Kategoria: hyvinvointiyhteiskunta

Maailman kaunein saaristo, coolcation ja Turku800

Suomen kesä on lyhyt, mutta sitä voi pidentää ja se pitenee ilmaston lämmetessä. Samaan aikaan kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.

Kun koronakriisi vuosikymmenen alkuvuosina pysäytti myös kansainvälisen matkailun, pandemiasta toipuneet perinteiset turistikohteet ovat kohdanneet viime vuosina toisenlaisia vastoinkäymisiä. Kansainvälisillä käsitteillä kuten ”overcrowding” tai ”overtourism” ei ole vielä edes selkeitä suomenkielisiä käännöksiä, mutta kun Barcelonassa, Venetsiassa tai Amsterdamissa massaturismia syytetään mm. asuinkustannusten noususta, liikenneruuhkista ja ympäristöhaitoista, kulttuuriperinnön turmelemisesta sekä paikallisen yhteisöllisyyden rapautumisesta, on selvää että matkailu on monessa maassa ylittänyt kansalaisten kipurajan1.

”Kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.”

Samaan aikaan kun Välimeren lomakohteissa paikallisväestö kärsii viikkokausia kestävistä maastopaloista sekä osoittaa mieltään massaturismia ja kohonneita elinkustannuksia kohtaan, kansainvälisen matkailun piirissä on syntynyt käsite Coolcation. Ilmastonmuutoksen ja massaturismin varjopuolia peilaava matkailutermi yhdistää usealla tavalla myönteisen englanninkielisen cool-sanan sekä amerikkalaisen lomailmaisun vacation. Termiä aktiivisesti kansainvälisessä markkinoinnissa käyttänyt Ruotsin matkailun edistämiskeskus Visit Sweden houkuttelee sietämättömään kuumuuteen ja turistitungoksiin tuskastuneita etelän matkailijoita valitsemaan lomakohteekseen viileän Pohjolan, missä miellyttävän leuto ilmasto, puhdas ilma ja neitseellinen luonto tarjoavat loputtomat mahdollisuudet etenkin tervehenkisiin ulkoilma-aktiviteetteihin.

”Coolcation on uusi matkailutermi, jonka mukaan lomailijat pakevevat sietämättömästä kuumuudesta kärsiviä kohteita valitsemalla ilmastollisesti viileämmän lomakohteen. Pohjoismaat ovat monella tapaa täydellisiä Coolcation-kohteita”

”Coolcation is a travel trend where holidaymakers escape the summer heat by choosing cooler destinations. With its mild climate, fresh air, and endless outdoor adventures, Sweden is an ideal coolcation spot.”2

Pohjoisen ja Pohjoismaiden vetovoimaa lisää ilmastonmuutoksen ja etelän kohteiden ylikuormituksen lisäksi yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus sekä ehkä hieman yllättäen myös kulttuuritekijät. Vaikutusvaltaisen matkailuun keskittyvän Time Out -median julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjois-Eurooppa on erinomaisesti edustettuna arvioitaessa mantereen kulttuuririkkautta. Mm. UNESCOn maailmaperintokohteilla, museotarjonnalla sekä EU-kansalaisten kulttuuriosallisuuden tilastoilla mitaten Itämeren maista Tanska on Euroopan kulttuurisesti rikkain maa, Saksa kakkonen, Ruotsi neljäs ja Suomi sekä Viro peräkkäin 9:ntenä ja 10:ntenä3.

800 -juhlavuoteen valmistautuvalla Turun seudulla on historiallinen etsikkoaika nostaa profiilia ja osoittaa yhteistyökykyä

Suomen Turulla, maan vanhimmalla kaupungilla on ylpeyteen oikeuttava historia entisenä pääkaupunkina sekä suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin kehtona. Mutta kaupunkiin yhdistetään perustellusti myös taantumuksellisempia aikakausia ja toimintatapoja. Viimeisen runsaan neljännesvuosisadan aikana Turun kehityksestä voidaan nostaa esiin kaksi merkittävää virstanpylvästä. Vuoden 1996 Cutty Sark Tall Ships Races -tapahtuman isännöinti avasi Auranjoen yläjuoksun tehdasalueen julkiseksi tilaksi sekä kaupunkilaisten asuin- ja virkistyskäyttöön. Ja vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin status aktivoi turkulaiset asukkaat, yritykset, järjestöt ja muut toimijat ennennäkemättömään yhteistyöhön ja kaupungin kehittämiseen.

Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.

1600-luvun pennisilta on korvattu uusilla silloilla, mutta Turun tuomiokirkko on säilyttänyt keskeisen asemansa Suomen kansallispyhäkkönä. Tarkkaa virallista tietoa käyttöön vihkimisestä ei ole saatavilla, mutta kirkon oma arvio syntymäpäivälle on 17. kesäkuuta 1300.

”Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.”

Suomen ensimmäisen maakunnan – Varsinais-Suomen – pitkä kulttuurihistoria ei rajoitu Turun kaupungin alueelle. Moni maakunnan pienempi keskus voi ylpeillä huomattavasta historiallisesta perinnöstä. Kuten kaarinalaiset Kuusiston piispanlinnasta, Suomen piispojen historiallisesta hallintopaikasta4. Tai lietolaiset Aurajoen ja Hämeen härkätien historiallisessa solmukohdassa sijatsevasta muinaislinnastaan. Liedon Vanhalinnan merkitys väheni Turun linnan kohottua Aurajoen suulle 1280-luvulla.

”Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen.”

Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen. Keisarillisen Suomen senaatti perustettiin 1809 Aurajoen rannassa nahkuri Karl Richeriltä vuokratussa talossa, mutta hallituskonseljin Turun historiasta on tänä päivänä hyvin vähän jäljellä. Richterin talo vajosi maavyöryssä Aurajokeen keväällä 1830 (kuva ylhäällä vas.).

Turku on tunnettu vuosisatoja suomalaisten ikkunana Eurooppaan. Moni Turun piispoista haki oppia Pariisista tai muualta Keski-Euroopasta. Eri aikakausien valtaapitävien yhteyksiä Turkuun on tallennettu taiteessa ja kaupungista löytyvien muistomerkkien muodossa. Kustaa II Aadolfin patsas löytyy hovioikeuden edestä, Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan historiallinen Turun tapaaminen vuonna 1812 on valettu pronssiin jokirannassa ja Albert Edelfeltin öljymaalaus Kaarle-herttuasta herjaamassa sotapäällikkö Klaus Flemingin ruumista löytyy 1500-luvun lopun valtataistelun keskeiseltä tapahtumapaikalta, Turun linnasta. Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 11555.

Turun saaristoa on viime vuosikymmeninä osattu hyödyntää myös elokuvateollisuuden osana ja erilaisten tv- ja elokuvatuotantojen kuvauspaikkana. Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut elämäkerrallinen draamaelokuva Tove Janssonista esitettiin saman vuoden syyskuussa Toronton elokuvajuhlilla ja tämän jälkeen Tove myytiin ulkomaille muihin Pohjoismaihin, Baltian maihin, Venäjälle, Etelä-Koreaan ja Japaniin.

Örön linnakesaari on Saaristomeren kansallispuiston ainutlaatuista luontoa ja vallitsevaa maailmanpolitiikkaa peilaava historiallinen helmi. Heinäkuussa 1941 käyty Bengtskärin taistelu on kuin eräänlainen historiallinen alkusoitto tai sotaharjoitus venäläisten Krimin kaappaukseen Ukrainalta vuonna 2014. Örön matkailijoilla on tänä päivänä mahdollisuus tutustua mm. saaren bunkkereihin, kasarmialueisiin sekä massiivisiin Obuhov-tykkipattereihin. Heinäkuun 26. päivänä käydyssä Bengtskärin taistelussa neuvostojoukot yllättivät majakkasaaren vartiomiehistön, ja taistelu saaresta kävi kiivaana lähes vuorokauden ajan. Myös Örön patterit osallistuivat taisteluun. Järeällä patterilla annettiin Bengtskäriin tulitukea. Tappiot olivat molemmin puolin raskaat6. Reserviläiset -sivuston mukaan suomalaisten kokonaistappiot vaihtelevat hieman eri lähteissä, mutta olivat todennäköisesti 32 kaatunutta ja 45 haavoittunutta. Hyökkäjän tappioista ei ole täsmällistä tietoa, koska merikin vaati osansa. Kaatuneiden määrä kohosi kuitenkin yli 30:n7. Bengtskärissä kaatuneita neuvostosotilaita kuljetettiin haudattavaksi mm. Öröhön. Sota ja väkivalta kaikessa vastenmielisyydessään kiinnostaa ihmismieltä, ja tätä kautta myös mediaa. En yllättyisi mikäli myös Bengtskärin taistelu saisi tulevaisuudessa elokuva- tai tv-tulkintansa.


”Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta”

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta

Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Kansainvälinen matkailumedia ja matkakohteita mainostavat influensserit ovat viime vuosina nostaneet erityisesti Pohjoismaat trendikkään Coolcation -matkailukäsitteen mallimaina.

Osaavatko suomalaiset kunnat, alueelliset yrittäjät sekä muut toimijat hyödyntää vallitsevan etsikkoajan ja elvyttää vuosikaudet taantunutta taloudellista toimeliaisuutta ja yhteiskunnallista passiivisuutta?

Lähimenneisyydessä korkeasta koulutustasostaan tunnettu vähäpuheinen, mutta maailman onnellisin kansa nähdään maan rajojen ulkopuolella kiehtovana, mutta globaalissa kilpailussa vetovoimaisuutta pitää myös tukea aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä.

”Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.”

Turkulainen yrittäjäperhe Salmelat ovat luoneet kovan kilpailun pikaruokabisneksessä eurooppalaisittain merkittävän ravintolaketjun, jossa Suomen 264 ravintolan lisäksi Baltian maista löytyy yli 170 Hesburger ravintolaa ja lisäksi yhteensä yli 50 ravintolaa palvelee asiakkaita Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa ja Saksassa8. Hesburger on Lovefood.com -sivuston arvion mukaan Euroopan 7:nneksi paras pikaruokaketju9.

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela on myös yhteiskunnallisesti kantaa ottava vaikuttaja. Salmela on ilmaissut huolensa Suomen korkeasta työttömyydestä ja maan heikosta talouskehityksestä. Ravintolayrittäjä on ensimmäisenä allekirjoittajana heinäkuussa jätetyssä kansalaisaloitteessa, jolla halutaan helpottaa nuorten ryhtymistä toiminimiyrittäjäksi10.

Elokuussa opetusministeri Anders Adlercreutz ehdotti koulujen lomien siirtoa kahta viikkoa myöhempään. Ministerin mukaan Suomi kulkee epätahdissa muun Euroopan kanssa, minkä takia monilla perheillä on vaikeuksia töiden ja koululaisten lomien yhteensovittamisessa11. Suomalainen matkailusektori on jo pitkään ollut siirron kannalla. Matkailu- ja ravintola-alan selvityksen mukaan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta12. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi lisää.

Koululaisten lomien lykkäys kahdella viikolla ei luonnollisestikaan tee Turusta tai Suomesta laajemmin merkittävää matkailumagneettia. Mutta voimakas valtion velkaantuminen ja vuosikausia kestänyt kitulias talouskasvu edellyttävät yhteiskuntarakenteiden uudistamista, julkisten menojen supistusta ja yritteliäisyyden lisäämistä.

Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.

Kemiönsaaressa kesiään viettävä ministeri Adlercreutz ja kesäkaupunki Naantalissa yrittäjän taipaleensa aloittanut Heikki Salmela tekivät kesällä tärkeitä avauksia yrittäjyyden ja Suomen talouden edistämisen puolesta. Kesät Naantalin Kultarannassa viettävä tasavallan presidentti on lyhyessä ajassa kohonnut kunnioitusta herättäväksi kansainvälisen politiikan vaikuttajaksi ja sosiaalisesti taitava presidentti luultavasti mielellään toimisi kesämaakuntansa matkailun edistäjänä. Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja Jyri Arponen on niin ikään yrittäjyysmyönteinen ja ympäristötekijöitä ymmärtävä saaristomökkiläinen, joten Turun seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus valjastaa Turku 800 -hanke Varsinais-Suomen sekä koko maan vetovoiman, työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen.

Kuva Örön linnakesaaresta (Lotta Vainionpää). Artikkelikuva: Lotta Vainionpää

  1. https://yle.fi/a/74-20161433 Lista julki: Näihin suosittuihin turisti­kohteisiin ei kannata enää reissata, 15.5.25 ↩︎
  2. https://visitsweden.com/what-to-do/nature-outdoors/coolcation/ ↩︎
  3. https://www.timeout.com/news/the-scandinavian-nation-named-europes-most-culturally-rich-country-042925 ↩︎
  4. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/06/30/lahiluonto-lahiliikunta-lahikulttuuri-kuusiston-piispanlinna/ ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/09/18/kupittaa-suomen-ensimmainen-kaupunkipuisto/ ↩︎
  6. https://rannikkotykistomuseo.fi/linnakkeet/oro/ ↩︎
  7. https://reservilainen.fi/miksi-bengtskarin-majakkasaaresta-taisteltiin-heinakuussa-1941/ ↩︎
  8. https://www.hesburger.com/about-hesburger/company/restaurant-chain-today ↩︎
  9. https://www.lovefood.com/gallerylist/391472/europes-best-fast-food-chains-ranked ↩︎
  10. https://www.yrittajat.fi/uutiset/heikki-salmela-haluaa-suomeen-lisaa-nuoria-yrittajia-%E2%88%92-nain-han-keventaisi-hallinnollista-taakkaa/ ↩︎
  11. https://yle.fi/a/74-20178068 Opetusministeri Adlercreutz haluaa siirtää koulujen kesälomaa kahdella viikolla eteenpäin, 18.8.25  ↩︎
  12. https://yle.fi/a/74-20150671 Ministeriö selvittää koulujen kesälomien siirtoa – Adlercreuz: ”Kesäkuun alussa alkava loma on perheille haastava”, 21.3.25 ↩︎

Turku kasvaa – onko raitiotien tarve suurempi kuin palo- ja pelastuspalvelujen?

Turku on kasvanut viime vuodet vauhdilla täydennysrakentamisen ja voimakkaan maahanmuuton kautta. Uusia kerrostalovaltaisia asuinalueita on kohonnut nopeasti mm. sataman seudulla, Iso-Heikkilässä ja Pitkämäessä Pukkilan alueella.

”Väestön pakkautuessa täydennysrakentamishuumassa kasvukeskuksiin, etelän suurissa kaupungeissa on puhjennut yllättävä ongelma: pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin.”

Kuitenkin väestön pakkautuessa täydennysrakentamisessa kasvukeskuksiin, etelän suurissa kaupungeissa on puhjennut yllättävä ongelma: pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin1.

