Kategoria: ilmastonmuutos

Maailman kaunein saaristo, coolcation ja Turku800

Suomen kesä on lyhyt, mutta sitä voi pidentää ja se pitenee ilmaston lämmetessä. Samaan aikaan kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.

Kun koronakriisi vuosikymmenen alkuvuosina pysäytti myös kansainvälisen matkailun, pandemiasta toipuneet perinteiset turistikohteet ovat kohdanneet viime vuosina toisenlaisia vastoinkäymisiä. Kansainvälisillä käsitteillä kuten ”overcrowding” tai ”overtourism” ei ole vielä edes selkeitä suomenkielisiä käännöksiä, mutta kun Barcelonassa, Venetsiassa tai Amsterdamissa massaturismia syytetään mm. asuinkustannusten noususta, liikenneruuhkista ja ympäristöhaitoista, kulttuuriperinnön turmelemisesta sekä paikallisen yhteisöllisyyden rapautumisesta, on selvää että matkailu on monessa maassa ylittänyt kansalaisten kipurajan1.

”Kun etelän suuret turistikohteet tuskailevat maastopalojen, sietämättömän kuumuuden sekä massaturismin lieveilmiöiden kanssa, yhteiskunnan toimivuudesta, turvallisuudesta ja hyvinvointimallistaan tunnetut Pohjoismaat ovat nousseet myös matkailullisesti vetovoimaisiksi. Suomen Turulla ja kaikilla suomalaisilla on kullanarvoinen etsikkoaika. Maailman kaunein saaristo, ilmastolliset edut ja Turku 800 -juhlavuosi tulee hyödyntää maailman onnellisimman kansan maakuvan markkinoinnissa sekä maan talouden ja luutuneiden yhteiskuntarakenteiden uudistuksessa.”

Samaan aikaan kun Välimeren lomakohteissa paikallisväestö kärsii viikkokausia kestävistä maastopaloista sekä osoittaa mieltään massaturismia ja kohonneita elinkustannuksia kohtaan, kansainvälisen matkailun piirissä on syntynyt käsite Coolcation. Ilmastonmuutoksen ja massaturismin varjopuolia peilaava matkailutermi yhdistää usealla tavalla myönteisen englanninkielisen cool-sanan sekä amerikkalaisen lomailmaisun vacation. Termiä aktiivisesti kansainvälisessä markkinoinnissa käyttänyt Ruotsin matkailun edistämiskeskus Visit Sweden houkuttelee sietämättömään kuumuuteen ja turistitungoksiin tuskastuneita etelän matkailijoita valitsemaan lomakohteekseen viileän Pohjolan, missä miellyttävän leuto ilmasto, puhdas ilma ja neitseellinen luonto tarjoavat loputtomat mahdollisuudet etenkin tervehenkisiin ulkoilma-aktiviteetteihin.

”Coolcation on uusi matkailutermi, jonka mukaan lomailijat pakevevat sietämättömästä kuumuudesta kärsiviä kohteita valitsemalla ilmastollisesti viileämmän lomakohteen. Pohjoismaat ovat monella tapaa täydellisiä Coolcation-kohteita”

”Coolcation is a travel trend where holidaymakers escape the summer heat by choosing cooler destinations. With its mild climate, fresh air, and endless outdoor adventures, Sweden is an ideal coolcation spot.”2

Pohjoisen ja Pohjoismaiden vetovoimaa lisää ilmastonmuutoksen ja etelän kohteiden ylikuormituksen lisäksi yhteiskunnan toimivuus ja turvallisuus sekä ehkä hieman yllättäen myös kulttuuritekijät. Vaikutusvaltaisen matkailuun keskittyvän Time Out -median julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan Pohjois-Eurooppa on erinomaisesti edustettuna arvioitaessa mantereen kulttuuririkkautta. Mm. UNESCOn maailmaperintokohteilla, museotarjonnalla sekä EU-kansalaisten kulttuuriosallisuuden tilastoilla mitaten Itämeren maista Tanska on Euroopan kulttuurisesti rikkain maa, Saksa kakkonen, Ruotsi neljäs ja Suomi sekä Viro peräkkäin 9:ntenä ja 10:ntenä3.

800 -juhlavuoteen valmistautuvalla Turun seudulla on historiallinen etsikkoaika nostaa profiilia ja osoittaa yhteistyökykyä

Suomen Turulla, maan vanhimmalla kaupungilla on ylpeyteen oikeuttava historia entisenä pääkaupunkina sekä suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin kehtona. Mutta kaupunkiin yhdistetään perustellusti myös taantumuksellisempia aikakausia ja toimintatapoja. Viimeisen runsaan neljännesvuosisadan aikana Turun kehityksestä voidaan nostaa esiin kaksi merkittävää virstanpylvästä. Vuoden 1996 Cutty Sark Tall Ships Races -tapahtuman isännöinti avasi Auranjoen yläjuoksun tehdasalueen julkiseksi tilaksi sekä kaupunkilaisten asuin- ja virkistyskäyttöön. Ja vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungin status aktivoi turkulaiset asukkaat, yritykset, järjestöt ja muut toimijat ennennäkemättömään yhteistyöhön ja kaupungin kehittämiseen.

Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.

1600-luvun pennisilta on korvattu uusilla silloilla, mutta Turun tuomiokirkko on säilyttänyt keskeisen asemansa Suomen kansallispyhäkkönä. Tarkkaa virallista tietoa käyttöön vihkimisestä ei ole saatavilla, mutta kirkon oma arvio syntymäpäivälle on 17. kesäkuuta 1300.

”Juhlavuosi 2029 tarjoaa tämän päivän maailmanpoliittisesti arvaamattomina aikoina niin turkulaisille kuin laajemminkin suomalaisille mahdollisuuden tuntea ylpeyttä kunnioitettavasta historiastamme sekä ainutlaatuisesta asemastamme idän ja lännen haastavalla rajavyöhykkeellä.”

Suomen ensimmäisen maakunnan – Varsinais-Suomen – pitkä kulttuurihistoria ei rajoitu Turun kaupungin alueelle. Moni maakunnan pienempi keskus voi ylpeillä huomattavasta historiallisesta perinnöstä. Kuten kaarinalaiset Kuusiston piispanlinnasta, Suomen piispojen historiallisesta hallintopaikasta4. Tai lietolaiset Aurajoen ja Hämeen härkätien historiallisessa solmukohdassa sijatsevasta muinaislinnastaan. Liedon Vanhalinnan merkitys väheni Turun linnan kohottua Aurajoen suulle 1280-luvulla.

”Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen.”

Turun merkitys suomalaisen oikeuslaitoksen ja opetuksen saralla kohti Pohjoismaista hyvinvointivaltiota on keskeinen. Turun Vanhakaupungissa voi kulkea Mikael Agricolan, suomen kirjakielen isän, jalanjäljillä sekä kuvitella elämää 1620-luvulla, jolloin Turku oli Ruotsin suurvalta-ajan itäinen keskus. Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Turun hovioikeuden vuonna 1623 ja vuonna 1640 kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta perustettu Turun Akatemia oli Ruotsin suurvalta-ajan kolmas yliopisto Uppsalan ja Tartton jälkeen. Keisarillisen Suomen senaatti perustettiin 1809 Aurajoen rannassa nahkuri Karl Richeriltä vuokratussa talossa, mutta hallituskonseljin Turun historiasta on tänä päivänä hyvin vähän jäljellä. Richterin talo vajosi maavyöryssä Aurajokeen keväällä 1830 (kuva ylhäällä vas.).

Turku on tunnettu vuosisatoja suomalaisten ikkunana Eurooppaan. Moni Turun piispoista haki oppia Pariisista tai muualta Keski-Euroopasta. Eri aikakausien valtaapitävien yhteyksiä Turkuun on tallennettu taiteessa ja kaupungista löytyvien muistomerkkien muodossa. Kustaa II Aadolfin patsas löytyy hovioikeuden edestä, Venäjän keisari Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan historiallinen Turun tapaaminen vuonna 1812 on valettu pronssiin jokirannassa ja Albert Edelfeltin öljymaalaus Kaarle-herttuasta herjaamassa sotapäällikkö Klaus Flemingin ruumista löytyy 1500-luvun lopun valtataistelun keskeiseltä tapahtumapaikalta, Turun linnasta. Kupittaanpuisto on Suomen vanhin ja laajin kaupunkipuisto, jonka juuret ulottuvat lähes tuhat vuotta ajassa taaksepäin. Perimätieto kertoo Piispa Henrik kastaneen ensimmäiset pakanalliset suomalaiset kristinuskoon juuri Kupittaan lähteellä ensimmäisen ristiretken aikana vuonna 11555.

Turun saaristoa on viime vuosikymmeninä osattu hyödyntää myös elokuvateollisuuden osana ja erilaisten tv- ja elokuvatuotantojen kuvauspaikkana. Vuonna 2020 ensi-iltansa saanut elämäkerrallinen draamaelokuva Tove Janssonista esitettiin saman vuoden syyskuussa Toronton elokuvajuhlilla ja tämän jälkeen Tove myytiin ulkomaille muihin Pohjoismaihin, Baltian maihin, Venäjälle, Etelä-Koreaan ja Japaniin.

