Asukasbudjetti 2026 – 9 aluetta ja 10 äänestysvinkkiä

Turussa äänestetään toukokuussa asukasbudjetista. Kaupungissa neljättä kertaa koottujen kehittämisehdotusten toteutusäänestykseen voivat osallistua kaikki 13 vuotta vuonna 2026 täyttävät ja sitä vanhemmat turkulaiset.

Voit äänestää alueen ”Koko Turku” sekä haluamiesi suuralueiden ehdotuksia. Äänestää voit 1-5 ehdotusta, riippumatta niiden budjetista. Eniten ääniä saaneet ja kokonaisbudjettiin mahtuvat ehdotukset hyväksytään toteutettavaksi.

Tässä jokaiseen asukasbudjettikierrokseen osallistuneen kaupunkitutkijan kymmenen vinkkiä eri suuralueilta. Ehdotuksia tehtiin kaiken kaikkiaan 403. Käykääpä äänestämässä!

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/14

HIRVENSALO-KAKSKERTA

15 mahdollista ehdotusta. Kaupungin suosituin ja laajimmin harrastettu joukkuelaji jalkapallo on suosittu liikunta- ja harrastusmuoto saarelaisten piirissä, mutta alueen jalkapallon harrastusmahdollisuudet ovat poikkeuksellisen huonot.

Valaistu tekonurmikenttä Hirvensaloon (1)

”Jalkapallo on todella suosittu harrastus Hirvensalossa ja keppihevosharrastajatkin ovat kokoontuneet säännöllisesti hiekkakentillä. Moni kuitenkin loukkaa itsensä kaatuessaan hiekkakentällä. Tekonurmella on monia hyviä puolia. Luonnonnurmesta voi tulla kuoppainen tai mutainen, mutta tekonurmi pysyy tasaisena. Tämä auttaa harrastajia välttämään loukkaantumisia. Suomen Palloliitto julkaisi 2023 keväällä tutkimuksen, jossa todettiin tekonurmen aiheuttavan vähemmän loukkaantumisia kuin luonnonnurmi.
Tekonurmea ei tarvitse kastella, leikata tai käyttää lannoitteita. Tämä säästää aikaa ja rahaa. Se on siis fiksu ja ekologinen valinta. Tekonurmi ei myöskään tunnu yhtä kuumalta kuin luonnonnurmi. Tällä hetkellä Hirvensaloa lähin tekonurmikenttä löytyy Vähäheikkilästä.
”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1652

LÄNSIKESKUS

9 mahdollista ehdotusta. Kauppakeskus Länsikeskus jo nyt alueen eri-ikäisten asukkaiden kohtaamispaikka, mutta kauppakeskuksesta puutuu samankaltainen asukkaiden yhteistila, jollaiset on pitkään löytyneet mm. Hansasta, Skanssista ja Myllystä. Alueen ainoan nuorisotilan sulkeminen vuonna 2026 ja ainoana suuralueena kirjaston puuttuminen ei helpota tilannetta.

Länsikeskuksen kohtaamispaikka ja asukasolohuone (2)

”Länsikeskuksen suuralue on lähes 25 000 asukkaalla keskustan jälkeen väkimäärältään suurin suuralue, mutta se on myös yhdeksästä alueesta ainoa, jossa ei ole kirjastoa ja suuralueen ainoa nuorisotalokin suljettiin vuonna 2025.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.1.19 toimenpideohjelman syrjäytymisen ja alueellisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Ohjelman toimenpiteisiin kuuluu asukkaiden kohtaamispaikkojen perustaminen kaikille suuralueille.