Vakavin ongelma on Helsingissä, missä toimintavalmiusaikoja korjataan uhkasakon seurauksena ja minne ollaan rakentamassa neljää uutta paloasemaa, mutta niihin on suuria vaikeuksia löytää työntekijöitä2.

Tampereen ja Turun seuduilla ratkaisuksi ongelmiin on ehdotettu Helsingin tapaan uusien paloasemien rakentamista. Varsinais-Suomessa uudelle paloasemalle olisi tarvetta erityisesti läntisessä Turussa.

Uusi paloasema tarvitaan läntiseen Turkuun

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Sebastian Holm on vahvistanut Ylelle, että sisäministeriön asettamat toimintavalmiusajat ovat ylittyneet etenkin Turun länsiosissa sekä Raision keskustan ja Vaisaaren alueilla. Ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta.

”Pelastuspäällikkö Sebastian Holm on vahvistanut, että sisäministeriön asettamat toimintavalmiusajat ovat ylittyneet etenkin Turun länsiosissa sekä Raision keskustan ja Vaisaaren alueilla. Ongelmat ovat jatkuneet jo neljä vuotta.”

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Vesa Halosen mukaan suunnitelmana on ollut käynnistää asematoiminta olemassa olevissa tiloissa jo tänä vuonna. Toiminta olisi voitu aloittaa palkkaamalla lisähenkilöstöä. Mutta hyvinvointialueen taloustilanteen takia tämä ei ole ollut mahdollista.

– Nyt mietitään, mitkä ovat ne muut keinot, joilla päästään toimintavalmiusaikoihin.

– Turun seutu kasvaa voimakkaasti. On selvää, että nykyisellä asemaverkostolla emme pysty tulevaisuudessa tavoittamaan ihmisiä annetuissa aikarajoissa, pelastusjohtaja Vesa Halonen kommentoi Ylen haastattelussa.

Turussa kuten muualla Suomessa valmistaudutaan huhtikuussa järjestettäviin kuntavaaleihin. Turussa kysymys raitiotien rakentamisesta Varissuolta satamaan on hallinnut paikallispoliittista keskustelua. Elämme kuitenkin turvallisuuspoliittisesti arvaamattomia aikoja, joten on tärkeää että suomalaisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja mahdolliset huolenaiheet eivät jää vaaleissa julkisuutta hallitsevien kärkihankkeiden varjoon.

”Elämme turvallisuuspoliittisesti arvaamattomia aikoja, joten on tärkeää että suomalaisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset ja mahdolliset huolenaiheet eivät jää vaaleissa julkisuutta hallitsevien kärkihankkeiden varjoon.”

  1. https://yle.fi/a/74-20148668 Isoihin kaupunkeihin puhkesi yllättävä ongelma – pelastajat eivät ehdi ajoissa kaikkiin kaupunginosiin, Yle, 13.3.25 ↩︎
  2. https://yle.fi/a/3-12208978 Helsinkiin rakennetaan neljä uutta paloasemaa, mutta niihin ei ole työntekijöitä, Yle, 9.12.21 ↩︎

Kaupunkikehittämisessä tarvitaan enemmän asukkaiden ääntä ja vähemmän vastuullisuus- ja elinvoimapuhetta

Turkulaisten kaupunginosayhdistysten keväällä 2023 järjestämä kaupunkikehitysseminaari1 sai toukokuussa 2024 jatkoa, kun johtavat kaupunkiprofessorit Mari Vaattovaara ja Anssi Joutsiniemi palasivat Turkuun esittelemään tutkimusaineistoaan sekä kannustamaan asukkaita ja päättäjiä uudistamaan suomalaista kaupunkisuunnittelua.


Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara saapui seminaariin Pariisista, missä terveys ja hyvinvointi kaupungeissa oli keskeisesti kansainvälisen seminaarin asialistalla. Kaupunkimaantieteen professori muistutti, että kaupungit ovat erilaisia, eikä ole olemassa yhtä hyvän kaupungin mallia.

”Kaupunkimaantieteen professori muistutti, että kaupungit ovat erilaisia, eikä ole olemassa yhtä hyvän kaupungin mallia. Suomessa Vaattovaara kantaa huolta kansakunnan kehityksen tilasta ja siitä kuinka asukkaiden sekä asumisen tarpeet ovat viime vuosina luisuneet toissijaisiksi. ”


Suomessa Vaattovaara kantaa huolta kansakunnan kehityksen tilasta ja siitä kuinka asukkaiden sekä asumisen tarpeet ovat viime vuosina luisuneet toissijaisiksi. Toisaalta professori näki nyt vallitsevan etsikkoajan, jolloin tulisi edistää moninaisuutta, erilaisuutta ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia.

– Elämme jonkinlaisen asuntomarkkinakriisin keskellä, jolloin asukkaiden tulisi olla aktiivisia valtaa käyttävien suunnittelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Nyt on tilaa sekä aikaa miettiä ja uudelleen reivata suuntaa kaupunkisuunnittelussa, professori kannusti.

”Elämme jonkinlaisen asuntomarkkinakriisin keskellä, jolloin asukkaiden tulisi olla aktiivisia valtaa käyttävien suunnittelijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Nyt on tilaa sekä aikaa miettiä ja uudelleen reivata suuntaa kaupunkisuunnittelussa, professori kannusti.”


Vaattovaaran mukaan suomalaista asumista muokkaa suuressa kuvassa kolme tekijää: kaupungistuminen, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen yhdistettynä syntyvyyden pienenemiseen. Hän muistutti 60-luvulla alkaneen Ruotsiin muuton käynnistäneen suomalaisen kaupungistumiskehityksen. Muuttovirta vei tuolloisesta noin 100 000 suomalaisen ikäluokasta jopa 10%.
Viime vuonna Suomen väkiluku kasvoi 40 588 hengellä. Kun syntyneitä oli 17 786 vähemmän kuin kuolleita, on syytä huomioida että maamme väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta. Lisäksi suomalaisten ikääntyminen on ollut koko 2000-luvun hollantilaisten ohella Japanin jälkeen maailman nopeinta. Ja väestöhaastetta lisää ennätysalhaiseksi pudonnut syntyvyys. Vuonna 2022 Suomessa syntyi vain 45 186 lasta.

”Vaattovaaran mukaan suomalaista asumista muokkaa suuressa kuvassa kolme tekijää: kaupungistuminen, maahanmuutto sekä väestön ikääntyminen yhdistettynä syntyvyyden pienenemiseen.”

Maahanmuuton merkitys tulee pysymään merkittävänä ja koska maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin, tulee uussuomalaisten integrointi yhteiskuntaan olemaan erityinen kysymys juuri kaupunkialueilla.

”Maahanmuuton merkitys tulee pysymään merkittävänä ja koska maahanmuutto keskittyy kasvukeskuksiin, tulee uussuomalaisten integrointi yhteiskuntaan olemaan erityinen kysymys juuri kaupunkialueilla.”


Sote-uudistuksen jälkeen kuntien keskeiseksi tehtäväksi on jäänyt edistää alueensa elinvoimaa. Vaattovaaran mukaan ”elinvoima” näyttäytyy tällä hetkellä ”tyhjänä käsitteenä”, joka tarkoittaa kaikkea ja ei mitään. Vaarana on, että puhe elinvoimasta liukuu populistisen politiikan välineeksi. On niin virkamiesten, poliitikkojen kuin asukkaiden näkökulmasta ongelma, jollei elinvoimaa saada kortteleihin, koteihin, kaduille – sinne missä sitä tarvitaan.


Tutkimusten mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat pitkälti pysyviä. Arvotkaan eivät muutu. Vuonna 2016 50% asukkaista halusi asua omakotitalossa, 26% kerrostalossa ja 18% rivitalossa. Tänä päivänä tulokset ovat käytännössä samat eli vastaajista 49% haaveili omakotiasumisesta, 25% kerrostaloasumisesta ja 20%:n toiveena oli asua kytketyissä taloissa.

”Tutkimusten mukaan asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat pitkälti pysyviä. Arvotkaan eivät muutu. Vuonna 2016 50% asukkaista halusi asua omakotitalossa, 26% kerrostalossa ja 18% rivitalossa. Tänä päivänä tulokset ovat käytännössä samat eli vastaajista 49% haaveili omakotiasumisesta, 25% kerrostaloasumisesta ja 20%:n toiveena oli asua kytketyissä taloissa.”

Vaikka asukkaiden toiveet eivät ole muuttuneet, viime vuosien rakentaminen on ollut yksipuolista. On rakennettu lähes yksinomaan kerrostaloja ja 2⁄3 asunnoista on ollut yksiöitä ja kaksioita, joita on jo ennestään enemmän kuin melkein missään muualla. Ja yksiöiden ja kaksioiden keskikoko on pienentynyt. Tuloksena on syntynyt hotellihuoneen kaltaisia asuntoja. Tutkijat puhuvat paluusta hellahuoneisiin.

”Viime vuosien rakentaminen on ollut yksipuolista. On rakennettu lähes yksinomaan kerrostaloja ja 2⁄3 asunnoista on ollut yksiöitä ja kaksioita, joita on jo ennestään enemmän kuin melkein missään muualla. Ja yksiöiden ja kaksioiden keskikoko on pienentynyt. Tuloksena on syntynyt hotellihuoneen kaltaisia asuntoja.”


Professori Anssi Joutsiniemi aloitti esityksensä vastuullisuuden ja tilivelvollisuuden (accountability) vaikealla valinnalla. Eli katsommeko tilannetta siitä lähtökohdasta, että ne toimijat joilla on valta, toimivat oman mandaattinsa mukaisesti vai edellytetäänkö että lopputulos on kaikkia tyydyttävä?


Joutsiniemi puhui myös suomalaisessa kaupunkikehityksessä vallalla olevasta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Tutkija nosti esiin Helsingin kantakaupungin ja esikaupungin alati muuttuvan suhteen. Kantakaupunki hallitsee keskustelua kaupunkikehityksessä, mutta keskustelu ei juurikaan kosketa suurta enemmistöä tavallisista helsinkiläisistä. Valtaosa Helsingistä on samanlaista esikaupunkia kuin Espoo ja Vantaa.

Pitääkö olla huolissaan kantakaupungin kehityksestä vai pitääkö olla huolissaan siitä, missä se kehitys todellisuudessa tapahtuu?

”Ja kun Turun seudun kehittämisessä pitkälti seurataan pääkaupunkiseudun tai Tampereen mallia, voitaneen täälläkin kysyä, edistääkö Turun ydinkeskustan voimakas tiivistäminen ja kerrostalorakentaminen professorien peräänkuuluttamaa moninaista ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia tarjoavaa kaupunkisuunnittelua- ja politiikkaa?”


Ja kun Turun seudun kehittämisessä pitkälti seurataan pääkaupunkiseudun tai Tampereen mallia, voitaneen täälläkin kysyä, edistääkö Turun ydinkeskustan voimakas tiivistäminen ja kerrostalorakentaminen professorien peräänkuuluttamaa moninaista ja vaihtoehtoisia kaupunkinäkökulmia tarjoavaa kaupunkisuunnittelua- ja politiikkaa?

Yhdyskuntasuunnittelun asiantuntija avasi esityksessään myös joukkoliikennekehityksen alati muuttuvaa problematiikkaa. Viime vuosien kehityksessä merkittävin muutos on ollut liikenteen sähköistyminen, mikä on kohottanut sähköautoilun ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden huomattavan lähelle raideliikennettä. Muutos on niin huikeaa, että lähimarketiin autolla ajaminen on kannattavampi vaihtoehto kuin pitkä joukkoliikennematka kaupungin laidalta. Ja mikäli sähköautoilijan kyydissä on puoliso tai lapsi, liikutaan yhtä ympäristöystävällisesti kuin valittaessa tehokas raideliikenne kaupunkimaisessa ympäristössä. Erot ovat hyvin pieniä. On kuitenkin ilmiselvää, ettei kaupungin keskustaan tarvita tai haluta autoja. Olennaista on, missä osaa kaupunkia liikutaan. Kaupungin reunalla asuvan tarpeet ovat toisenlaiset kuin ydinkeskustassa asuvan.

”Viime vuosien kehityksessä merkittävin muutos on ollut liikenteen sähköistyminen, mikä on kohottanut sähköautoilun ympäristö- ja yhteiskuntakelpoisuuden huomattavan lähelle raideliikennettä.


Apulaispormestari Elina Rantanen esitti seminaarissa Turun kaupungin kommenttipuheenvuoron ja muistutti historiallisen Portsan puutaloalueen poikkeuksellisen tiiviistä asumisesta. Vihreitä edustava poliitikko toivoikin uudenlaisen tiiviin ja matalan rakentamisen palaavan keskusteluun vaihtoehtona kaupunkikehitystä hallinneelle pienten asuntojen kerrostalorakentamiselle. Rantanen toivoi myös julkista keskustelua kauneudesta kaupungissa. Uuden ja vanhan yhteen sovittaminen kaupungistaan ylpeitä asukkaita huomioiden onkin erityisen haastavaa maan vanhimmassa kaupungissa.

”Kiihtyneen kerrostalorakentamisen sijasta turkulaiset kaipaavat tutkimustulosten mukaisesti vihreyttä, turvallisuutta, historiallisen rakennetun kaupunkirakenteen kunnioitusta sekä monipuolisia asumisvaihtoehtoja.”


Seminaarissa käytiin aktiivista keskustelua etenkin vastuullisuus- ja markkinointipuheista. Yleisön ehkäpä hartain toive oli saada asukkaiden ääni kuuluviin jo kaavoitus- ja kehittämisprosessien alkuvaiheissa. Kiihtyneen kerrostalorakentamisen sijasta turkulaiset kaipaavat tutkimustulosten mukaisesti vihreyttä, turvallisuutta, historiallisen rakennetun kaupunkirakenteen kunnioitusta sekä monipuolisia asumisvaihtoehtoja.

Kirjoitus on julkaistu 30.7.24 Turun Sanomissa puheenvuoroartikkelina. https://www.ts.fi/puheenvuorot/6392405

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎

Täydennysrakentaminen Turussa – tapaus Österblad

Turku tunnetaan Suomen vanhimpana kaupunkina ja Aurajoen rannoilla valmistaudutaan viettämään kaupungin 800-vuotisjuhlia vuonna 2029. Turun pitkää historiaa värittää vahvasti kaupungin rooli kauppapaikkana idän ja lännen välillä, Itämeren solmukohdassa. Pelkästään paikannimessä Turku tiivistyy yhteys itään ja länteen – Ruotsissa sana tori – torg – ei ole omaperäinen, se on lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, jonka jatkaja nykyvenäjässä on torg ’tori; tinkiminen, kaupankäynti’1. Niinpä historiallisia tori-/torg- tai kaupungin ruotsinkieliseen Åbo nimeen kytkeytyviä Å- ja Aboa viittauksia löytyy lähes loputtomiin kaupunkikuvasta. Aivan kaupungin sydämessä, Tuomiokirkontorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevalla ns. Österbladin tontilla periturkulaista typistettyä urbaania nimeämispolitiikkaa on sovellettu käänteisen oivaltavasti. Korttelissa kaupunkilaisia palvelee Bar Ö. Vieläpä länteen viittavan El Gringon ja itä-ulotteisemman Dynamon välissä.

”Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä.”

Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä. Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot2.

”Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot.”

Kaupunginhallitukselle esitetään 18.11.24 hyväksyttäväksi kaupungin ja maanomistajan yhteisesti valmistellut asemakaavanmuutoksen tavoitteet Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa olevien tonttien kehittämiseksi3.

Kaavamuutoksen kohteena oleva Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva puutalo on rakennettu 1830-luvulla yhdistämällä kaksi 1820-luvun lopulla rakennettua empirepuutaloa. Talo saneerattiin vuonna 1880 Österbladin rautakaupan käyttöön uusrenessanssityyliin. Vuonna 1920 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja Kauppiaskadun puolelle sisustettiin erillisiä liikehuoneistoja. Tällä hetkellä takennuksessa toimii Bar Ö ja ravintola El Gringo, muutoin rakennus on tyhjillään.

Puutalon naapurissa Kauppiaskadulla sijaitseva kolmikerroksinen uusrenessanssikivitalo on rakennettu asuin- ja liiketaloksi vuonna 1885. Kamera-Aitta on toiminut talossa vuodesta 1937 lähtien.

Linnankadun naapuritontilla on yksikerroksinen alun perin empiretyyliin asuinrakennukseksi vuonna 1830 rakennettu puutalo, joka vuonna 1885 uudistettiin uusrenessanssiasuun. Rakennuksessa on 1990-luvulta lähtien toiminut Dynamo-klubi.

Piharakennukset on purettu 1990-luvulla, jolloin paikalle sen aikaisten suunnitelmien mukaan piti rakentaa uusi pääkirjasto. Nykyään sisäpiha toimii paikoitusalueena.

Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 3.7.1897. Käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja näille rakennettaessa noudatetaan vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 51 §:n määräyksiä. § 51 mukaan tontista saadaan käyttää maanpäälliseen rakentamiseen enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja rakennukset saavat olla 3-kerroksisia. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4106 m2 ja rakennusoikeus 6159 k-m2. Tonteilla on yhteensä noin 3900 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontin voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut, koska tontilla sijaitsevilla rakennuksilla on nykyään suojeluarvoja, joita ei luonnollisesti ole huomioitu 1800-luvun lopussa laaditussa asemakaavassa.

Österblad on 10.8.2024 voimaan tulleessa yleiskaava 2029:ssä osoitettu merkinnällä Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus: Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.

Österbladin tontti kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Kaava-alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 1999, kun tontille suunniteltiin uuden pääkirjastorakennuksen rakentamista. Kaivauksissa tutkittiin noin 2/3 tontin 1003 alasta ja lähes 1/4 tontin 2003 alasta. Jo tutkitut alueet eivät enää kuulu muinaismuistolain rauhoittamaan alueeseen. Muilla alueilla on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin.

Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen (12.12.2013), jossa esitettiin alueen asemakaavan muuttamista siten, että tonteille mahdollistettaisiin liike-, toimisto- ja asuinrakennusten uudisrakentaminen. Kokonaisrakennusoikeudeksi esitettiin 15372 kem2 sekä autopaikoitusta kahteen kellariin. Taustalla on maanomistajan halu saattaa tontit tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti merkityksellisempään ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.

Toukokuussa 2023 Turun kaupunginvaltuustolle luovutettiin Österbladin talojen säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 10 778 henkilöä.

Österbladin tontti tarjoaa Turulle mahdollisuuden toteuttaa kunnianhimoista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävää kaupunkisuunnittelua

Turku elää voimakasta kasvukautta. Turun kaupungin uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. On kuitenkin syytä muistaa, että voimakkaan väestönkasvun taustalla on merkittävä väestörakenteen muutos. Väestö yhtäältä ikääntyy ja toisaalta suuri osa uusista turkulaisista ovat maahanmuuttajia. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro muistuttaa kasvun haasteista. ”Nopea väestönkasvu luo myös paineita ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kaupungin kasvu edellyttääkin kasvuun varautumista niin, että hyvän elämän ja arjen edellytykset säilyvät kaikille.”4. Aron mukaan kasvu ei ole itseisarvo, mutta sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja lisätä entisestään Turun houkuttelevuutta uusien asukkaiden, opiskelijoiden, yritysten, investointien ja matkailijoiden näkökulmasta.

Kasvun ohella kaupungit kilpailevat muun muassa viihtyvyydellään, turvallisuudellaan sekä monipuolisilla kulttuuri- ja luontoarvoillaan. Johtavat kaupunkisuunnittelun professorit ovat viime vuosina vierailleet useasti Turussa esittelemässä turkimustuloksiaan sekä ilmaisemassa huoltaan suomalaisen kaupunkisuunnittelun yksipuolisuudesta. Professori Mari Vaattovaara muistuttaa väestörakenteen muutoksesta ja lähipalvelujen siirtymisestä sekä rakennustuotannon voimakkaasta keskittymisestä pieniin kerrostaloasuntoihin. Ja kaupunkimaantieteen professori kysyy, miksei kaupunkisuunnittelu pyri vastaamaan asukkaiden asumistoiveisiin?5

Samassa seminaarissa esiintynyt turkulaistaustainen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen kantaa Vaattovaaran tapaan huolta kerrostuneisuuden puutteesta uudisrakentamisessa ja kysyy jääkö Itäharjun teollisesta historiasta mitään maamerkkejä, kun massiivinen täydennysrakentaminen Itä-Turussa yltyy. Linnanfältissä äskettäin palaneen historiallisen puutalon kohtaloksi käynyttä puutalojen tyhjillään seisottamista restauroinnin asiantuntija kuvaili vanhaksi ja tyypilliseksi, myös kansainväliseksi ilmiöksi.

Turun viime vuosien voimakas väestönkasvu viestii kuitenkin vetovoimasta ja yhdistettynä alueen monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, opiskelijoita houkuttelevaan laajaan koulutustarjontaan, vireään kulttuuritarjontaan sekä suotuisaan sijaintiin, Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.

Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.

”Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.”

Turun täydennysrakentamishistoriaan mahtuu ongelmallisia kohteita…

mutta myös menestystarinoita, joissa arvorakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita on muokattu tämän päivän tarpeisiin.

Turkulaiseen tapaan tarjolla myös kiistanalaisia kompromisseja ja hämmentäviä havainnekuvia. Havainnekuvat: turku.fi

”Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.”

  1. https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_s-t/tori_ja_turku ↩︎
  2. https://www.turku.fi/uutinen/2024-11-14_turku-haluaa-sailyttaa-osterbladin-tontin-katunakyman-ja-kulttuurihistorialliset ↩︎
  3. https://ah.turku.fi/kh/2024/1118027l/5129309.htm, Asemakaavanmuutoksen tavoitteet; Österblad (25/2017), Kaupunginhallitus, 18.11.2024 ↩︎
  4. https://www.turku.fi/uutinen/2024-10-04_turku-vetovoimaisempi-kuin-koskaan-kaupungin-kasvuennusteet-rikkovat-ennatyksia ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎

Turun Nappulaliiga siirtyi Salama-aikaan

Aluejoukkueet, tyttöfutis ja olosuhteet prioriteettilistan kärjessä

Turkulainen juniorijalkapalloilun instituutio, Turun Nappulaliiga, siirtyi syksyn alussa uuteen aikaan kun Hanna Salama aloitti maakunnan suurimman jalkapalloseuran toiminnanjohtajan tehtävissä.


Pitkään Familonilla eri tehtävissä toimineen Salaman ja Nappulaliigan tiet yhtyivät asteittain korona-aikana, jolloin Raisio Futis toteutti Vaisaaren koulun naapurissa oman hallihankkeensa ja Turussa kenttävuorojen vajeesta kärsinyt Turun Nappulaliiga korvasi käytöstä poistuneen Poropuiston menetettyjä hallivuoroja Raision uudesta hallista. Hanna Salama oli tänä päivänä LähiTapiola Areenana tunnetun Raision Palloiluhalli Oy:n ensimmäinen toiminnanjohtaja.


RaiFussa pitkän toimihenkilökokemuksen omaava Salama näkee seuratoiminnassa tärkeänä, että valmennuksella on riittävät resurssit, hyvät olosuhteet harjoitella monipuolisesti ja joukkueista kyetään luomaan yhteenliimattu yhteisö. Yksittäisen joukkueen toiminnassa on tärkeää turvata arjen toimintaan riittävä määrä aikuisia, muistuttaa Salama.

”Uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan.”

Sairashuoneenkadun toimitiloissa uusi toiminnanjohtaja nostaa Nappulaliigan keskeiseksi vahvuudeksi aluejoukkuetoiminnan. Jo vuosikymmeniä käytössä ollut seuraslogan “jalkapalloa lähellä kotiovea” on tänä päivänäkin ajankohtainen kun kaupungit pyrkivät panostamaan lähiliikuntaan sekä hillitsemään paikoin ruuhkiksi yltyneitä lapsien harrastuskuljetuksia. Jalan tai pyörällä harrastuksiin liikkuminen on sekä hyötyliikuntaa että ekologista.

”Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä seuran tulevaisuuden painopisteenä.”


Ja kun taustalla on 12 vuoden henkilökohtainen kokemus nimenomaan tyttöjoukkueen joukkueenjohtajan tehtävistä, on luonnollista, että Salama näkee panostuksen tyttöjen jalkapalloon yhtenä seuran tulevaisuuden painopisteenä. Panostus tyttöihin näkyi jo toiminnanjohtajan ensimmäisinä työpäivinä, kun Nappulaliiga järjesti 8.9. omalla Terveystalo Areenallaan tyttöfutispäivän, jossa vieraileva Helmarien päävalmentaja, niin ikään raisiolaistaustainen Marko Saloranta sai jakaa neuvoja ja kannustusta peräti 300 jalkapalloharrastusta harkitsevalle tytölle1.

Helmarien päävalmentaja Marko Saloranta vieraili vauhdittamassa Turun Nappulaliigan tyttöfutistoiminnan terävöittämistä.


TuNL:ssa visioidaankin vahvaa tyttöfutiksen ja aluetoiminnan yhteistoimintaa, jossa seuran kivijalka, aluejoukkuetoiminta valjastetaan terävöittämään turkulaisen juniorijalkapallon viime vuosien kiistatonta Akilleen kantapäätä, tyttöjen jalkapalloa.

Turkulaiset jalkapalloseurat eivät ole lainkaan edustettuna naisten ylimmällä sarjatasolla Kansallisessa liigassa, eikä lounaissuomalaisia seuroja löydy myöskään valtakunnallisesta, pääkaupunkiseutulaisten
seurojen dominoivasta T18 SM-sarjasta. Ja maan harrastajamääriltään suurimmassa seurassa Tampereen Ilveksessä on enemmän tyttöpelaajia kuin Turun seudun seitsemässä suuressa seurassa yhteensä.


Nappulaliigalla on tällä hetkellä kolme juniorityttöjoukkuetta ja yksi naisjoukkue, mutta ensi vuoden tavoiteena on startata neljä uutta alueellista tyttöjoukkuetta, Salama enteilee ja muistuttaa tutkitusta tiedosta, kuinka jalkapallon aloittamista helpottaa merkittävästi harrastuksen löytyminen läheltä kotia.


Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan. Turkufutista piinaava olosuhdeongelma on erityisen tuskallinen talvella, jolloin käytössä olevien neljän ja puolen kentän pitäisi palvella kaupungin 6000 rekisteröityä pelaajaa.

Turun muiden jalkapalloseurojen tapaan Nappulaliigassa ei olla järin innostuneita Turun kaupungin viime vuosina esittämästä ajatuksesta, jossa julkinen Impivaaran jalkapallohalli korvattaisiin yksityisrahoitteisella Artukaisiin rakennettavalla hallilla2. Myös jalkapallossa harrastuskustannukset ovat kohonneet ja seurakentällä pelätään vuoden vaihteessa voimaan tulevan Turun kaupungin liikuntauudistuksen vaikutuksia, kun kaupungin liikuntapaikat muuttuvat maksullisiksi myös lapsille.

”Nappulaliigan harrastustoimintaan liittyy olennaisesti myös Turun jalkapallon olosuhdekehitys ja kysymys, kuinka elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran alimittainen kaupungin jalkapallohalli korvataan.”


Turun Nappulaliigan toiminnan kannalta seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille.

”Seuran vahvojen Hepokullan, Pohjolan, Kärsämäen ja Runosmäen alueiden läheisyydessä sijaitseva Impivaaran liikuntakeskus olisi luonnollinen sijaintipaikka Turun jalkapalloväen kiireellisesti kaipaamalle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille.”


Uusi toiminnanjohtaja vihjaa lähestyvän juhlavuoden tarjoavan mahdollisuuksia seurabrändin kirkastukseen, mutta samalla Hanna Salama muistuttaa Nappulaliigan useiden sukupolvien jatkuvuudesta. – Yhteisöllisyys, vahva Me-henki ja Turun seurakentässä ainutlaatuinen aluetoiminta muodostavat voimavaran, jolla Nappulaliiga liikuttaa myös tulevaisuudessa menestyksekkäästi turkulaisia lapsia ja nuoria sekä edistää suomalaista jalkapallokulttuuria, toteaa Hanna Salama.

*Artikkelikuvassa Hanna Salama haastattelee 8.9.24 järjestetyssä tyttöfutistapahtumassa vierailleita TPS:n nuorten maajoukkuepelaajia Hikaru Viherlaaksoa ja Ilona Heinosta. Molemmat ovat TuNL-kasvatteja.

Kirjoitus on julkaistu Turun Seutusanomissa 25.9.24.

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/09/16/tunl-tyttofutispaiva-taynna-tyttoenergiaa-tavoitteena-turkulaisen-tyttofutiksen-kasvojenkohotus/ ↩︎
  2. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎

TuNL tyttöfutispäivä täynnä tyttöenergiaa: tavoitteena turkulaisen tyttöfutiksen kasvojenkohotus

Kasvomaalausta ja kepparifutista, norsupalloa ja nuorten maajoukkuepelaajia, Helmarien päävalmentaja ja iloista jalkapalloväkeä monessa polvessa. Siitä on onnistunut Turun Nappulaliigan tyttöfutispäivä tehty.

Turkulaisella juniorijalkapallolla on kunniakkaat perinteet ja ensi vuonna 60 vuotta täyttävä Turun Nappulaliiga on tuottanut melkeinpä katkeamattomassa ketjussa maajoukkuepelaajia Huuhkajakapteeni Lukas Hradeckystä Susijengin koripallotaikuri Teemu Rannikkoon sekä lukemattomiin kiekkoleijoniin.

