Kuningas jalkapallo rantautui Suomeen 1890-luvulla Turussa vaikuttaneiden Crichtonin telakkaveljesten ja voimistelunopettaja August Blomberg johdolla. Vaikka viime vuosisadan alkuvuosikymmenet olivat suomalaisen yleisurheilun kulta-aikaa, myös jalkapallo levisi nopeasti kaupungeissa, etenkin Helsingissä ja Turussa.
Vuosikymmenien varrella uusia seuroja perustettiin ahkerasti ja ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Turun Pallokerho kuuluu turkulaisten perinneseurojen joukkoon, joiden värit tunnetaan ja jotka ovat liikuttaneet useita sukupolvia suomalaisen jalkapallon erisarjaportailla.
Jalkapallon toistaiseḱsi paras saavutus on vuonna 1951 saavutettu Mestaruusssarjan SM-pronssi. Viimeiset kaksi vuosikymmentä TPK on pelannut yhtäjaksoisesti Kolmosessa, mutta alkuvuodesta seuran johtokunta joutui luopumaan sarjapaikastaan.
Ville Koskinen johtaa TPK:n seuratoimintaa Kupittaan olympiakatsomon perinteikkäissä toimitiloissa.
Seuran “monitoimimies” Ville Koskinen näki päätöksen taustalla ennen kaikkea pelaajapulan sekä vaikeudet löytää valmentajaa. Päättyneellä kaudella TPK:n miesten joukkue pelasi Vitosessa.
Viime vuosina Pallokerho on muiden urheiluseurojen tapaan joutunut kohtaamaan muutosten tuulia koronasta harrastuskustannusten nousuun. Koskisen mukaan seurassa on panostettu valmentajakoulutukseen ja viime aikojen erikoisuutena on ollut naisjalkapalloilun suosion kasvu. Lisää naisnäkökulmaa ja kontrastia usein konservatiivisiin kilpailijoihin tuo myös naisenemmistöinen johtokunta, jota johtaa Sanna Veijalainen.
Toiminnan haasteena seuratyöntekijä Koskinen näkee muiden turkulaisten jalkapallotoimijoiden tapaan Turun talviharjoitteluolosuhteet.
– Se on ikävää Turussa. Pääpaikkanamme on Lähi-Tapiola Areena, jolloin joukkueiden kausibudjetin suurin osa koostuu talven olosuhdemaksuista. Jotta Turun yli 6000 jalkapallon harrastajaa voisivat harjoitella talvella täysipainoisesti kohtuullisin kustannuksin, kaupunkiin tarvitaan täysimittainen kunnallisen korvaaja elinkaarensa lopussa olevalle Impivaaran alimittaiselle hallille.
”Pääpaikkanamme on Lähi-Tapiola Areena, jolloin joukkueiden kausibudjetin suurin osa koostuu talven olosuhdemaksuista. Jotta Turun yli 6000 jalkapallon harrastajaa voisivat harjoitella talvella täysipainoisesti kohtuullisin kustannuksin, kaupunkiin tarvitaan täysimittainen kunnallisen korvaaja elinkaarensa lopussa olevalle Impivaaran alimittaiselle hallille.”
TPK Futsal vahvassa nousussa
Kun kerhon suurin kansallinen menestys jalkapallossa osui 50-luvulle, on seuran menestys futsalissa tuoreempaa. Vuosina 2005-2010 TPK oli mitaleilla peräti neljästi. 2010-luvun puolivälissä liigataival katkesi ja paluun ylimmälle sarjatasolle turkulaiset tekivät syksyllä 2021.
Viime vuodet joukkuetta valmentanut Jose Ikonen on luotsannut kerhoa nousujohteisesti. Keväällä 2022 säilytettiin sarjapaikka niukasti sijoittumalla runkosarjassa 10:ksi. Seuraavana vuonna sijoitus oli yhtä sijaa ylempänä ja tänä keväänä kerho ylsi puolivälieriin, missä etenemisen katkaisi liigan kestomenestyjä FC Kemi otteluvoitoin 2-1.
Jose Ikosen päävalmentajakaudella TPK – futsalin maratontaulukon kuutonen – on esiintynyt liigassa nousujohtoisesti ja palannut ylimmän sarjatason kärkikuusikkoon sekä kamppailemaan mitalisijoista.
Helmikuussa jatkosopimuksen solminut jyväskyläläistaustainen Jose Ikonen uskoo systemaattisen sekä maltilliseen seurakehitystyöhön ja muistuttaa mm. sarjaa takavuosina hallinneiden Ilveksen ja oman kasvattiseuransa KaDyn talousvaikeuksista.
“On ehkä ahnehdittu liikaa ulkomaalaistaustaisia pelaajia, joille on maksettu kovaa palkkaa, eikä tulojen taso ole pysynyt tasapainossa menojen kanssa.”
Päävalmentajan mukaan kansainvälisillä parketeilla on havaittavissa naisjalkapallosta tuttua jalkapallon suurseurojen panostusta nousevaan palloilumuotoon. Toukokuussa pelattuun futsalin Mestarien liigan lopputurnaukseen selvitti tiensä tuttuja seuranimiä Barcelonasta Sporting Lissaboniin ja Ikosen mukaan Englannissa jalkapalloseurat ovat alkaneet perustamaan futsal akatemioita. Ja Ruotsissa monet futsaljoukkueet ovat isojen futisseurojen alaisia.