Tätä alueen asukkaiden ”kohtaamispaikka-vajetta” pyrittiin korjaamaan Asukasbudjetin viime kierroksella, kun ”Pop up- kohtaamispaikka Länsikeskukseen – päivällä seniorit, illalla juniorit” äänestettiin toteutettavaksi. Hankkeen budjettia valitettavasti leikattiin yli 80%:lla, mikä luonnollisesti vaikeutti hankkeen toteutusta. Länsikeskuksen alueella toimii kuitenkin suuri joukko paikallisjärjestöjä, joiden yhteistyöllä kohtaamispaikkaa pyöritettiin läpi vuoden kolmena päivänä viikossa. Toimintamuotoina olivat mm. Läntisen Turun historiakerho, MLL:n perheolohuone, alakoululaisten iltapäiväkerho, kaupunginosakävelyt ja sukututkimus.

Nyt kohtaamispaikalle haetaan jatkoa. Samankaltaiset asukasolohuoneet on jo pitkään löytyneet niin Hansasta, Skanssista kuin Myllystä. Kauppakeskus Länsikeskus on jo nyt kaikenikäisten länsiturkulaisten kohtaamispaikka. Kauppakeskuksessa asioivat ja viettävät arkea niin seniorit, ostoksia tekevät lapsiperheet/yksihuoltajavanhemmat kuin alueen kuutta koulua käyvät koululaiset, joilla ei ole alueellista nuorisotaloa.

Näiden kaikkien väestöryhmien edustajat tarvitsisivat tilan, jossa kokoontua, harrastaa tai vaihtaa kuulumisia. Suuralueen keskellä sijaitseva kauppakeskus tarjoaa erinomaisten liikenneyhteyksien ja aukioloaikojen myötä täydelliset puitteet suuralueen asukkaita palvelevalle kohtaamispaikalle.

Vuoden 2025 pop up -hankkeen aikana alueen omakotitaloyhdistykset ja muut paikallistoimijat käyttivät tilaa tapahtumiinsa ja tilassa kokoontuneet asukkaat toivovat kohtaamispaikalle jatkoa.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1883

MAARIA-PAATTINEN

19 mahdollista ehdotusta. Ilmestyspäivänpuiston hiekkakenttä on suosittu liikuntakeskus alueen asukkaille. Liikuntapaikan jatkokehittäminen johdonmukaista. Hiekkakentälle tekonurmipinta kierrätysmateriaalista ei olisi hullumpi tulevaisuuden kehitystoimi.

Yli-Maarian liikuntapuisto ja nuorten ”olohuone ulkona (3)

”Tehdään Ilmestyspäivänpuistosta alueen sydän! Skeittiramppi, koripallokorit ja säänkestävä katos nuorille ja treenien seuraajille.

Yli-Maarian ja Moision koulun ja päiväkodin vanhempainyhdistys ehdottaa, että Ilmestyspäivänpuiston hiekkakentän aluetta kehitetään edelleen monipuoliseksi lähiliikuntapaikaksi vastaamaan alueen voimakkaasti kasvavaa tarvetta. Kenttä on jo nyt erittäin aktiivisessa käytössä, esim. Yli-Maarian koulu hyödyntää sitä päivittäin liikuntatunneillaan, ja iltaisin se täyttyy lapsista ja nuorista esimerkiksi jalkapallotreenien ja luistelun myötä.

Aiemmalla asukasbudjettikierroksella kentän reunaan saatiin rantalentopallokentän kunnostus (kesken), ja tätä hyvää kehitystä on syytä jatkaa.

Ehdotamme kentän kokonaisvaltaista kunnostusta ja varustamista pysyvillä rakenteilla, kuten skeittirampilla, urheilutelineillä ja/tai koripallokoreilla.

Ehdotetut toimenpiteet:
– Kunnostetaan kenttä ja lisätään sinne pysyviä rakenteita, kuten skeittiramppi, urheilutelineet tai koripallokorit
– Säänkestävä ulkokatos, joka toimii nuorten ajanviettopaikkana iltaisin ja huoltajille treenien seuraamiseen.
– Edellisellä asukasbudjetin kierroksella läpi saatu ehdotus katoksesta siirtyi toteutettavaksi toisaalle, mutta tarve katokselle juuri tällä kentällä on edelleen suuri.
– Lisäksi asennetaan alueelle piknik-pöytiä ja penkkejä, jotka palvelevat lapsiperheitä ja muita ulkoilijoita, tehden puistosta viihtyisän levähdyspaikan kaikille.