Mutta menestymiseen maailman suosituimmassa urheilulajissa ei riitä menneisyyden maineteot ja vanhojen muistelu. Haluttiin tai ei, kuningaslaji on tänä päivänä keskeinen osa globaalia viihdeteollisuutta ja tätä kautta myös suomalainen seura- ja junioritoiminta kohtaa ennennäkemätöntä kilpailua. Kun Suomella on suureen kansalliseen ylpeyteen oikeuttava menestyshistoria etenkin kestävyys- ja yksilöurheilussa, ja viime vuosikymmeninä jääkiekko kohonnut kansallispelin asemaan, on lähes kaikkialla muualla jalkapallo kiistaton ykköslaji sekä iso osa yhteiskunnan arkea ja kansalaiskeskustelua.

Globaalin kilpailun viime vuosien yksi näkyvimmistä ja yhteiskunnallisesti merkityksellisimmistä kehityksistä on kiistatta ollut jalkapallon suorastaan räjähdysmäinen suosion leviäminen naisten ja tyttöjen keskuudessa. ”Viime kesän naisten MM-kisat Australiassa ja Uudessa-Seelannissa olivat valtava menestys ja merkittävä aluevaltaus naisjalkapallolle. 24:stä 32:een joukkueeseen laajentunut turnaus houkutteli stadioneille keskimäärin 30 000 katsojaa, mikä tarkoitti lähes kahta miljoonaa kisakävijää. Ja FIFA:n arvio kahden miljardin maailmanlaajuisesta yleisöstä viestii naisjalkapalloilun rakettimaisesta noususta urheilu- ja viihdemaailman raskaaseen sarjaan.”1

New York Times / The Athletic uutisoi alkuvuodesta naisten ammattijalkapalloilun tuottavan tänä vuonna yli 500 miljoonaa euroa, ja suunta on ylöspäin.2 Naisjalkapallon suosion nousu on havaittu myös maailman jalkapallojättiläiden keskuudessa. Euroopan naisten sarjojen suurimpia tuottoja kokoavien seurojen Top15 on miehitetty Mestareiden Liigan ja suurimpien liigojen kestomenestyjistä ja maailman johtavista jalkapallon seurabrändeistä.

”FIFA:n arvio kahden miljardin maailmanlaajuisesta yleisöstä viestii naisjalkapalloilun rakettimaisesta noususta urheilu- ja viihdemaailman raskaaseen sarjaan”

The Athletic median selvitys naisten Super League joukkueiden arvosta3

Naisten jalkapallo nousussa myös Suomessa, mutta lisäpanostuksia tarvitaan!

Suomen naisten maajoukkue on yhä mukana jatkokarsinnoissa4 kamppailemassa pääsystä ensi kesän EM-kisoihin ja Helmarit vetivät karsintaotteluissa stadionit täyteen niin Helsingin (Suomi-Italia 2-1, 9.4.24, 5000 katsojaa), Tampereen (Suomi-Hollanti 1-1, 4.6.24, 7677 katsojaa) kuin Turun (Suomi-Norja 1-1, 12.7.24, 7345 katsojaa) kotiotteluissa. Yksilötasolla helmaripelaajat ovat viime aikoina liikkuneet huuhkajakollegoihin verrattuna kiistatta hohdokkaampien suurseurojen välillä. Laitapelaaja Emma Koivisto vaihtoi legendaarisen Liverpoolin punaisen paidan yhtä tunnettuun AC Milanin rossoneriin. Kokenut maalivahti Tinja-Riikka Korpela siirtyi AS Romasta Sveitsin Servetteen, toinen maalivahti Milla-Maj Majasaari Anderlechtista Englannin superliigan nousijajoukkue Crystal Palaceen ja Norjan Lilleströmissä pelannut keskikenttäpelaaja Oona Siren solmi äskettäin kahden vuoden sopimuksen toisen lontoolaisseuran West Hamin kanssa5.

Helmarien kokenut puolustaja Emma Koivisto siirtyi kesällä 2024 Liverpoolista AC Milaniin.

Vaikka niin poika- kuin tyttöpelaajien harrastajamääräkehitys on kääntynyt myönteiseksi harrastustoimintaa kurittaneista koronavuosista, tyttö- ja naispelaajien lukumäärällinen kasvu Suomessa ei ole naisfutiksen globaalista buumista huolimatta ollut viime vuosina yhtä vahvaa kuin poikapuolella. Kun poikapelaajien määrä on noussut viimeisinä kolmena vuonna keskimäärin 10 000:lla pelaajalla/vuosi, tyttö- ja naispelaajien lisäys on samalla aikajaksolla ollut huomattavasti hillitympää eli noin 1400+ pelaajaa vuosina 2021-23. Samalla tyttö/naispelaajien prosentuaalinen osuus on pudonnut 26,5%:sta 24,1%:iin.

”Tyttö- ja naispelaajien osuus on noin neljännes kaikista Palloliiton lisenssipelaajista, mutta pelaajamäärän kasvu on ollut viime vuosina huomattavasti hillitympää kuin pojissa”

Tyttö- ja naispelaajien osuus on noin neljännes kaikista Palloliiton lisenssipelaajista, mutta pelaajamäärän kasvu on ollut huomattavasti hillitympää kuin pojissa ja tyttöjen prosentuaalinen osuus pelaajien kokonaismäärästä on supistunut viime vuosina6

Turun Nappulaliigan tyttöfutistapahtumassa tarjoutui mahdollisuus tiedustella naisten maajoukkueen päävalmentaja Marko Salorannan arvioita suomalaisen tyttö/naisfutiksen seuratoiminnan tasosta, tavoitteena eräänlainen suomalaisten seurojen tyttöfutiksen Top10. Pitkän kokemuksen myös nuorisomaajoukkueiden valmentajana omaava Saloranta kuvaili tilannetta kriittisesti. Kolmen kärki löytyi nopeasti, mutta näissäkin kiistatta puutteita.

”HJK on ykkönen, kasvattaa omia ja houkuttelee ulkopuolelta. Honka on tehnyt hyvää työtä, vaikka naisten puolella taloudelliset resurssit niukat. Oulusta ONS ei tarjoa eheää putkea, eikä siten vielä esimerkkiseura, mutta tarjoaa hyviä väli-ikäluokkia, joista tulee pelaajia maajoukkueeseen.”

Kolmen kärjen takana ongelmat odotetusti kasvavat. Esimerkiksi 2010-luvulla Kansallisessa Liigassa erinomaisesti menestynyt PK-35 Vantaa on osannut hyödyntää Vantaan kaupungin olosuhdetukia, mutta seuralla ei ole junioritoimintaa. Kuopiossa rakennettu rakenteita, mutta Salorannan mukaan KuPSin pelaajamäärästä pitäisi saada enemmän irti.

Seinäjoella hajanaista toimintaa on saatu koottua yhteen, mutta parhaat pelaajat siirtyvät lukiovaiheessa Tampereelle. Eli Ilves kuuluu tähän kärjen takana olevaan ryhmään, mutta helmarivalmentajan mukaan siitäkin pelaajamäärästä pitäisi tulla enemmän pelaajia.

Ruotsinkielisellä rannikolla on Suomessa pitkät jalkapalloperinteet, mutta esimerkiksi viime vuosina Veikkausliigassa vahvasti esiintynyt Vaasa on tytöissä alisuorittaja. Ahvenanmaan ylpeys Åland United on ollut Kansallisen Liigan kestomenestyjä, mutta panostukset ovat vähentyneet. Hyvät harjoitusolosuhteet tarjoava Maarianhamina on silti hyvä vaihtoehto eteenpäin pyrkivälle nuorelle pelaajalla ja ruotsin kielellä toimimaan oppiminen on varmasti etu jos urakehitykseen osuu askel Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin. 2000-luvulla lahtelaistunut raisiolainen Saloranta jätti kohteliaasti rankkaamatta Turun seudun tyttöfutiksen tilan valtakunnallisessa vertailussa.

”HJK on ykkönen, kasvattaa omia ja houkuttelee ulkopuolelta. Honka on tehnyt hyvää työtä, vaikka naisten puolella taloudelliset resurssit niukat. Oulusta ONS ei tarjoa eheää putkea, eikä siten vielä esimerkkiseura, mutta tarjoaa hyviä väli-ikäluokkia, joista tulee pelaajia maajoukkueeseen.”

Turun seutu tyttöfutiksen takaa-ajossa takamatkalla

Kuten yleisemminkin suomalaisessa juniorijalkapallossa, myös tyttöfutiksessa pääkaupunkiseudun seurat ovat dominoivassa asemassa. Valtakunnallisessa T18-sarjassa SM-tason kymmenestä joukkueesta kuusi tulee Pk-seudulta, Oulun ONS edustaa pohjoista ja (Päijät)Häme-Pirkanmaan mainetta ylläpitävät HJS, FC Lahti YJ ja maan suurin seura Ilves.

Perinteiset jalkapallomaakunnat Varsinais-Suomi, Satakunta sekä Pohjanmaan jalkapallokeskukset Kokkola, Seinäjoki ja Vaasa loistavat poissaolollaan. Turun seudun tyttöfutiksen takamatkaa kiteyttää ehkä parhaiten tyttöpelaajien määrä suhteessa Tampereen Ilveksen harrastajamääriin. Kun Ilvekselle oli vuonna 2023 yhteensä 1542 rekisteröityä tyttöpelaajaa, yltävät Turun seudun seitsemän suurta seuraa (TuNL, KaaPo, TPS, RaiFu, Inter, LiePa, ÅIFK) yhdessä 1286 pelaajaan.

Kun Suomifutiksen kahden jättiläisen, Ilveksen (v. 2023 yhteensä 5498 pelaajaa, joista 1542 tyttöjä/naisia) ja HJK:n (yhteensä 3693 pelaajaa, joista 875 tyttöjö/naisia) tyttöpelaajien osuus (Ilves 28% ja HJK 24%) peilaa kansallista keskiarvoa (n. 24%), Turun seudun tyttöpelaajien osuuksissa on huomattavasti suurempaa hajontaa. Kaarinassa KaaPo on jo pitempään panostanut tyttöjen jalkapalloon, mikä näkyy tyttöjen yli 30 prosentin osuutena kaikista pelaajista. Turun länsipuolella Raisio Futis otti keväällä naisissa futsalin SM-pronssia ja tyttöpelaajien osuus seurassa on vielä pari prosenttia KaaPoa korkeampi. Naisten SM-tasolla seudun historialllisesti menestyneimmän seuran TPS:n viime vuosien tyttöpelaajien prosentuaalinen osuus on myös korkeampi kuin kansallinen keskiarvo, eli n. 34-35%. Liedon Pallossa luvut ovat samaa noin kolmanneksen tasoa.

Turun seudulla eniten kirittävää on kolmikolla Inter, TuNL ja ÅIFK. FC Inter on vasta aloittanut tyttötoiminnan ja tyttöjen osuus on kahtena viime vuonna ollut 9-12 prosentin luokkaa. Maakunnan suurin seura, Turun Nappulaliiga erottuu muista seuroista aluejoukkuetoiminnallaan, mutta tyttöjen 9-10 prosentin osuus on silti alhainen. ÅIFK:ssa tyttöjen osuus on viime vuosina vaihdellut 23 prosentista (2021) viime vuoden 11 prosenttiin.

Terveystalo Areenan tyttöjen futispäivä lähtölaukaus Turun Nappulaliigan tyttöfutispanostukseen

Omalla Terveystalo Areenallaan sunnuntaina 8.9. järjestämänsä tyttöjen futispäivä olikin Turun Nappulaliigan tärkeä panostus seuran tyttöjalkapalloon. Aurinkoinen, lähes helteinen syyssää houkutteli Peltolan pallokentälle noin 300 seuran ulkopuolista jalkapallon pelaamisesta kiinnostunutta tyttöä.

Muun muassa kasvomaalauksen ja kepparifutiksen lomassa nuoret tyttöfutarit kuulivat Suomen maajoukkueen päävalmentaja Marko Salorannan sekä nuorten maajoukkueeseen kuuluvien TuNL-kasvattien Hikaru Viherlaakson ja Ilona Heinosen treenivinkkejä

”Tapahtuman tavoitteena on luonnollisesti saada uusia tyttöpelaajia seuraan, mutta kentän laidalla keskusteltiin myös Turkufutiksen ikuisuusongelmasta – Turun pahasti puutteellisista talviharjoitteluoloista.”

Tyttöfutarien tukena myös miespuolista turkulaista futisosaamista monessa polvessa. Tepsin 1960-70-lukujen taitteen kultakauden liukas laitahyokkääjä Kari Kuisma kannusti pojantytärtään kuningaslajin pariin (vas.). Päävalmentaja Salorantaa kuulemassa TuNL-toimihenkilöistä mm. seurakoordinaattori Miika Weckman, johtokunnan varapuheenjohtaja Eemil Mäkelä ja starttivalmentaja Julius Karlsson.

Turun Nappulaliigassa toiminnanjohtajana syksyllä aloittanut Hanna Salama vastasi TuNL tyttöfutispäivän haastattelu- ja juontotehtävistä. Tänä päivänä Tepsiä edustavat nuorten maajoukkuepelaajat Hikaru Viherlaakso ja Ilona Heinonen saivat vastailla kiperiin kysymyksiin omista vahvuuksista ja tämän päivän pelaajien treenitarpeista.

Terveystalo Areenan tyttöfutistapahtumassa yhdistyi onnistuneella tavalla tekemisen meininki sekä peli-ilo ja koko perheen liikunnallinen yhdessäolo. Tapahtuman tavoitteena on luonnollisesti saada uusia tyttöpelaajia seuraan, mutta kentän laidalla keskusteltiin myös Turkufutiksen ikuisuusongelmasta – Turun pahasti puutteellisista talviharjoitteluoloista.