Kun Ruotsin futsal-liigasta löytyvät Allsvenskanin jalkapallojätit Hammarby IF ja IFK Göteborg sekä vahvoja jalkapallokaupunkeja kuten mm. Kalmar, Norrköping, Örebro ja Tukholma, Suomen Futsal-Liigan alueellinen rakenne ja edustus on toisenlainen. Johtavat suomalaiset futsalseurat ovat usein pienten paikkakuntien erikoisseuroja ja Pirkanmaa kiistaton keskus neljällä liigajoukkueella (Akaa, Mad Max Valkeakoskelta, PJK Pirkkalasta ja Vehmaisten Urheilijat). Paradoksaalisesti maan suurin jalkapalloseura ja futsalin maratontaulukon kakkonen Ilves ei ole pirkanmaalaisten liigaseurojen joukossa. Jyväskylästä löytyy kaksi vahvat opiskelijayhteydet omaavaa seuraa (Kampuksen Dynamo ja Liikunnan Riemu). Pohjoista edustaa Kemi-Tornion kaksikko FC Kemi sekä ToPV ja Ylivieskan futsalperinteitä ylläpitää Vieska Futsal. Pääkaupunkiseudun mainetta ylläpitää alueen ainoa seura, maratontaulukon ykkönen, espoolainen GFT. Varsinais-Suomen edustajat ovat liigaa pitkään pelanneet TPK sekä Someron Voima.
”Kun Ruotsin futsal-liigasta löytyvät Allsvenskanin jalkapallojätit Hammarby IF ja IFK Göteborg sekä vahvoja jalkapallokaupunkeja kuten mm. Kalmar, Norrköping, Örebro ja Tukholma, Suomen Futsal-Liigan alueellinen rakenne ja edustus on toisenlainen. Johtavat suomalaiset futsalseurat ovat usein pienten paikkakuntien erikoisseuroja ja Pirkanmaa kiistaton keskus neljällä liigajoukkueella (Akaa, Mad Max Valkeakoskelta, PJK Pirkkalasta ja Vehmaisten Urheilijat).”
Suomella onkin futsalissa hieman naisten jalkapallon tapaan etsikkoaika hyödyntää suurten jalkapallomaiden hidasta heräämistä naisjalkapalloon ja futsaliin. Kun Suomen futsal maajoukkueet löytyvät FIFAn futsalin maailman ranking listalta vähintäänkin kunniotettavilta sijoilta (miehet 16. ja naiset 17.), Euroopan jalkapallojättien Englannin ja Saksan vastaavat sijoitukset ovat kovin vaatimattomat. Kun kummankaan suurmaan naisjoukkueita ei löydy lainkaan rankingista ja Saksan miehet vasta 54. sijalla ja Englannin sijoitus on vielä vaatimattomampi eli 82., voidaan Suomi laskea Euroopan futsal-kansojen top10:iin. Tuttujen jalkapallomaiden Portugalin ja Espanjan hallisemassa rankingissa myös muut pohjoismaat ehkä yllättävän kaukana Suomen takana. Tanska (miehet 77., naisissa ei rankingsijoitusta), Ruotsi (miehet 84., naiset 22.), Norja (miehet 101. ja naiset 68.)
”Päävalmentajan mukaan kansainvälisillä parketeilla on havaittavissa naisjalkapallosta tuttua jalkapallon suurseurojen panostusta nousevaan palloilumuotoon. Toukokuussa pelattuun futsalin Mestarien liigan lopputurnaukseen selvitti tiensä tuttuja seuranimiä Barcelonasta Sporting Lissaboniin ja Ikosen mukaan Englannissa jalkapalloseurat ovat alkaneet perustamaan futsal akatemioita.”
Sekä seuratyöntekijä Koskinen että futsalvalmentaja Ikonen uskovat perinneseuran löytäneen tasapainon huippu-urheilun sekä harrasteliikunnan välillä. Molemmissa kuitenkin tarvitaan lobbausta ja yhteistyötä olosuhteiden kehittämiseksi, jotta syrjäytymistä ja liikkumattomuutta ennaltaehkäisevää nuorisotyö voidaan toteuttaa kohtuullisin harrastuskustannuksin.
Turun seudulla jalkapalloväki ja juniorit viime vuosina heränneet futsalin mahdollisuuksiin. Pohjois-Turun Paattisten Pamaus kokosi viime talveksi 09-ikäluokan eri jalkapalloseurojen pelaajien parhaimmistoa futsalsarjaan ja turkulainen ”dream team” ylsi keväällä historialliseen SM-hopeaan P15 lopputurnauksessa. Alkavalla futsalkaudella turkulaista juniorifutsalia värittää ja kirittää Pamauksen ja TPK:n keskinäinen kamppailu valtakunnallisessa P17 Futsal-Liigassa. Kuva: Elna Rikkinen, Turun Tienoo.
”Suomella onkin futsalissa hieman naisten jalkapallon tapaan etsikkoaika hyödyntää suurten jalkapallomaiden hidasta heräämistä naisjalkapalloon ja futsaliin.”
*Kirjoitus on julkaistu 10.4.24 Turun Seutusanomissa. https://turunseutusanomat.fi/2024/04/turun-perinteikkaassa-pallokerhossa-juniorifutis-huippufutsal-ja-tasa-arvo-toiminnan-keskiossa/