Tavoite: Lisätä alueen nuorten ja perheiden matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja tarjota turvallinen, luvallinen tila ulkona oleskeluun.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1859

RUNOSMÄKI-RAUNISTULA

10 mahdollista ehdotusta. Nunnavuoren pururata ja Impivaaran lenkkipolut suosittu kaikenkikäisten turkulaisten liikuntapaikka. Liikkujien tulisi kokea aluella ulkoilun ja urheilun turvalliseksi.

Valaistus Impivaara Areenan tielle (4)

”Impivaara Areenalle johtava hiekkatie on puolet vuodesta pilkkopimeä ja siten vaarallinen. Katuvaloja pyydetty useaan otteeseen, jospa harrastajille saisi asukasbudjetin myötä turvallisuutta kulkea harrastukseen.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1538

NUMMI-HALINEN

25 mahdollista ehdotusta. Suuralueella ja etenkin Halisissa suuri maahanmuuttajataustainen väestö. Alueella tarve arjen ohjaamiseen ja kotoutumisen tukemiseen.

Lähiölinkki – vaikuttavaa yhteistyötä Nummi-Halisiin (5)

Nummi-Halisessa asuu monenlaisia eri-ikäisiä ja taustaisia asukkaita. Siellä myös toimii monia erilaisia tahoja; päiväkoteja, koulu, kirjasto, nuorisotalo, seurakunta sekä erilaisia yhdistyksiä ja yhteisöjä. Yhdessä tekemällä eri toimijat ja asukkaat voisivat saada ihmeitä aikaan.
Ehdotamme siis, että alueelle palkataan yksi työntekijä – ”lähiöohjaaja” luomaan verkostoja ja vahvistamaan asukkaiden ja eri viranomaistoimijoidenvälistä vuoropuheluja ja yhteistyötä. Lähiöohjaaja myös toteuttaa yhdessä verkoston kanssa palveluja ja toimintaa viihtyisämmän, turvallisemman ja yhteisöllisemmän asuinalueen kehittämiseksi.
Ohjaajan tehtäviin kuuluu mm.

– alueen koulun/varhaiskasvatuksen ja kotien välisen yhteistyön sujuvoittaminen ja tiivistäminen toimilla, joilla madalletaan vanhempien kynnystä tutustua varhaiskasvatuksen/koulun arkeen, vahvistetaan lasten koulumenestystä ja tuetaan opettajia luomaan toimivaa yhteistyötä kotien kanssa
– ohjata, neuvoa ja tukea perheitä kotoutumisessa ja (kulttuurien välisen) viestinnän haasteissa perheiden kokonaisvaltaisen osallisuuden edistämiseksi

– luoda uudenlaisia yhteistyöverkostoja ja koordinoida vapaaehtoistoimintaa sukupolvien, sukupuolien ja kulttuurien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön edistämiseksi
– toteuttaa asukaslähtöistä säännöllistä toimintaa sekä alueellisia tapahtumia ja teemapäiviä vahvistamaan monikulttuurisuutta alueen voimavarana.
– viestiä ja innostaa kaikkia eritaustaisia asukkaita mukaan tapahtumiin ja rakentamaan yhteisöllisyyttä.
Toiminta toteutetaan yhteistyössä Turun 4H yhdistyksen ja eri yhteisöjen kanssa.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1756

PANSIO-JYRKKÄLÄ

11 mahdollista ehdotusta. Toimintakeskus Panskis on jo pitkään tehnyt arvokasta lasten, nuorten ja muun väestön yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa Hövelin tiloissa. Lisäresurssit ovat varmasti tarpeellisia.

