistä hyvinvointia kuntoportaat merkittävästi edistäisivät.

Alle kilometrin etäisyydeltä löytyvät myös Hepokullan, Rieskalähteen ja Teräsrautelan koulut, Länsikeskuksen kauppakeskus sekä Impivaaran ja Teräsrautelanpuiston urheilukeskukset, joten lähi- ja luontoliikkujia löytyy tuhansia.

Portaiden ehdotetun sijaintipaikan vieressä sijaitsee FBC Turun Sport Garden, jossa harrastaville yli 400 salibandypelaajalle ja muille lähiliikkujille kuntoportaat tarjoaisivat loistavan oheisharjoittelumahdollisuuden.

Suuralueen asukkaiden viihtyvyyttä ja paikallispalveluja edistävä Länsi-Turun asukasyhdistys onkin tiivistänyt alueensa identiteetin kolmeen L:ään – Luonto, Liikunta, Länsikeskus – joita kaikkia Kalmasvuoren kuntoportaat konkreettisesti tukisi.

Yli 40 m korkeuteen kohoavalta Kalmasvuorelta avautuu upeat näköalat, joten portaat ja lähiluonto tarjoaisivat turkulaisille mitä monipuolisimmat lähiliikunta- ja ulkoilumahdollisuudet keskustan läheisyydessä.

Kalmasvuoren kuntoportaat -suunnitelma on edennyt Turun ensimmäisessä Asukasbudjetti-äänestyksessä 12.-18.10. suoritettavaan uusintaäänestykseen.

Äänestää voivat kaikki tänä vuonna 13 vuotta täyttävät ja tätä vanhemmat turkulaiset asuinalueesta ja aiemmasta äänestysalueesta riippumatta.

Äänestys tapahtuu Asukasbudjetti -nettisivuston kautta: https://asukasbudjetti.turku.fi/

[i] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/10/07/ihmiskunnan-liikkumattomuus-kasvava-ongelma-koulut-urheiluseurat-ja-muu-kolmas-sektori-avainasemassa/

[ii] https://www.lansivayla.fi/paikalliset/2345222 Kuntoportaiden suosio ei laannu – Soukka sai omansa, seuraavatkin jo suunnitteilla, olarilaisille luvassa pettymys

[iii] https://vantaakanava.fi/moskarin_kuntoportaiden_avajaiset/

[iv] https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1243168 Yhdeksät uudet kuntoportaat Helsinkiin – näihin paikkoihin ne rakennetaan, 23.8.19

[v] https://yle.fi/uutiset/3-11596362 Palomäen kuntoportaat täyttävät vuoden – melkein 1000 liikkujaa päivässä, 15.10.20

[vi] https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/4843871/Naantaliin+Ruonaan+uudet+kuntoportaat

[vii] https://www.rannikkoseutu.fi/a/201319041 Etu- ja takareidet sekä pakarat lujilla uusissa kuntoportaissa, 23.11.18