Energiakriisi iski myös maailman onnellisimpaan kansaan koronan, itänaapurin Ukrainan hyökkäyssodan, Nato-hakemuksen, eduskuntavaalien ja maailmanlaajuisen ilmastokriisin alla. Siinä pieni ihminen tuntee itsensä entistäkin pienemmäksi.
Mutta rationaalinen, keskimääräisesti ja tutkitusti maailman aktiivisimmin sanomalehtiä, sekä kenties myös uudempaa mediaa seuraava kansalainen kuuntelee päättäjien ohjeita ja vaihtaa omassa kodissa vihtomisen ilmastomyönteiseen ja vastuulliseen julkiseen kylpemiseen.
Pohjoismaiden suurin, kalevalaista mytologiaa huokuva Impivaaran uimahalli osoittautui nopeasti energiaexoduksen varsinaiseksi vetonaulaksi. Eräänlaiseksi Mad Max-ajan kaurimäkeläiseksi Frankien energiansäästöreservaatiksi.
Pitkin talvea Impivaaran altaat täyttyivät eri-ikäisistä, erivärisistä, eri uskoa edustavista energiaa säästävistä saunojista. Sauvakävelyhengessä vesijuoksua Lasse Virenin peräänantamattomuudella tarpovien turkulaisten rinnalla slaavilaiset salamat ohittelivat verkkaisempia kuntouimareita Venla-altaan radoilla, burkha-asuiset äidit paimensivat perheitään Aapon mukaan nimetyssä monitoimialtaassa ja rohkeimmat uusturkulaiset kokeilivat kylmänkestokykyään 4-asteisessa Eero-altaassa.
Mutta sydäntalvella intiimin impivaaralaisen rinnakkaiselon rikkoi rajoitus saunoa. Kenties ennakoiden Ankaran turvallisuuspoliittista iltalypsyä, viranomaiset sulkivat tasapuolisuuden ja energiasäästön hengessä kovien löylyjen saunatilojen ohessa myös turkkilaistunnelmaisen höyrysaunan.
Sääntöjä kunnioittava stoalainen saunakansa mukautui nopeasti löylytilojen tiivistyvään tunnelmaan. ”Sopu sijaa antaa” sanottiin ja lauteilla Otaniemessä koulutettu kylpijä jakoi laskelmiaan suomalaisesta sähkönkulutuksesta ja kuinka mittavasti hiilineutraaliutta sekä vihreää siirtymää edistettiin kollektiivisella kylpemisellä.
Mutta saunova suomalainen tarvitsee myös tilaa. Kun löylyhuoneen ovelle alkoi kerääntyä jonoa ja vesijuoksuradalla ruuhkaa, alkoivat impivaaralaiset avautua. Löylytiloissa vanhempi kantasaunoja saattoi huomauttaa eksoottisenoloiselle naapurilleen, ettei saunassa sovi käyttää bermudasortseja. Viesti meni harvemmin perille. Uimaradalla uinninvalvojat joutuivat kieli keskellä, rallienglannilla kommunikoimaan – your are very fast swimmer. This lane is for slow swimmers .
Impivaarassa kuului myös yhä useammin slaavilaista kieltä, joka kuulosti kovasti itänaapurin asukkaiden äidinkieleltä. Lähialueilla liikkuneet kosmopoliitit tunnistanevat banja-sanan, mutta luultavasti hekin tuskailivat, onko kyseessä Kiova- vai Kreml-johtoinen kielialue.
Ja kun löylyhuoneeseen yhtäkkiä joutuikin jonottamaan tai tuttu kiuas menetti ylikuumenemisen kautta toistuvasti tehojaan, seesteisesti saunomaan tottunut suomalainen saattoi yllättäen avata suunsa saunassa. Kun hiljaisuus on murrettu, tulilinjalle joutuivat ensimmäisinä kuntapäättäjät, jotka olivat sulkeneet saunoja ja täten rajoittaneet kansalaisten elintilaa. Hyvänä kakkosena vanhalalaisen kritiikin kohteeksi tuntuvat tulleen pienen ja sisukkaan Suomen eksoottisoloisemmat vieraat ja uudisasukkaat.
”Säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.”
Järjestyksestä ja säännöistä tunnetut germaanit olivat harvinaisempia vieraita, mutta säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.
Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.
”Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.”
Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.
Läheskään kaikki impivaaralaiset eivät saa tai halua sunnuntaina 2.4. ilmaista näkemystään Suomen suunnasta, mutta saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle. Ehkä eräänä päivänä suomalaiset saavat vielä äänestää ja säännöllisesti ilmaista saunomisen lomassa luottamustaan tai tyytymättömyyttään päättäjien politiikkaa kohtaan.
”Saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle.”