Kuin tilauksesta, naapuriseura Interin kehitysjohtaja Tuomas Välimäki muistutti tyttöfutistapahtumaa edeltävänä päivänä julkaistussa tilannekatsauksessaan Turkufutiksen talviharjoitteluolosuhteiden kiireellisistä kehittämistarpeista:

”Harjoitusolosuhteiden osalta olemme käyneet aktiivista dialogia muiden turkulaisseurojen, Palloliiton ja Turun kaupungin kanssa siitä, miten pystyisimme tarjoamaan kaikille halukkaille pelaajille kunnon olosuhteet myös talvikaudella. Turun jalkapalloseuroissa on 6000 lisenssipelaajaa ja talvikaudella käytössä on vain 4,5 kenttää näille pelaajille. Esittelimme tilannetta Turun poliittisille päättäjille ja virkamiesjohdolle kevään tapaamisissa. Keskustelu jatkuu nyt syksyllä, kun Palloliitto julkaisee valtakunnallisen olosuhdeselvityksen päätöksenteon tueksi. Kaupungissa on selkeä tarve vähintään yhdelle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille, Välimäki toteaa.”7

”Turun jalkapalloseuroissa on 6000 lisenssipelaajaa ja talvikaudella käytössä on vain 4,5 kenttää näille pelaajille. Keskustelu jatkuu nyt syksyllä, kun Palloliitto julkaisee valtakunnallisen olosuhdeselvityksen päätöksenteon tueksi. Kaupungissa on selkeä tarve vähintään yhdelle uudelle täysimittaiselle jalkapallohallille”

Elinkaarensa lopussa olevan Impivaaran alimittaisen jalkapallohallin korvaava uusi täysimittainen kunnallinen areena onkin välttämättömyys, jotta turkulaisseurat voivat tulevaisuudessa palvella jo yli 6000 rekisteröidyn pelaajan harrastajamäärää sekä tehdä arvokasta työtä turkulaislasten ja nuorten liikkumisen ja yhteisöllisen yhdessäolon puolesta. Harrastuskustannusten jatkuva nousu on suuri uhkatekijä ja julkisrahoitteisia talviharjoitteluolosuhteita tarvitaan ehkäisemään eriarvoistumista ja syrjäytymistä8.

  1. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/06/04/naisjalkapallo-maailmalla-suuressa-nousussa-tps-turun-seudulla-suunnannayttajana/ ↩︎
  2. https://www.nytimes.com/athletic/5224621/2024/01/25/deloitte-money-league-women-football-wsl/ ↩︎
  3. https://www.nytimes.com/athletic/5500848/2024/05/22/wsl-teams-worth-chelsea/ ↩︎
  4. Suomen naisten jalkapallomaajoukkue kohtaa EM-jatkokarsinnan ensimmäisessä vaiheessa Montenegron. Jatkokarsinnan ensimmäinen vaihe pelataan kaksiosaisena 23.–29. lokakuuta. Voittajat jatkavat toiseen vaiheeseen, joka pelataan 27.11.–3.12.24. https://yle.fi/a/74-20100433 ↩︎
  5. https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/yhteenveto-maajoukkuepelaajien-siirrot-kesalla-2024 ↩︎
  6. https://www.palloliitto.fi/ajankohtaista/160-129-jalkapallon-ja-futsalin-harrastajaa ↩︎
  7. https://fcinter.fi/ajankohtaista/kehitysjohtajan-tilannekatsaus-vuoteen-2024 ↩︎
  8. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎

Mihimessut – nerokas turkulaistapa tukea nuorten liikuntaharrastamista

Liikkumattomuus, kohtuuttomat harrastusmaksut, syrjäytyminen, eriarvoistuminen, mielenterveysongelmat…

Uutisvirta syöttää synkkää kuvausta suomalaisen nuorison tilasta ja tulevaisuudesta. Huoli on tutkittua ja perusteltua. 

Mutta mikä vähintään yhtä huomioarvoista sekä samalla rohkaisevaa, nuoret ovat kaikesta kritiikistä huolimatta yhä voittopuoleisesti liikunnallisia, sosiaalisia, huumorintajuisia ja yhteisöllisiä. Tämä suorastaan hämmentävän riemastuttava mutu-arvio perustuu Nappulaliigan jalkapallovalmentajan omakohtaisiin kokemuksiin 30.8.24 Turun Kupittaan Palloiluhallissa järjestetyillä Mihimessuilla. 

Tapahtumaa täydellisesti palvelevan pallloiluhallin parketilla palloili ja pomppi niin uteliaan kokeilullisesti kuin kilpailuhenkisemmin satapäin eritaustaisia, eri-ikäisiä koululaisia. Oman futispisteeni haastattelut paljastivat että mukana monen lajin kilpaurheilijoita, erilaisia ”erityisryhmäläisiä” ja ujompia urheilemisesta kiinnostuneita nuoria reippaasti yli kymmenen eri kansallisuuden edustamana. Nigeriasta Nepaliin, Unkarista Uzbekistaniin ja Ruandasta runosmäkeläisiin. Oppilaitoksiakin oli mukana maantieteellisen kattavasti eli läntisestä Aunelasta, Rieskalähteestä ja Runosmäen lyseon konttikoulusta keskustan Puolalaan, Itäisemmän Turun vasaramäkeläisiin sekä Syvälahden saarelaisiin. 

Ja vähintään yhtä ilahduttavasti, hyvin tasapuolisesti tyttöjä ja poikia. Amiksesta musiikkiluokkalaisiin ja jopolaisiin.

”Tapahtumaa täydellisesti palvelevan pallloiluhallin parketilla palloili ja pomppi niin uteliaan kokeilullisesti kuin kilpailuhenkisemmin satapäin eritaustaisia, eri-ikäisiä koululaisia. Mukana monen lajin kilpaurheilijoita, erilaisia ”erityisryhmäläisiä” ja ujompia urheilemisesta kiinnostuneita nuoria reippaasti yli kymmenen eri kansallisuuden edustamana. Nigeriasta Nepaliin, Unkarista Uzbekistaniin ja Ruandasta runosmäkeläisiin.

Messujen seremoniamestarina toimi Rovaniemen jääpallo- & säbäskenen lahja Turun liikuntapalveluille eli Mihimaestro Jorma Fisk. Unohtamatta muita areenalla nuoria liikkumaan kannustavia kaupungin liikunnanopettajia, harrastuspisteitä pyörittäviä seuratoimijoita ja muita liikuntalähettiläitä. 

”Mihimessut ovat turkulaisen liikuntaväen yhteinen suurponnistus. Kupittaalla mukana monipuolinen kattaus turkulaista seuratarjontaa ja kaupungin liikuntaväkeä.”

Mihimessut ovat turkulaisen liikuntaväen yhteinen suurponnistus. Kupittaalla mukana monipuolinen kattaus turkulaista seuratarjontaa ja kaupungin liikuntaväkeä. Urheiluseuroista tällä kertaa mukana mm. Turun Naisvoimistelijat (ylh. vas.) ja Namikan Cedric Duahin vetämä yökoris-tiimi (oik. kesk.). Oppilaitosten liikunnanopettajat kuten Vasaramäen koulun Kristiina Vanhanen (oik. ylh.) ovat avainroolissa oppilaiden liikkumisen kannustamisessa. Eikä vähäinen ole harrastamisen haaste Turun liikuntapalveluissakaan, kun turkulaisnuorten liikkumiseen haetaan ”boostii” Harrastamisen Turun mallin ja vuoden vaihteessa käyttöön astuvan 160€:n / 260€:n harrastesetelin kautta. Palloiluhallissa boostaamassa mm. Ella Kaikumaa (alla vas.)

Näin Mihimessujen ensikertalaisena annan tapahtumaa tuottaneelle Fisulle & kumppaneille arvosanan 10- toteutuksesta ja tunnelmasta. Täysi kymppi, ehkä plussalla irtoaa kun Mihimessuja järjestetään useammin kuin kerran vuodessa ja turkulaiset laajemmin tiedostavat, kuinka loistavalla konsepetilla nuoria voi liikuttaa sekä houkutella edullisen, jopa maksuttoman harrastuksen pariin! 

⚽️🏀🎳🏈🥍⛸️🥋🥊🏒🥏💃🧘‍♂️🤸‍♀️😁

Herättääkö Hradeckyn ja Leverkusenin tuhkimotarina Turkufutiksen ja uskon suomalaiseen seurafutikseen?

Poliitikot, muut päättäjät sekä tietysti mediat huutavat ja hehkuttavat Hradeckyn nimeä, kun Runosmäestä ponnistanut slovakkitaustainen maalivahti kohotti kuningaslajin mahtimaassa mestaruuslautasen joukkueensa kapteenina.

Leverkusen ja Lukas Hradecky ovat hehkutuksensa ansainneet. Väkiluvultaan Turkua vähäisemmän ja ehkä myös provinsiaalisemman toisen lääketehdaskaupungin jalkapalloylpeys katkaisi ”FC Hollywoodin” 11 perättäisen mestaruuden putken, joten Bayern Münchenin menestyskauden päättymistä juhlitaan Saksassa laajemminkin kuin Leverkusenissa.

Leverkusenin – ”Neverkusenin”1 – rakettimainen nousu valmentajana nuoren, mutta pelaajana kaiken saavuttaneen Xabi Alonson johdolla putoamistaistelusta mestaruuteen on tuorein tuhkimotarina kansainvälisessä jalkapallossa. Vain kuningaslajissa voi vuonna 1904 perustettu seura, jonka viimeisin, ja lähes ainoa mestaruus on yli kolmen vuosikymmen takainen Saksan Cupin voitto, nousta vuodessa maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi ja mitä mallikelpoisimmaksi motivaattoriksi seuroille sekä myös kaupungeille, joissa ymmärretään intohimoa ja yllätyksellisyyttä huokuvan jalkapallotarinan yhteiskunnallinen vaikutus ja yhteisöllinen vetovoima.

Baskimaassa syntynyt espanjalainen Xabi Alonso edusti pelaajaurallaan maajoukkueen ohella mm. Liverpoolia, Real Madridia ja Bayern Müncheniä. Ja voitti käytännössä kaiken mitä saavutettavissa oli. Bundesliigassa Alonson Leverkusen eteni mestaruuteen ilman ainuttakaan tappioita, joten nuori valmentaja näyttää omaksuneen onnistuneesti oppeja niin Carlo Ancelottilta, Pep Guardiolalta, Jose Mourinholta, Rafa Benitezilta kuin Espanjan maailmanmestarivalmentaja Vicente del Bosque’lta.

Tuhkimotarinat ovat kuningaslajin keskeinen vetovoimatekijä

”Vain kuningaslajissa voi ”Neverkusen” nousta vuodessa maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi ja mitä mallikelpoisimmaksi motivaattoriksi seuroille sekä myös kaupungeille, joissa ymmärretään intohimoa ja yllätyksellisyyttä huokuvan jalkapallotarinan yhteiskunnallinen vaikutus ja yhteisöllinen vetovoima.”

Leverkusen ei tietenkään ole ainoa jalkapallon tuhkimotarina. Italian 120 000 asukkaan Bergamo koki kovia koronan aikana, mutta kaupungin ylpeys Atalanta kaatoi Eurooppa-liigan neljännesfinaalissa legendaarisen Liverpoolin ja tärveli näin suurseuran kesällä jättävän Jürgen Kloppin keväisiä läksiäisjuhlia ja haaveen kolmesta mestaruudesta.

Pari vuotta sitten Mestareiden liigassa sotaa käyvän Ukrainan pienen naapurin Moldovan ylpeys FC Sheriff matkasi 133 000 asukkaan Tiraspolista kaikkien aikojen menestyneimmän seurajoukkueen vieraaksi Madridiin. Transnistrian sheriffit poistuivat legendaariselta Santiago Bernabeaun stadionilta voittajina.

Pohjolassa ruotsalaisista Malmö ylsi Euroopan Cupin finaaliin v. 1979 ja Göteborg on kahdesti juhlinut Eurooppa liigaa edeltävän UEFA Cupin voittoa. Tänä vuonna Tanskan ylpeys FC Kööpenhamina kaatui vasta pudotuspeleisssä puolustavan mestarin Manchester Cityn toimesta. Tätä ennen tanskalaiset ehtivät lohkovaiheessa nöyryyttää Manchesterin toista jättiläistä, jättäen Unitedin lohkon viimeiseksi. Taakse jäi myös turkkilaisten intohimoisesti kannattama Galatasaray.

Norjassa 32 000 asukkaan Moldessa on nähty viimeisen vuosikymmenen aikana Eurooppa-liigan lohkopelejä sekä Konferenssiliigan pudotuspelejä. Ja napapiirin pohjoispuolella, Mikkelin kokoinen Bodøn kaupunki on paraikaa yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, mutta saattaa hyvinkin olla tunnetumpi kaupungin jalkapalloseura Bodø/Glimtin viime vuosien Konferenssiliigan menestyksestä ja ”The Special One’n” nöyryyttämisestä2. Kaksi vuotta sitten norjalaiset kaatoivat neljännesfinaalin kotiottelussa AS Roman, mutta Jose Mourinhon johtamat roomalaiset käänsivät otteluparin kotonaan ja juhlivat myöhemmin mestaruutta. Helmikuussa Bodø/Glimtin tämän kauden europelit päättyivät pudotuspeleissä niukkaan 1-2 jatko-ottelutappioon Amsterdamin Ajaxia vastaan.

”Ja napapiirin pohjoispuolella, Mikkelin kokoinen Bodøn kaupunki on paraikaa yksi Euroopan kulttuuripääkaupungeista, mutta saattaa hyvinkin olla tunnetumpi kaupungin jalkapalloseura Bodø/Glimtin viime vuosien Konferenssiliigan menestyksestä ja ”The Special One’n” nöyryyttämisestä.”

Vaikka suomalaisen seurafutiksen suurimmat, HJK:n toimesta toteutetut tuhkimotarinat kalpenevat länsinaapurien rinnalla, Töölössä ollaan viime vuosina toistuvasti edetty europelien lohkovaiheisiin ja on perusteltua uskoa, että europeleissä kassaa kasvattavalla Klubilla on edellytykset eurooppalaiseen läpimurtoon.

Eikä europelien ihmetarinat tietenkään ole poissuljettuja muiltakaan suomalaisseuroilta. Vastikään käynnistynyt Veikkausliiga vaikuttaa tasaisemmalta kuin vuosikausiin ja etenkin kunnianhimoisten omistajien KuPS ja SJK sekä juuri nyt upouuden Tammelan stadionin kautta nostetta hakeva Tampereen Ilves pyrkivät tosissaan haastamaan helsinkiläisiä.

Suomalaisen seurafutiksen kansainvälinen menestys, mutta myös ruohonjuuritason arkityö edellyttävät kaupungin vahvaa mukanaoloa

Turussa Håkansin varustamoperhe kuuluu niinikään suomalaisen seurafutiksen suuriin tiennäyttäjiin, mutta maailman kilpailluimmassa lajissa ei edes sitoutuneiden seuran omistajien panostus yksin riitä. Tarvitaan myös kaupungin isien ja äitien jalkapallomyönteisyyttä.

Eikä kaupunkien jalkapallopositiivisuus tietenkään tarkoita yksin yksittäisiin europeleihin heräämistä. On myös ymmärrettävä kuningaslajin ylivertaiset sosiaalista eriarvoistumista ja syrjäytymistä ehkäisevät vaikutukset sekä yhteiskunnallinen merkitys etenkin maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotoutumisessa.

”Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan6 perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä”3

Yritysten ja yhteisöjen yhteiskunnalle tuottamia vaikutuksia mitataan ns. SROI (Social Return On Investment) -mallinnuksen avulla. Jalkapallon suorat hyödyt Suomen talouteen ovat noin 522 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi sosiaalisten hyötyjen arvo on peräti 1,09 miljardia euroa ja säästöt terveydenhuollossa noin 344 miljoonaa euroa. UEFA:n SROI -asiantuntija tohtori Tim Crabben mukaan Suomen lähes kahteen miljardiin nousseet jalkapallo- ja futsaltoiminnan taloudelliset hyödyt selittyvät mm. pelaajamäärien kasvulla, olosuhteiden kehittymisellä, jalkapalloon suunnattujen erityisohjelmien huomioimisella ja sosiaalisen pääoman lisäämisellä mallinnukseen. Suomen pelaajakohtainen arvo (13 970 euroa) on korkein niissä 32 Euroopan maassa, jossa mallia on sovellettu.4

Turussa jalkapallon tila on ristiriitainen. Vuosikymmenen takaiset puheet jalkapallopääkaupungista tuntuvat kovin kaukaisilta, kun talviharjoitteluolot ovat jämähtäneet suorastaan hävettävälle tasolle, mutta elinkaarensa lopussa olevan alimittaisen Impivaaran hallin korvaaminen on jäänyt liikuntapaikkojen ulkoistuslinjauksen ja Artukaisten monimutkaisen kabinettimonopolipelin uhriksi5.

Talvikauden Turkufutiksen tuskaa paradoksaalisesti yhtäältä lisää, mutta toisaalta tasapainottaa rekisteröityjen harrastajien vahva kasvu. Harrastajamäärät ovat kohonneet kahden viime vuoden ajan yli 12 prosentin kasvulla ja toiseksi Turkufutiksen selkeäksi valopilkuksi voidaan nostaa stadionolojen onnistunut uudistaminen. Mikä turkulaisten futisjuniorien olosuhdeongelmien lievittämisessä elintärkeää, Veritas stadion on tekonurmialustan myötä avautunut myös juniorien arkikäyttöön ja paikallista jalkapallokulttuuria edistävänä bonuksena, olympiahistoriaa huokuva jalkapallostadion on täydentynyt uuden Ukraina-väritteisen Itäpäätykatsomon kautta täysiveriseksi UEFA-tason jalkapalloareenaksi.

Veritas Stadionin uudistusten myötä luonnonnurmen korvannut tekonurmialusta on mahdollistanut turkulaisten juniorien harjoittelun stadionoloissa ja FC Interin äänekäs Armada on kotiutunut uuteen Itäpäätyyn kohottaen selvästi Kupittaan kotiotteluiden tunnelmaa. Uudistukset ovat heijastuneet myös katsojalukuihin. Kun Veikausliigan katsojamäärät kasvoivat 44 prosenttia edelliskaudesta, veti HJK yhä suurimmat yleisömäärät, mutta FC Inter oli eniten suosiotaan on kasvattanut liigaseura. Turussa liigaotteluja seurasi keskimäärin 3 160 katsojaa, yli tuplamäärä edelliskauteen nähden6.

Jalkapallon kahden miljardin taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat korvaamaton hyvinvointi-investointi suomalaiseen yhteiskuntaan miljardien leikkausten aikana

Yli kaksi vuotta kestänyt globaali koronapandemia ja heti perään eskaloitunut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ovat synnyttäneet niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti valtavaa huolta tulevaisuudesta. Kun Ukrainan sodan rinnalle on noussut yhä tuhoisammaksi käynyt Gazan konflikti ja kotimaankin uutisia hallitsevat lakot, valtion velkaantuminen ja budjettileikkaukset, on päivänselvää, että suomalaiset kaipaavat myös myönteisempää uutisointia ja tulevaisuuden kuvausta arkeensa. Epävarmuuden aikoina tarvitaan turvallisuutta, tulevaisuudenuskoa sekä yhtenäisyyttä edistäviä arjen toimia ja kannustimia.

Urheilu- ja kulttuuritapahtumat ovat tällaisia tulevaisuudenuskon ja yhteishengen kohottajia kuten Käärijän euroviisuhuuma tai jääkiekon MM-menestys ovat menneinä keväinä osoittaneet.

Mutta suomalaiset tarvitsevat piristystä myös Pohjolan pitkiin talvikuukausiin ja kaamokseen. Manner-Euroopassa ja muuallakin maailmalla talvikauden keskeinen arjen ja viikonlopun ilontuoja on kuningas jalkapallo, jonka kotimaisia viikonlopun sarjaotteluita odotetaan, ennakoidaan ja jälkianalysoidaan viikolla työpaikoilla, kouluissa ja kahviloissa. Ja todellisissa eurooppalaissa kulttuurikaupungeissa europelit tuovat talven arkipäiviin oman lisämausteensa sekä tuhannet vierailevat jalkapalloturistit.

Pohjolan talven pimeydessä suomalaiset ovat jääneet eurooppalaisen elämänmuodon kiistatta intohimoisimpien ajanviete- ja kulttuuritapahtumien sivustakatsojiksi. Tai ehkä paremminkin etäihailijoiksi, jotka seuraavat kuningaslajin tähtiä sekä kymmenien tuhansien katsojien savua ja laulua yhdistäviä katsomospektaakkelleja satelliittikanavien tai netin välityksellä. Ja yksi etäihailun ulottuvuuksista on luonnollisesti perisuomalainen länsinaapurin, etenkin tukhomalaisseurojen, jalkapallokulttuurin kadehtiminen.

Vaikka perinteikkäiden tukholmalaisseurojen viime vuosien euromenestys kalpenee norjalaisten Molden (UEFA seurajoukkueranking 63.) ja Bodø/Glimtin (66.) rinnalla, ja jää Djurgårdenia (101.) lukuunottamatta myös Veikkausliigan kärkikaksikon (HJK 128., KuPS 148.) taakse (Hammarby 260., AIK 274.), on tukholmalaiskolmikko yhdessä maan viime vuosien ykkösseura Malmö (88. UEFA rankingissa) selkeä Pohjolan ykkönen kotimaan liigan katsojaluvuissa. Viime kaudella sekä AIK-Djurgården että AIK-Hammarby -ottelut vetivät Friends Arenalle yli 41 000 katsojaa ja kärkinelikon katsojakeskiarvot olivat noin 4–5 -kertaiset verrattuna Veikkausliigan selkeään ykköseen, HJK:hon (5425): AIK (25 739), Hammarby (22 542), Malmö (20 055), Djurgården (19 288)7. Kuva: https://sv.wikipedia.org/wiki/Hammarby_IF_Fotboll#/media/Fil:Supportermarschen_2013_09.jpg

Olisiko kestävyys- ja yksilöurheilumenestyksellä maailmankartalle kohonnut Pohjolan sitkeä kansa vihdoin valmis haastamaan planeetan, tai ainakin mantereensa parhaita myös joukkuelajeista kilpailluimmassa kulttuurimuodossa?

Skeptikot tietysti tyrmäävät tämän haavekuvan epärealistisena haihatteluna, mutta kuninngaslajin kohta 180-vuotinen historia tuntee paljon suurempiakin tuhkimotarinoita kuin turkulaisten tai tamperelaisten pelaaminen Konferenssiliigan lohkovaiheessa yhdessä roomalaisten tai lontoolaisten joukkueiden kanssa.

Mutta suomalaisen seurajoukkuejalkapallon haavekuvien toteutuminen edellyttää samanaikaisesti seuroilta sekä toiminnan laatua edistävää keskinäistä kilpailua että lisäresursseja mahdollistavaa yhteistyötä, mutta myös kaupunkien ja kuntien vahvaa taustatukea muuta Eurooppaa ankarammissa olosuhteissa. Suomen Turussa tämä taustatuki tarkoittaa konkreettisimmillaan täysimittaisen julkisen jalkapallohallin rakentamista8.

Kyse ei ole vain pallopeleistä tai sirkushuveista. Muuttuvassa maailmassa jalkapallolla ja myös muulla harrastustoiminnalla on yhä keskeisempi tehtävä ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä, edistää väestönkehitykselle välttämättömän maahanmuuttajaväestön kotoutumista ja auttaa kitkemään yhä monimutkaisempia yhteiskunnallisia haasteita liikkumattomuudesta mobiililaiteriippuvuuteen ja lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin.

”Ymmärrämmekö minkälainen maailmanluokan lähettiläs ja roolimalli Runosmäen lähiössä maahanmuuttajaperheessä kasvanut Luke on tämän päivän Suomessa?”

Suomen jalkapallomaajoukkue on etenkin Markku Kanervan päävalmentajakaudella kunnioitettavalla tavalla hyödyntänyt asemaansa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja urheilun vastuullisuuden edistämiseen. Pitkäaikainen kapteeni Tim Sparv ja kansainvälisen uutiskynnyksen Qatar-kannanotoillaan ylittänyt Riku Riski ovat Helmarien Linda Sällströmin sekä viiden muun eturivin suomalaisurheilijan ohella antaneet kasvonsa 2021 käynnistyneelle Älä riko urheilua -kampanjalle9.

Ja sitten Suomella ja myös Suomen Turulla on Leverkusenin äänitorvi Lukas Hradecky Runosmäestä.

Ymmärrämmekö minkälainen maailmanluokan lähettiläs ja roolimalli Runosmäen lähiössä maahanmuuttajaperheessä kasvanut Luke on tämän päivän Suomessa?

Maassa, jonka kantaväestö vanhenee vauhdilla ja kasvaa käytännössä vain maahanmuutolla.

Suomifutiksella ja suomalaisilla seuratoimijoilla sekä erityisesti Turun jalkapalloväellä ja kaupungin päättäjillä on juuri nyt etsikkoaika hyödyntää Hradecky-huuma ja laittaa lajin talviharjoitteluolot ajan mukaiselle tasolle. Ja kun tämä on tehty, ollaan askel lähempänä ”Turun Bayerin” tuhkimotarinaa ja myös kuningaslajista tunnettua 800-vuotiasta eurooppalaista kulttuurikaupunkia.

”Suomifutiksella ja suomalaisilla seuratoimijoilla sekä erityisesti Turun jalkapalloväellä ja kaupungin päättäjillä on juuri nyt etsikkoaika hyödyntää Hradecky-huuma ja laittaa lajin talviharjoitteluolot ajan mukaiselle tasolle. Ja kun tämä on tehty, ollaan askel lähempänä ”Turun Bayerin” tuhkimotarinaa ja myös kuningaslajista tunnettua 800-vuotiasta eurooppalaista kulttuurikaupunkia.”

  1. https://www.bundesliga.com/en/bundesliga/news/bayer-leverkusen-nickname-neverkusen-history-story-xabi-alonso-26923 ↩︎
  2. https://www.bbc.com/sport/football/59003971Jose Mourinho koki ehkä manageriuransa suurimman yksittäisen tappion, kun Bodø/Glimt 21.10.21 kaatoi AS Rooman Konferenssiliigassa 6-1. Seuraavana keväänä norjalaiset toistivat kotivoiton puolivälierissä, mutta AS Roma eteni jatkoon yhteistuloksella. ↩︎
  3. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  4. https://www.palloliitto.fi/palloliitto/palloliiton-sroi ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎
  6. https://yle.fi/a/74-20047761 ↩︎
  7. https://fotbolldirekt.se/2023/11/14/allsvenskan-och-superettan-slar-publikrekord-2023 ↩︎
  8. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/01/29/hradecky-areena-impivaaraan/ ↩︎
  9. https://kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/urheilijat-oikeudenmukaisemman-maailman-puolesta/ ↩︎

Eurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin kuuluu karnevaalit ja kuningaslaji

Turku on eurooppalainen kulttuurikaupunki, kerrotaan. Ja talven taittuessa kohti kevättä, eurooppalaisissa kulttuurikaupungeissa kaupunkilaiset kokoontuvat pääsiäistä edeltäviin perinnetapahtumiin ja alkukevään karnevaaleihin.

”Talven pimeydestä ja kylmyydestä kärsivässä Pohjolassa laskiaisen vietto on perinteisesti rajoittunut pullan syöntiin ja pulkalla laskuun.” 

Kulttuuriperinteet kehittyvät, muuttavat muotoaan sekä matkaavat maasta toiseen maahanmuuton ja kulttuuriviennin välityksellä. Laskiaistiistain ranskalaisversio Mardi Gras yhdistetään ehkä voimakkaimmin Yhdysvaltojen etelän New Orleansiin ja Atlantin takaa eurooppalaiset ovat puolestaan omaksuneet Ystävänpäivän ja osittain myös sen läheisyyteen osuvan Super Bowl -jenkkifutisjuhlan.

Talven pimeydestä ja kylmyydestä kärsivässä Pohjolassa laskiaisen vietto on perinteisesti rajoittunut pullan syöntiin ja pulkalla laskuun.  

Mutta maailma muuttuu ja länteen sekä eurooppalaisuuteen yhä voimakkaammin luottavassa Nato-Suomessakin kulttuurit kohtaavat, ja usein myös törmäävät. Riippumatta siitä minkälaisiksi Itä-Suomen rajamuodollisuudet lähitulevaisuudessa muovaantuvat, venäläiset muodostavat maamme suurimman muunkielisten maahanmuuttajien vähemmistön. Ja yhtä lailla yhä näkyvämmäksi osaksi suomalaista arkea tulevat muslimiperinteet kun väestönkasvumme nojaa lähes kokonaan maahanmuuttoon ja Lähi-idän sekä Afrikan kriisit puskevat pakolais- ja maahanmuuttovirtoja Eurooppaan.

Elävä kulttuurikaupunki tarjoaa asukkailleen monenlaisia matalankynnyksen tapahtumia sekä houkuttelee ulkomaalaisia vierailijoita. 

Kansallista ja kunnallista tukea nauttivan korkeakulttuurin lisäksi kaupunkien viihtyvyyttä ja vetovoimaa kohottavat mm. kolmannen sektorin voimilla pyörivät pop- ja rock-festivaalit sekä erilaiset liikunta- ja urheilutapahtumat. Vaikeista vuosistaan kansalliseksi kulttuuri-instituutioksi kohonnut Ruisrock lienee joulurauhan julistuksen ohella Turun tunnetuin tapahtumabrändi. Paavo Nurmi Games’in 14.2.24 Turkuhallissa Wilma Murron ympärille järjestämä Ystävänpäivän seiväskisa on puolestaan kunnianhimoinen ja tervetullut uusi aluevaltaus turkulaisten urheilutapahtumien joukossa.

Kuningaslajiin panostava kaupunkipolitiikka kantaa hedelmää niin Eurooppa- kuin ruohonjuuritasolla

Urheilumaailmassa ja tätä kautta kaupunkimatkailussa, käytännössä läpi vuoden ottelukohtaisesti kymmeniä tuhansia katsojia vetävät jalkapallo-ottelut ovat keskeinen osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria.