Jalkautuvan työn kehittäjä Pansio-Pernon alueelle (6)

”Ehdotamme, että Pansio–Pernon alueelle kehitetään jalkautuvaa työtä osana Toimintakeskus Panskiksen toimintaa. Tavoitteena on lisätä aikuisten läsnäoloa alueella, vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja tarjota matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille heidän omissa arkiympäristöissään.

Asukasbudjetin avulla palkataan jalkautuvan työn kehittäjä, joka toimii osana Panskiksen työyhteisöä. Työ sisältää säännöllistä jalkautumista Pansio–Pernon alueella esimerkiksi puistoissa, pihoilla, koulujen läheisyydessä ja muissa asukkaiden kohtaamispaikoissa. Työntekijä kohtaa lapsia, nuoria ja aikuisia, kuuntelee, keskustelee.

Jalkautuvan työn kehittäjä toteuttaa samalla ”Parasta Pansiossa” -kampanjaa, jossa nostetaan esiin Pansion hyviä puolia asukkaiden omin sanoin.”

VARISSUO-LAUSTE

19 mahdollista ehdotusta. Monikulttuurisen Varissuon nuorisotalo on yksi kaupungin suosituimmista. Tilat kaipaavat kunnostusta ja kehitystoimia.

Varissuon nuorisotilan päivittäminen ja kunnostaminen (7)

Mihin ongelmaan ehdotus vastaa?
Varissuon nuorisotila on monille alueen nuorille tärkeä paikka viettää vapaa-aikaa turvallisesti. Se on kävijämääriltään yksi Turun suosituimmista nuorisotaloista, mutta tilat ovat kuluneet ja vanhanaikaiset eivätkä enää vastaa suuren käyttäjämäärän tarpeisiin.
Suuri kävijämäärä aiheuttaa myös melua, joka heikentää viihtyvyyttä ja tekee rauhallisesta oleskelusta ja keskustelusta vaikeaa.
Varissuossa asuu nuoria monista eri kulttuuritaustoista, ja turvallinen yhteinen tila auttaa vähentämään ennakkoluuloja sekä lisäämään kaverisuhteita.

Mitä ehdotetaan tehtäväksi?
Varissuon nuorisotila kunnostetaan ja päivitetään nuorten toiveita kuunnellen:
• Tilojen maalaus ja viihtyisämmäksi tekeminen
• Parempi valaistus ja selkeämpi tilajako
• Akustointi: ääntä vaimentavien materiaalien lisääminen melun vähentämiseksi
• Uudet ja kestävät kalusteet oleskeluun ja yhdessä tekemiseen
• Pelit ja harrastusvälineet yhteiseen tekemiseen
• Rauhallinen ja turvallinen tila keskusteluun ja läksyjen tekoon
• Tilasta tehdään selkeästi turvallinen tila, jossa ketään ei syrjitä ja jossa jokainen nuori voi olla oma itsensä

Kenelle hanke on tarkoitettu?
Varissuon alueen nuorille (noin 10–18-vuotiaille) eri kulttuuritaustoista sekä välillisesti koko alueen asukkaille.

Mitä hyötyä hankkeesta on?
• Vastaa suuren kävijämäärän tarpeisiin Turun suosituimpiin kuuluvassa nuorisotilassa
• Parantaa viihtyvyyttä ja jaksamista melua vähentämällä
• Tarjoaa nuorille turvallisen, valvotun paikan
• Lisää nuorten kaveruutta ja vähentää yksinäisyyttä
• Vähentää kulttuurien välisiä ennakkoluuloja arjen kohtaamisten kautta
• Vahvistaa Varissuon yhteisöllisyyttä

Miten onnistumista seurataan?
Hankkeen vaikutuksia seurataan kävijämäärien kehityksellä, nuorille tehdyillä palautekyselyillä sekä nuorisotyöntekijöiden havainnoilla. Tavoitteena on lisätä viihtyvyyttä, rauhallisuutta ja nuorten kokemaa turvallisuutta
.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1570

SKANSSI-UITTAMO

27 mahdollista ehdotusta. Katariinanlaakso on upea itäisen Turun liikunta- ja virkistysalue. Alueen palveluista, luonnonsuojelualueesta ja historiasta viestiminen opastekylttien avulla tukisi alueen luonto- ja liikuntaharrastamista. Samoin ulkokuntosalilaitteet.

Katariinanlaakson luonnonsuojelualueen opastekylttien uusiminen sekä alueelle ulkokuntosalilaitteet (8)

”Katariinanlaakson luonnonsuojelualue on monen kuntalaisen virkistyspaikka. Alueella kulkee noin parin kilometrin mittainen luontopolku.Katariinsnlaaksosta löytyy myös paljon kasvillisuutta.
Reitiltä pääsee myös käymään Rauvolanlahdella. Täällä ihmiset viettävät aikaa lenkkeilen ja kävellen ja koiria ulkoilutetaan.
Ainoa huono puoli on että opastukset reittien kylteissä ovat onnettomat. Näitä ei ole uusittu varmastikaan asuntomessujen jälkeen. Kyltit ovat kuluneet. Opasteet pitäisi parantaa ja laittaa tähän päivään sopivat kyltit mihin pääsee ja km määrät. Mikä reitti vie mihinkin ja miten pitkä matka esim. tämä tie vie Harittuun sekä alueelle tarvittaisiin myös alku ja loppupäähän ulkokuntosalilaitteet. Reitillä kävelee esim kesäisin satoja ihmisiä. Koko alueelta puuttuvat laitteet mutta tänne ne olisi hyvä sijoittaa.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1542

KESKUSTA

19 mahdollista ehdotusta. Aurajokiranta on turkulaisten ja kaupungissa käyvien vierailijoiden suosikkikohde. Parannettu kulkuyhteys jokirantaan Tuomiokirkon läheisyydessä helpottaisi alueella liikkumista ja tutustumista vanhakaupungin historiaan.

Kulkuyhteys Aurajokirantaan Agricolankadun ja Tehtaankadun välille (9)

”Turun Aurajokivartta pääsee jo hyvin kulkemaan varsinkin jalkaisin, mutta tuomiokirkolta yläjuoksun suuntaan puuttuu lyhyt pätkä Agricolankadun ja Tehtaankadun väliltä. Kulkuyhteyden lisääminen tälle pätkälle parantaisi huomattavasti Aurajokivarren virkistyskäyttöä. Tässä kohtaa riittäisi saman hyvin saman tyyppinen ”polku” jollainen löytyy jo vastakkaiselta puolelta.”

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1643

KOKO TURKU

55 mahdollista ehdotusta. Turun kaupunki valmistautuu 800-juhlavuoteen. Maan vanhimman kaupungin asukkaat ovat ylpeitä pitkästä historiastaan, mutta monelle Turun värikkäät vaiheet eivät ole tuttuja. Etenkin nopeasti muuttuvat kaupunginosat ruutukaava-alueen ulkopuolella ovat useille heidekeniläisille vieraita. Turkulainen kenraali on sanonut: ”Kansa joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan.”

KaupunginosaKävelyt (10)

Toteutin vuonna 2025 osana Länsikeskuksen kohtaamispaikan toimintaa kaikille avoimia, maksuttomia KaupunginosaKävelyjä.

Kävelyt tarjoavat aikamatkan Turun kiehtovaan menneisyyteen, uusia ystävyyssuhteita ja sosiaalista kanssakäyntiä yhdistettynä lähiliikunnalla.

Paljasjalkaiset turkulaiset vaihtavat kulmakuntien kokemuksiaan ja uusturkukaiset pääsevät kävelyjen kautta tutustumaan turkulaisuuteen sekä saavat arvokkaita uusia ystävyyssuhteita.