Ja parhaimmillaan Ruisrock-viikonlopun kävijämäärien tasolle yltävien katsojalukujen lisäksi läpi talven pelattavat europelit tuovat osallistuville seuroille miljoonien lisätulot ja näiden kotikaupungeille globaalia näkyvyyttä jota ei muille keinoilla voi saavuttaa.

Eurooppalaisten liigojen ja johtavien seurojen katsojamäärät kaudella 2022/231

”Ja näkyvyyden sekä imagoetujen ohella aidosti eurooppalainen kulttuuri- ja jalkapallokaupunki tarjoaa lapsilleen ja nuorilleen potentiaalisesti elinikäisen liikunnallisen harrastuksen, asukkailleen ympärivuotista sosiaalista yhdessäoloa ja ylpeyttä omasta joukkueestaan.”

Tästä johtuen kuningaslajin olosuhteisiin ja seurojen toimintaedellytysten tukemiseen panostaminen on mitä viisainta kuntapolitiikkaa.

Ja näkyvyyden sekä imagoetujen ohella aidosti eurooppalainen kulttuuri- ja jalkapallokaupunki tarjoaa lapsilleen ja nuorilleen potentiaalisesti elinikäisen liikunnallisen harrastuksen, asukkailleen ympärivuotista sosiaalista yhdessäoloa ja ylpeyttä omasta joukkueestaan.

Turun kaupunki on ottanut arvokkaita askeleita oikeaan suuntaan investoimalla Veritas Stadionin uuteen päätykatsomoon sekä ympärivuotisen ja junioreihin laajennetun pelitoiminnan mahdollistavaan tekonurmialustaan.

Naisten A-maajoukkueen ja miesten U21-maajoukkueen päätös pelata maaottelunsa Veritas Stadionilla luonnollisesti kertoo panostuksen välittömistä positiivisista vaikutuksista.

Mutta koska Pohjolan talvi ei edelleenkään mahdollista pelaamista talvikuukausina ulkona, tarvitaan korvaavia olosuhteita. Tässä talviolosuhdekysymyksessä Turun seudun tilanne on ollut vuosikausia2, jopa vuosikymmeniä, suorastaan katastrofaalinen. Impivaaran alimittainen jalkapallohalli on elinkaarensa lopussa, eikä korvaavasta areenasta ole investointipäätöstä3.

Jalkapalloseuroille tuskallisten koronavuosien jälkeen lajin harrastajamäärät ovat kohonneet Turussa ennätyksellisesti yli 5000 harrastajan, joten tilanpuute on todellinen ja krooninen. Ongelmaa ei ole auttanut alueen kahden yksityisen ylipainehallin romahtaminen lumentulon seurauksena. Turun seudun kolmas yksityinen jalkapallohalli Poropuistossa romahti viime talvina niin säännöllisesti, että hallin käyttö lopetettiin kokonaan.

Tällä viikolla Turun jalkapalloväki kokoontui jälleen kerran Veritas Stadionille keskustelemaan lajin tilasta kaupungissa. Paikalla oli kymmenkunta seuraa, liikuntatoimen johtoa sekä Palloliiton edustusta aluepäälliköstä valtakunnan tasolla toimivaan pääsihteeriin.

Talviolosuhdevaje ja epätietoisuus Impivaaran korvaavasta hallikapasiteetista hallitsi seurapalaverin keskustelua, mutta jonkinlaisena edistysaskeleena liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari raotti varovaisesti ovea mahdollisuudesta rakentaa uusi jalkapallon talviharjoitteluareena Impivaaraan kun alueen jäähalli joudutaan lähivuosina joka tapauksessa purkamaan.

Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa todettiin, että myös jalkapallotoimijoiden on yhteisönä aktivoiduttava ja tuotava kunnallisen talviolosuhdeinvestoinnin tarve vahvemmin poliittisen johdon ja pormestariston tietouteen. Vakavana uhkana on harrastuskustannusten täydellinen riistäytyminen, matalalankynnyksen lajin elitistyminen sekä sitä kautta eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien kasaantuminen kaupungissa.

”Jonkinlaisena edistysaskeleena liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari raotti varovaisesti ovea mahdollisuudesta rakentaa uusi jalkapallon talviharjoitteluareena Impivaaraan kun alueen jäähalli joudutaan lähivuosina joka tapauksessa purkamaan.”

Turussa ei välttämättä päättäjätasolla ymmärretä, kuinka monipuolinen, hyvin erilaisia harrastus- ja väestöryhmiä palvele liikuntakeskus Impivaaran jalkapallohalli on. Jalkapallon ohella hallia käyttävät mm. amerikkalaisen jalkapallon, pesäpallon, lacrossen, rugbyn harrastajat sekä erilaiset muut ryhmät. Oheiset kuvat Turun Eid Al-Fitr juhlasta vuodelta 20164.

Talvikauden asteittain taittuessa kohti kevättä Turussa voidaan kuitenkin iloita kaupungin oman jalkapalloylpeyden otteista Reininlaakson karnevaali- ja jalkapalloalueella. Runosmäen Lukas Hradecky ei ole vain Huuhkajien kapteeni vaan kipparoi myös Bundesliigaa ilman tappioita johtavaa Bayer 04 Leverkusenia.

Kuvat56

”Rakentavassa hengessä käydyssä keskustelussa todettiin, että myös jalkapallotoimijoiden on yhteisönä aktivoiduttava ja tuotava kunnallisen talviolosuhdeinvestoinnin tarve vahvemmin poliittisen johdon ja pormestariston tietouteen. Vakavana uhkana on harrastuskustannusten täydellinen riistäytyminen, matalalankynnyksen lajin elitistyminen sekä sitä kautta eriarvoistumisen, syrjäytymisen ja muiden sosiaalisten ongelmien kasaantuminen kaupungissa.”

Turun tapaan myös lääketehdaskaupunkina tunnettu Leverkusen luokiteltaneen Saksassa osavaltionsa pienempien suurkaupunkien joukkoon ja koko maan mittakaavassa n. 165 000 asukkaan Leverkusen on suunnilleen 50. sijalla saksalaisten kaupunkien väkilukulistalla.

Kun kevään edetessä voimme seurata Leverkusenin jalkapallohuumaa Keski-Euroopassa katsomoja huudattavan Luke Hradeckyn välityksellä, ehkä oivallamme millaisia mahdollisuuksia ja elämyksiä kuningas jalkapallo pystyy tarjoamaan myös Suomen Turussa. Edellyttäen että turkulainen jalkapalloväki, pormestaristo ja muut avainpäättäjät löytävät toisensa lajin edellyttämien olosuhteiden kehittämistyössä. Impivaaran liikuntakeskukseen kohoava Lukas Hradecky Areena olisi luonnollinen jatkumo tälle kaupunkikehittämistyölle7.

  1. https://www.european-football-statistics.co.uk/attn.htm ↩︎
  2. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/12/24/jalkapallo-on-urheilulajien-kuningas-myos-turun-seudulla-impivaaran-halli-ei-vastaa-taman-paivan-tarpeita/ ↩︎
  3. https://suburbanturku.wordpress.com/2024/01/27/turku-2029-kulttuurilupauksena-fuuga-mutta-ulottuvatko-kulttuurihyvinvointi-investoinnit-kuningas-jalkapalloon-ja-muuhun-liikuntakulttuuriin/ ↩︎
  4. Lähde: Turun Islamilainen Yhdyskunta. Kuvat: Sayed Faisal Shah / SFS Photogrphy. ↩︎
  5. https://www.eurofotbal.cz/clanky/neuveritelny-zazitek-radoval-se-hradecky-z-triumfu-nad-bayernem-675161/ ↩︎
  6. https://www.mopo.de/sport/fussball/vom-vorsaenger-zum-karneval-hradecky-sicherlich-in-der-altstadt-zum-feiern/ ↩︎
  7. https://suburbanturku.wordpress.com/2020/01/29/hradecky-areena-impivaaraan/ ↩︎

Turku 2029 Kulttuurilupauksena Fuuga – mutta ulottuvatko kulttuurihyvinvointi-investoinnit kuningas jalkapalloon ja muuhun liikuntakulttuuriin?

Turku täyttää 800 vuotta vuonna 2029. Eurooppalaisena kulttuurikaupunkina profiloituva maan vanhin kaupunki panostaa kulttuuri-investointeihin. Taiteen talo, Musiikkitalo sekä Historian ja tulevaisuuden museo ovat kaupungin Kulttuurilupauksen ja kulttuurin kärkihankkeen kovaa investointiydintä. Samaan aikaan kuitenkin Turun keskeiset liikuntakeskukset ovat elinkaarensa päässä. “Korkeampaa ja matalampaa” kulttuuria ei tietenkään tule asettaa vastakkain, mutta Turussa tarvitaan avointa keskustelua siitä, kuinka Turussa tulevaisuudessa tuotetaan kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista kulttuurihyvinvointia sekä samalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Unohtamatta huolestuttavaa väestön ikääntymistä, liikkumattomuutta ja kasvavia kotouttamisen haasteita.    

Turku kasvaa vauhdilla ja kaupunkia kehitetään kunnianhimoisesti. On kuitenkin syytä huomioida, että “Turun väestönkasvu syntyy täysin muualta muuttavista ja maahanmuutosta, sillä kaupungin luonnollinen väestönkasvu on negatiivista. Vuonna 2022 Turun väkiluku kasvoi 2763 hengellä, josta 43 prosenttia tuli kotimaasta ja 57 prosenttia ulkomailta. Määrällisesti eniten muuttajia Turkuun muualta Suomesta tuli Salosta, Raumalta, Uudestakaupungista, Oulusta ja Porista.”1.        

“Korkeampaa ja matalampaa” kulttuuria ei tietenkään tule asettaa vastakkain, mutta Turussa tarvitaan avointa keskustelua siitä, kuinka Turussa tulevaisuudessa tuotetaan kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista kulttuurihyvinvointia sekä samalla ehkäistään eriarvoistumista ja syrjäytymistä.”

Samaan aikaan siis Turun väestö ikääntyy vauhdilla, maailmalla on monenlaista myllerrystä, sotepalveluiden siirtymisen seuraukset hyvinvointialueelle ovat yhä hämärän peitossa ja julkista taloutta leikataan. Näin epävakaissa oloissa on elintärkeää, että Turussa keskustellaan perusteellisesti siitä, mihin kaupunki lähitulevaisuudessa investoi ja kuinka kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman tasapuolisesti ja yhteiskunnalliset uhkakuvat huomioiden.  

”Turun väestö ikääntyy vauhdilla, maailmalla on monenlaista myllerrystä, sotepalveluiden siirtymisen seuraukset hyvinvointialueelle ovat yhä hämärän peitossa ja julkista taloutta leikataan. Näin epävakaissa oloissa on elintärkeää, että Turussa keskustellaan perusteellisesti siitä, mihin kaupunki lähitulevaisuudessa investoi ja kuinka kaupunkilaisten hyvinvointia voidaan edistää mahdollisimman tasapuolisesti ja yhteiskunnalliset uhkakuvat huomioiden.” 

Turku investoi taiteeseen, kulttuuriin ja kiskoihin, mutta ulkoistaa urheilun ja liikuntapaikat? 

Kulttuuri on monimerkityksellinen, jopa kiistanalainen käsite. Kun puhutaan kulttuurista osana kaupunkikehittämistä ja kuntataloutta, lienee perusteltua käyttää sanan määrittelyssä opetushallinnon käyttämää laajaa kuvausta. 

“Kulttuurin käsitettä käytetään yhtäältä laajassa merkityksessä tarkoittamassa kaikkea sitä, mitä ihmisyhteisöt siirtävät jälkeläisilleen. Tällainen laaja kulttuurin käsite sisältää kaikenlaiset tiedot, taidot ja tavat sekä arvot ja normit, joiden varaan ihmisyhteisöt ovat rakentuneet. Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.”2

”Kulttuurin piiriin kuuluvat muun muassa kieli, valtarakenteet, elinkeinot, taide ja urheilu. Siihen kuuluvat myös uskonto ja muut katsomukset.”

“Kulttuurilupaus: Taiteen ja kulttuurin aika! on ohjaava näkymä kulttuurin kehittämiseen Turussa. Se sisältää tavoitteen kaupungista, jossa tilat ja rakenteet mahdollistavat taiteen ja kulttuurin monipuolisen, rajoista vapaan tarjonnan sekä kaupunkilaisten laajat osallistumismahdollisuudet.”3

Turun kaupungin keväällä 2022 antama kulttuurilupaus on ehdottoman tervetullut panostus edistämään turkulaisten viihtyvyyttä ja osallisuutta sekä kaupungin yleistä vetovoimaisuutta, mutta etenkin koska kaupungin keskeiset liikuntakeskukset Impivaaran jalkapallo- ja jäähalleista Kupittaan urheiluhalliin ovat elinkaarensa lopussa, olisi välttämätöntä että Turun kulttuurilupaus kattaisi myös liikuntakulttuurin sekä kymmenille urheiluseuroille ja kymmenille tuhansille turkulaisille korvaamattomien liikuntapaikkojen ajanmukaistamisen.   

Vielä vuonna 2016 laaditussa Turun liikuntapaikkasuunnitelmassa liikuntapaikkauudistuksen rungoksi linjataan Kupittaan, Urheilupuiston ja Impivaaran muodostama liikuntakeskusten kärkikolmio: 

”Turun kaupungissa on 3 monipuolista ja isoa liikuntakeskusta: Kupittaa, Urheilupuisto ja Impivaara. Näihin kolmeen liikuntakeskukseen on panostettu suunnitelmallisesti jo kymmeniä vuosia, ja näin tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa. Panostaminen tarkoittaa käytännössä 1) suorituspaikkojen hyvää ylläpitoa, 2) peruskorjaamista sekä myös 3) muunneltavuuden ja kokonaan uuden kehittämistä niin infran kuin sisällöllisten toimintojenkin kannalta.”4  

Kuitenkin viime vuosina uudet, liikuntapalveluiden ulkoistamisen tuulet ovat hämmentäneet turkulaista liikuntaväkeä. Kun TS:n Turun historian suurimmaksi ja tärkeimmäksi arvioima urheilupäätös jäi koronakriisin, soteuudistuksen ja pormestarivaalien varjoon, panostus liikuntakeskusten kärkikolmioon on kabineteissa hioitunut monimutkaiseen ja vaikutuksiltaan vaikeasti arvioitavaan yhdistelmään harrastekorttia ja yksityisvetoisesta Artukaisten liikuntakeskusvisioita. 

”Turun kaupungissa on 3 monipuolista ja isoa liikuntakeskusta: Kupittaa, Urheilupuisto ja Impivaara. Näihin kolmeen liikuntakeskukseen on panostettu suunnitelmallisesti jo kymmeniä vuosia, ja näin tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.”