Uskon että Turun valmistautuessa 800-juhlavuoteen, turkulaisten kiinnostus asuinalueitaan sekä niiden historiaa kohtaan kasvaa, ja KaupunginosaKävelyt eri puolilla kaupunkia on erinomainen keino edistää turkulaisten kaupunkikulttuurin tuntemusta, yhteisöllisyyttä sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia.

https://asukasbudjetti.turku.fi/processes/budjetti-2026/f/13/proposals/1892

Turku puhuu vain raitiotiestä, vaikka Irlannista voisi löytyä eväitä kaupunkikehitykseen

Suomessa haetaan usein oppia naapureista. Turun lasten ja nuorten palveluiden lautakunta teki keväällä opintomatkan Tukholmaan teemalla segregaation vähentäminen. Talous- ja työllisyysongelmiin on ehdotettu ratkaisuksi tanskalaista mallia, jossa etenkin maahanmuuttajien sosiaalituen ehtona työvelvoitteita. Ja Viron mallia tarjotaan säännöllisesti niin vaali- kuin verouudistuksiin.

”Viime vuodet turkulaista kaupunkikehittämistä on hallinnut kiihkeä keskustelu raitiotiestä. Naapurien malleja on tarjottu Norjan Bergenista Ruotsin Uppsalaan, unohtamatta kotimaan kilpakumppani Tamperetta. Kaupunkikehittämisessä tulisi kuitenkin muistaa, että jokainen kaupunkiseutu on yksilöllinen. Alueilla on oma historiansa, muista poikkeavat maantieteelliset tekijät ja tätä kautta erityiset vahvuudet, joiden kautta tulevaisuutta tulisi suunnitella ja rakentaa.”

Viime vuodet turkulaista kaupunkikehittämistä on hallinnut kiihkeä keskustelu raitiotiestä. Naapurien malleja on tarjottu Norjan Bergenista Ruotsin Uppsalaan, unohtamatta kotimaan kilpakumppani Tamperetta.

Kaupunkikehittämisessä tulisi kuitenkin muistaa, että jokainen kaupunkiseutu on yksilöllinen. Alueilla on oma historiansa, muista poikkeavat maantieteelliset tekijät ja tätä kautta erityiset vahvuudet, joiden kautta tulevaisuutta tulisi suunnitella ja rakentaa.

800 -juhlavuoteen valmistautuva, suomalaisen kulttuurin kehto sekä portti Itämerelle ja Eurooppaan poikkeaa luonnollisesti Pohjoismaiden suurimmasta sisämaan kaupungista, Näsi- ja Pyhäjärven väliin Tammerkoskelle kohonneesta Suomen Manchesterista. Molemmat kuitenkin houkuttelevat PK-seudun ohella tahoillaan onnistuneesti niin syrjäseutujen suomalaisnuoria kuin alhaista syntyvyyttä tasapainottavia maahanmuuttajia.

Oppia ja uudenlaista ajattelua voi hakea myös kauempaa. Euroopan länsilaidalta löytyy niinikään syrjäinen viiden miljoonan kokoinen kansa, jonka nousu muistuttaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehitystä. Kun Suomen itsenäistymisen alkuvuosiin liittyy läheisesti sisällissota ja irtautuminen tsaarin Venäjästä, Irlannissa käytiin lähes samaan aikaan vapaussota, joka johti v. 1921 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin sopimuksen kautta Irlannin vapaavaltion syntyyn. Vaikka Irlanti on yhä jaettu, irlantilaiset ovat katolilaisten ja protestanttien vastakkainasettelusta huolimatta synnyttäneet saarellaan suuren menestystarinan. Yksi 1990-luvun EU:n köyhimmistä valtioista kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpien maiden joukkoon.

”Vaikka Irlanti on yhä jaettu, irlantilaiset ovat katolilaisten ja protestanttien vastakkainasettelusta huolimatta synnyttäneet saarellaan suuren menestystarinan. Yksi 1990-luvun EU:n köyhimmistä valtioista kuuluu tänä päivänä maailman rikkaimpien maiden joukkoon.”

Talouskasvu ja ulkomaiset investoinnit näkyvät irlantilaisessa kaupunkikehityksessä. Pääkaupunki Dublin imee 50% investoinneista ja vielä suuremman osuuden matkailijoista. Talouselämän suurvaikuttaja, kansantaloustieteen professorina toiminut Björn Wahlroos on pitkään kritisoinut voimakkaasti Suomen ylisuurta julkista sektoria. Hän muistuttaa että Suomi on tänään hyvin samanlaisessa tilanteessa kuin Irlanti oli 35 vuotta sitten. Irlanti on vetänyt puoleensa valtavan määrän amerikkalaisia yhtiöitä ja Wahlroos on vakuuttunut että samanlainen mullistus olisi mahdollista myös Suomessa (Sijotuskästi podcast, 1.10.2025).

Guinnessin tehdas on oluen ystävien pyhiinvaelluskohde ja Phoenix puisto, yksi Euroopan suurimmista kaupunkipuistoista houkuttelee vuosittain kaksi miljoonaa kävijää ja kelpaisi suomalaisillekin mallista ylläpitää yli 700 hehtaarin puistoaluetta kaupungin sydämessä. Turun Kupittaanpuisto, maan vanhin, on kooltaan 24 hehtaaria, ja siitäkin historiallinen maauimala paraikaa täydennysrakennusuhan alla.

Irlannin kakkoskaupunki Cork on kuin irlantilainen Turku. 220 000 asukkaan satamakaupunki huokuu historiaa ja vuoden 2005 Euroopan kulttuuripääkaupungissa ylpeät paikalliset pitävät Corkia “todellisena pääkaupunkina” ja nauttivat pubeissaan mieluummin oman kaupungin Beamish tai Murphy’s stoutia kuin dublinilaista Guinnessia.

Corkin kupeessa sijaitsee noin Naantalin kokoinen satamakaupunki Cobh. Yksi maailman suurimmista luonnonsatamista tunnetaan erityisesti transatlantisesta laivaliikenteestä. Lähes puolet kuudesta miljoonasta Pohjois-Amerikkaan vuosien 1848 ja 1950 välillä muuttaneesta irlantilaisesta matkusti Cobh’n kautta. Matkailu ja etenkin vierailevat risteilyalukset ovat tänäkin päivänä merkittävä tulolähde alueen elinkeinoelämälle. Cobh oli viimeinen satama, jossa Titanic pysähtyi kohtalokkaalla neitsytmatkallaan ja Cobh Heritage Centre on rakennettu transtlantisen siirtolaisuuden, Titanicin sekä saksalaisten vuonna 1915 torpedoiman matkustajahöyrylaiva Lusitanian historian ympärille.

Turun tapaan merenkulku on keskeinen osa Corkin ja Cobhin historiaa, mutta myös nykypäivää ja tulevaisuutta. Cork & Cobh ovat kolmannella sijalla Marine Insight verkkojulkaisun Euroopan top10 -risteilysatamalistalla. Samalla listalla Bergen on toinen, Kööpenhamina neljäs ja Helsinki kymmenes1. Jotta Turku kohoaisi eurooppalaisten risteilysatamien aateliin, tulisi Turun seudulla satamatoimia tehostaa Corkin ja Cobhin tapaan, tai mieluummin Öresundin mallilla, jossa Kööpenhaminan ja Malmön satamat operoivat yhteisenä yhtiönä2.