Etenkin poliittinen linjaus korvata alimittainen ja elinkaarensa lopussa oleva Impivaaran kunnallinen jalkapallohalli Artukaisten yksityiselle hankkeella on herättänyt suurta huolta jalkapallo- ja muunkin liikuntaväen piirissä. Usein unohtuu, että Impivaaran kohta 45-vuotiaassa hallissa ovat harjoitelleet futarien ohella vuosikymmeniä mm. pesäpallon, lacrossen, jenkkifutiksen, rugbyn ja jääkiekon harrastajat sekä eri ikä- ja väestöryhmiä edustavat harrasteryhmät. Puutteellisten talviharjoitteluolosuhteiden seurauksena perinteisesti matalan kynnyksen harrastuksena tunnetun lajin harrastuskustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä erilaisten olosuhde- sekä muiden lisämaksujen myötä ja uhka turkulaislasten suosikkilajin elitistymisestä sekä lajiharrastuksen eriarvoistumisesta on todellinen. 

”Usein unohtuu, että Impivaaran kohta 45-vuotiaassa hallissa ovat harjoitelleet futarien ohella vuosikymmeniä mm. pesäpallon, lacrossen, jenkkifutiksen, rugbyn ja jääkiekon harrastajat sekä eri ikä- ja väestöryhmiä edustavat harrasteryhmät.”

“Kaikkein suurimman jalkapalloseuran eli Turun Nappulaliigan puheenjohtaja Mikko Högerman pelkää, että laajalla iltapäivätoiminnalla ryyditetty liikuntapaikkakeskittymä kasaisi junioriurheilun vallan lähinnä TPS:n käsiin[xii]. FC Interin juniorijaoston toiminnanjohtaja Pasi Hyvätin mukaan yksi kunnallinen halli pitää olla pohjana, että perustoiminnot saadaan pyöritettyä. Hän ei usko, että yksityinen jalkapallohalli voi mitenkään korvata julkista niin, että harrastamisen hinta pysyisi ennallaan. ”On selvää, että harrastaminen kallistuu ja maksajana ovat vanhemmat”, Hyvätti tiivistää.”5. 

”Puutteellisten talviharjoitteluolosuhteiden seurauksena perinteisesti matalan kynnyksen harrastuksena tunnetun lajin harrastuskustannukset ovat jo nyt karanneet käsistä erilaisten olosuhde- sekä muiden lisämaksujen myötä ja uhka turkulaislasten suosikkilajin elitistymisestä sekä lajiharrastuksen eriarvoistumisesta on todellinen.” 

Impivaara on turkulaisen liikuntakulttuurin ihmemaa, mutta vaatii kaupungin olosuhdeinvestointeja 

Tänä talvena Turkufutiksen olosuhdevaje lienee pahempi kuin koskaan. Harrastajamäärät ovat kohonneet koronakriisivuosista, mutta alueen kaksi yksityistä kuplahallia – Lähi-Tapiola areenat Impivaarassa ja Raisiossa – ovat repeytymien takia poissa käytöstä ja viime vuosina joka talvena romahtanut Poropuiston niin ikään yksityinen halli on kokonaan poissa pelistä. 

Eli seurat ovat kaupungin toivomusten mukaan panostaneet yksityisiin ylipainehalleihin, mutta käytännön tasolla lopputuloksena on ollut harrastuskustannusten voimakas kasvu ja tästä huolimatta harrastusvuorojen laajamittainen peruuntuminen.  

Ei siis ihme, että laji-ihmisten keskuudessa jo vuosia jatkunut turhautuminen leviää laajemmin etenkin lapsiperheissä ja vihdoin myös Turun päätöksentekokoneistossa. Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan6 perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä”. Arkadianmäelle siirtynyt entinen ammattilaispelaaja korostaa, että kysymys on yksinkertaisesti arvovalinnoista – siitä mitä koetaan tärkeäksi ja mikä ei. Valtuutettu päättää kirjoituksensa ajatusleikkiin, kysyen, kuka jalkapallohallin rakentamista vastustaisi, jos kaupunki nyt päättäisi tuoda päätöksentekoon uuden julkisesti rakennetun jalkapallohallin? Eivät seurat, eivät päättäjät, eivät koulut, eivätkä päiväkodit tai muutkaan sen käyttäjät, vastaa sama valtuutettu. 

Turussa harvinainen, futistaustainen valtuutettu ja kansanedustaja Timo Furuholm muistuttaa tuoreessa mielipidekirjoituksessaan6 perustellusti “jalkapallon kyvystä globaalina urheilulajina purkaa segregaatiota, liikuttaa massoja ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä”

Koska Turun liikuntapaikkauudistus on merkitykseltään massiivinen niin kaupungin vetovoimaisuudelle kuin turkulaisten fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, tämäkin teksti päättyy ajatusleikkiin, jonka tavoitteena ei tietenkään ole luoda vastakkainasettelua eri kulttuuri- tai harrastusmuotojen välillä. Sen sijaan se toivottavasti muistuttaa matalan kynnyksen liikuntakulttuurin ja liiikuntapaikkojen yhteiskunnallisesta arvosta ja yhteisöllisyyttä edistävästä voimasta.  

Turun tuoreet tilastot kaupungin liikuntapaikkojen ja -palvelujen kävijämääristä kiistatta tukevat julkisten liikuntapaikkojen merkitystä turkulaisten liikunnan tukijalkana8. Vuonna 2023 Turun kaupungin liikuntapaikkojen kävijämäärät nousivat 1 536 409 käyntiin, mikä tarkoittaa 18 prosentin kasvua edellisestä vuodesta. 

Impivaaran liikuntakeskuksen vetovoima on kiistaton. Impivaaran uimahallissa ja sen kuntosaleissa tilastoitiin 565 575 asiakaskäyntiä (2022: 480 913). Impivaaran jäähallin kahdessa kaukalossa luisteltiin 108 695 kertaa (2022: 97 286) ja  Impivaaran jalkapallohallin kävijämäärä palautui koronarajoitusten raettua alimittaisen areenan maksimikapasiteettiin eli noin 80 000 kävijään. Vuoden 2023 tarkka luku on 79 565 (2022: 40 998), mikä tarjoaa mielenkiintoisen vertailun toiseen elinkaarensa lopussa olevaan kulttuurilaitokseen. Musiikkitalo Fuugan tulevaisuudessa korvaamassa Aninkaisten Konserttitalossa vieraili TFO:n tilastojen mukaan lähes 71 200 kävijää9. 

”Impivaara on turkulaisen liikuntakulttuurin ihmemaa, mutta vaatii kaupungin olosuhdeinvestointeja” 

Ajatusleikki: Musiikkitalo Fuuga & Impivaaran Hradecky Areena isännöivät Turku 800 tapahtumia vuonna 2029 

Ajankohtaisena ajatusleikkinä tämä liikuntakulttuurin lobbaus päättyykin tuoreeseen Turun kaupungin tiedotteeseen Musiikkitalo Fuugan peruskiven muuraustilaisuudesta. Tavoitteeltaan ajatuksia herättävässä, hitusen provosoivassa tiedotteen uudessa tulkinnassa sanat Musiikkitalo Fuuga ja kulttuuri ovat korvattu sanoilla Impivaaran jalkapallohalli ja liikuntakulttuuri.  

Kirjoituksessa nähdään suuri arvo Turun kaupungin kulttuurilupaukselle, mutta rinnastus pyrkii herättämään kulttuurikeskustelun kattamaan myös liikuntakulttuurin sekä turkulaisten liikkumiselle ja hyvinvoinnille välttämättömät liikuntapaikkainvestoinnit. Lukuisia lajeja ja laajoja käyttäjäryhmiä palveleva jalkapallohalli edistää pitkälti samoja tavoitteita kuin hieman mahtipontisempi musiikkitalo.      

Turun kaupunki markkinoi itseään ja haluaa profiloitua eurooppalaisena kulttuurikaupunkina. Hyvä niin, Suomen vanhimmalla kaupungilla ja suomalaisen kulttuurin kehdolla on pitkät juuret Itämeren alueen keskuksena ja porttina manner-Eurooppaan.

Klassisen musiikin tai tulevan musiikkitalon naapurien edustamien teatteri- ja kuvataiteiden sekä muun ”korkeakulttuurin” ohella elävistä eurooppalaisista kulttuurikaupungeista löytyy myös muunlaista kaupunkikulttuuria. Yhtä keskeistä eurooppalaista urbaania kulttuurimuotoa kutsutaan urheilussa kuningaslajiksi. Miljoonat eurooppalaiset, ja tuhannet suomalaiset, puhumattakaan muiden mantereiden jalkapallofaneista, seuraavat vuoden ympäri Euroopan ammattilaisliigoja, Mestareiden liigaa sekä Euroopan jalkapalloliiton muita omia kilpailuja.   

Samoin kuin Turun taitavat filharmonikot tarvitsevat taiteensa tuottamiseen ajanmukaiset harjoitteluolosuhteet, myös Bundesliigan mestaruudesta pelaavan Lukas Hradeckyn ja muiden Turusta Huuhkajapaitaan ponnistaneiden jalkapallolähettiläiden paikalliset palloiluperilliset ansaitsevat areenan, jossa harjoitella, kehittää taitojaan sekä luoda koko elämän kantavia sosiaalisia suhteita. Ja mikä vähintään yhtä tärkeää, järkevästi yhdessä eri käyttäjätahojen kanssa suunniteltuna, Uusi Impivaaran jalkapallohalli täydentää loistavasti Impivaaran uimahallin, liikuntakeskuksen kuntoratojen ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien ympärivuotista matalankynnyksen liikuntatarjontaa.  

 

”Samoin kuin Turun taitavat filharmonikot tarvitsevat taiteensa tuottamiseen ajanmukaiset harjoitteluolosuhteet, myös Bundesliigan mestaruudesta pelaavan Lukas Hradeckyn ja muiden Turusta Huuhkajapaitaan ponnistaneiden jalkapallolähettiläiden paikalliset palloiluperilliset ansaitsevat areenan, jossa harjoitella, kehittää taitojaan sekä luoda koko elämän kantavia sosiaalisia suhteita. Ja mikä vähintään yhtä tärkeää, järkevästi yhdessä eri käyttäjätahojen kanssa suunniteltuna, Uusi Impivaaran jalkapallohalli täydentää loistavasti Impivaaran uimahallin, liikuntakeskuksen kuntoratojen ja muiden liikuntapalvelujen tuottajien ympärivuotista matalankynnyksen liikuntatarjontaa.”  

Impivaaran Hradecky Areenan (Uuden Musiikkitalo Fuugan) peruskivi muurattiin Turussa10 

Turun uuden jalkapallohalli Hradecky Areenan (musiikkitalo Fuugan) peruskivi muurattiin tiistaina 16. tammikuuta. Turku on tehnyt ja tekee lähivuosien aikana mittavia strategisia liikuntakulttuuri-investointeja. Jalkapallohalli (Musiikkitalo) on niistä tähän asti merkittävin. Talo valmistuu vuonna 2026.

Turun pormestari Minna Arve korostaa, että Turun liikuntakulttuuri-investoinnit ovat kansallisestikin poikkeuksellisen merkittäviä. Ne vahvistavat Turun elinvoimaisuutta ja ovat myös panostuksia turkulaisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

– Kaupunkina olemme tehneet ja tulemme lähivuosien aikana tekemään mittavia strategisia liikuntakulttuuri-investointeja, joista yksi keskeisimmistä on tämä upea Impivaaran jalkapallohalli (musiikkitalo Fuuga). Me investoimme mittavasti liikuntakulttuuriin, koska me uskomme sen potentiaaliin luoda laajempaa toimeliaisuutta, elinvoimaa ja hyvinvointia turkulaisille ja Turkuun. Kyse on lopulta siitä, että liikuntakulttuuri ei ole vain hyvien aikojen luksusta, vaan se on hyvien aikojen luoja. Siksi Turku panostaa liikuntakulttuuriin nyt ja tulevaisuudessa, painottaa pormestari Arve.

Fuugan muuraustilaisuudessa jalkapallohallin (musiikkitalon) peruskirjan luki Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Petra Peltonen. Perustuksiin talletettiin teräslieriössä muun muassa peruskiven muurauspäivän sanomalehtiä, Suomessa käytössä olevat eurokolikot sekä Turun filharmonisen orkesterin kevään 2024 kausiesite ja orkesterin uusin cd-levy.

LiikuntaKulttuuriin sijoittaminen kannattaa

Turku haluaa varmistaa paikkansa kilpailukykyisenä matkailukohteena kotimaan matkailussa ja edistää nousuaan varteenotettavaksi kansainväliseksi matkailukohteeksi. Uudet liikuntakeskukset (kulttuurilaitokset), kuten Hradecky Areena (musiikkitalo Fuuga), tukevat jo olemassa olevaa luovan talouden yritystoimintaa sekä mahdollistavat myös kokonaan uuden toiminnan.

– Turussa on ymmärretty liikuntakulttuurin voima. Monipuolisesti liikuntatapahtumille (kulttuuritapahtumille) tilat tarjoava Hradecky Areena (Fuuga) on erinomainen esimerkki investoinnista, joka kasvattaa alueellista elinvoimaa. Ennen kaikkea uuden jalkapallohallin (musiikkitalon) rakentaminen viestii siitä, että uskomme edelleen liikunnan (taiteen) voimaan tuoda ihmisiä yhteen ja luoda toivoa, sanoo peruskiven muuraustilaisuudessa puhunut tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala…

  1. https://www.ts.fi/uutiset/6173074 ↩︎
  2. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/mita-kulttuurilla-tarkoitetaan ↩︎
  3. https://www.turku.fi/uutinen/2022-04-28_turku-antoi-kulttuurilupauksen-nyt-taiteen-ja-kulttuurin-aika ↩︎
  4. https://www.turku.fi/liikuntapaikkasuunnitelma-2029-valmistunut ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/04/04/karkihankkeiden-kabinettimonopolipeli-kaynnissa-korvaako-yksityinen-artukainen-impivaaran-kunnalliset-liikuntapaikat/ ↩︎
  6.  https://www.ts.fi/lukijoilta/6220738 Uusi jalkapallohalli on Turussa välttämättömyys, 25.1.24 ↩︎
  7.  https://www.ts.fi/lukijoilta/6220738 Uusi jalkapallohalli on Turussa välttämättömyys, 25.1.24 ↩︎
  8. https://www.turku.fi/uutinen/2024-01-18_turun-kaupungin-liikuntapaikkojen-ja-palveluiden-kavijamaarat-jatkoivat-reipasta ↩︎
  9. https://tfo.fi/fi/uutiset/2024-01-11_tfon-vuosi-2023-oli-menestyksekas-ja-taynna-tapahtumia ↩︎
  10. https://www.musiikkitalofuuga.fi/uutinen/2024-01-16_uuden-musiikkitalo-fuugan-peruskivi-muurattiin-turussa ↩︎