Vaikka Pohjois-Irlannin pääkaupunki Belfast on kärsinyt IRA:n ja unionistien välisistä väkivaltaisuuksista ja telakkateollisuuden surkastumisesta, myös Ulsterin alue on vuoden 1998 Pitkänperjantain sopimuksen jälkeen onnistunut edistämään vetovoimaansa. Belfastin näkyvin kasvojenkohotus on kohdistunut satama-alueeseen, joka muistuttaa Turun Linnanniemeä. Titanicin  rakentamisesta tunnettu Harland & Wolffin telakka on tehnyt tilaa Titanic Quarterille ja Maritime Milelle. 75 hehtaarin satama-alueen massiivinen uudistaminen muodostuu mm. elokuvastudioista, korkeakoulukampuksesta, viihdekeskuksesta, asuinkortteleista ja alueen lippulaivasta, Titanic Belfast museosta.

Belfastissa ei enää rakenneta laivoja, mutta irlantilaiset osaavat yhä tuotteistaa Titanicia.

Vuonna 2012 avatun Titanic Belfastin muoto muistuttaa laivan keulaa ja wau-arkkitehtuuria edustavalla rakennuksella on haettu Bilbaon tunnetuksi tekemää “Guggenheim-efektiä”. Niin ikään Belfastin telakalla rakennettu höyrylaiva SS Nomadic on saanut kunniapaikan kuivatelakalla museon edustalla. Nomadicin restaurointi kuivatelakalle käynee esimerkistä, kuinka Turun arvokas parkki Sigyn saataisiin säilytettyä jälkipolville ja palvelemaan Turun linnan, Forum Marinumin ja suunnitteilla olevan Turun historian ja tulevaisuuden museon turkulaista “merimailia”.

SS Nomadic laskettiin vesille Belfastissa vuonna 1911. Tänä päivänä alus lepää kuivatelakalla Titanic keskuksen kupeessa. Belfastin merikeskus käynee esimerkistä, kuinka Turun arvokas parkki Sigyn saataisiin säilytettyä jälkipolville ja palvelemaan Turun linnan, Forum Marinumin ja suunnitteilla olevan Turun historian ja tulevaisuuden museon turkulaista “merimailia”.

”Juhlavuoteen valmistautuva Turku omaa ainutlaatuisen menneisyyden osana Itämeren kauppahistoriaa, Ruotsin suurvalta-aikaa ja nykypäivään ulottuvaa laivanrakennusosaamista. Ottamalla oppia tarinankertojakansa Irlannin Titanic-tuotteistuksista, tukholmalaisten Wasa-museon menestyksestä ja ehkä tuomalla omaan tulevaisuuden museoomme jotakin Gdanskin solidaarisuuskeskuksen kaltaisia elementtejä Itämeren kansojen värikkäistä vaiheista, Suomen Turku voi nousta vetovoimaltaan aivan uudelle tasolle.”

Juhlavuoteen valmistautuva Turku omaa ainutlaatuisen menneisyyden osana Itämeren kauppahistoriaa, Ruotsin suurvalta-aikaa ja nykypäivään ulottuvaa laivanrakennusosaamista. Ottamalla oppia tarinankertojakansa Irlannin Titanic-tuotteistuksista, tukholmalaisten Wasa-museon menestyksestä ja ehkä tuomalla omaan tulevaisuuden museoomme jotakin Gdanskin solidaarisuuskeskuksen kaltaisia elementtejä Itämeren kansojen värikkäistä vaiheista, Suomen Turku voi nousta vetovoimaltaan aivan uudelle tasolle. Etenkin kun Etelä-Euroopan kuumuus, massaturismin lieveilmiöt ja Pohjoismaiden hyvä maine ajavat maailmanmatkaajia kohti viileämpiä “coolcation” -kohteita.

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 5.5.2026 puheenvuoro-palstalla. https://www.ts.fi/a/6972164

  1. https://www.marineinsight.com/10-major-cruise-ports-in-europe/ ↩︎
  2. https://www.cmport.com/about-cmp/ ↩︎