Örön linnakesaari on Saaristomeren kansallispuiston ainutlaatuista luontoa ja vallitsevaa maailmanpolitiikkaa peilaava historiallinen helmi. Heinäkuussa 1941 käyty Bengtskärin taistelu on kuin eräänlainen historiallinen alkusoitto tai sotaharjoitus venäläisten Krimin kaappaukseen Ukrainalta vuonna 2014. Örön matkailijoilla on tänä päivänä mahdollisuus tutustua mm. saaren bunkkereihin, kasarmialueisiin sekä massiivisiin Obuhov-tykkipattereihin. Heinäkuun 26. päivänä käydyssä Bengtskärin taistelussa neuvostojoukot yllättivät majakkasaaren vartiomiehistön, ja taistelu saaresta kävi kiivaana lähes vuorokauden ajan. Myös Örön patterit osallistuivat taisteluun. Järeällä patterilla annettiin Bengtskäriin tulitukea. Tappiot olivat molemmin puolin raskaat6. Reserviläiset -sivuston mukaan suomalaisten kokonaistappiot vaihtelevat hieman eri lähteissä, mutta olivat todennäköisesti 32 kaatunutta ja 45 haavoittunutta. Hyökkäjän tappioista ei ole täsmällistä tietoa, koska merikin vaati osansa. Kaatuneiden määrä kohosi kuitenkin yli 30:n7. Bengtskärissä kaatuneita neuvostosotilaita kuljetettiin haudattavaksi mm. Öröhön. Sota ja väkivalta kaikessa vastenmielisyydessään kiinnostaa ihmismieltä, ja tätä kautta myös mediaa. En yllättyisi mikäli myös Bengtskärin taistelu saisi tulevaisuudessa elokuva- tai tv-tulkintansa.


”Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta”

Turun seudulla on kaikki edellytykset kohota merkittäväksi Itämeren alueen coolcation-kohteeksi, mutta menestyminen edellyttää yritteliäisyyttä, yhteistyötä ja rohkeutta

Jos, ja kun ilmastotekijät, ihmistungos ja paikallisväestön kasvava vastustus ohjaavat maailman matkailuvirtoja pois etelän turistikohteista, nousee keskeiseksi kysymykseksi, minne ja minkälaisiin kohteisiin tulevaisuuden turistit suuntaavat?

Kansainvälinen matkailumedia ja matkakohteita mainostavat influensserit ovat viime vuosina nostaneet erityisesti Pohjoismaat trendikkään Coolcation -matkailukäsitteen mallimaina.

Osaavatko suomalaiset kunnat, alueelliset yrittäjät sekä muut toimijat hyödyntää vallitsevan etsikkoajan ja elvyttää vuosikaudet taantunutta taloudellista toimeliaisuutta ja yhteiskunnallista passiivisuutta?

Lähimenneisyydessä korkeasta koulutustasostaan tunnettu vähäpuheinen, mutta maailman onnellisin kansa nähdään maan rajojen ulkopuolella kiehtovana, mutta globaalissa kilpailussa vetovoimaisuutta pitää myös tukea aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä.

”Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.”

Turkulainen yrittäjäperhe Salmelat ovat luoneet kovan kilpailun pikaruokabisneksessä eurooppalaisittain merkittävän ravintolaketjun, jossa Suomen 264 ravintolan lisäksi Baltian maista löytyy yli 170 Hesburger ravintolaa ja lisäksi yhteensä yli 50 ravintolaa palvelee asiakkaita Bulgariassa, Romaniassa, Ukrainassa ja Saksassa8. Hesburger on Lovefood.com -sivuston arvion mukaan Euroopan 7:nneksi paras pikaruokaketju9.

Hesburgerin perustaja Heikki Salmela on myös yhteiskunnallisesti kantaa ottava vaikuttaja. Salmela on ilmaissut huolensa Suomen korkeasta työttömyydestä ja maan heikosta talouskehityksestä. Ravintolayrittäjä on ensimmäisenä allekirjoittajana heinäkuussa jätetyssä kansalaisaloitteessa, jolla halutaan helpottaa nuorten ryhtymistä toiminimiyrittäjäksi10.

Elokuussa opetusministeri Anders Adlercreutz ehdotti koulujen lomien siirtoa kahta viikkoa myöhempään. Ministerin mukaan Suomi kulkee epätahdissa muun Euroopan kanssa, minkä takia monilla perheillä on vaikeuksia töiden ja koululaisten lomien yhteensovittamisessa11. Suomalainen matkailusektori on jo pitkään ollut siirron kannalla. Matkailu- ja ravintola-alan selvityksen mukaan yritysten liikevaihto kasvaisi 336 miljoonalla eurolla vuodessa siirron seurauksena. Vaikutukset kokonaistyöllisyyteen olisivat 4 585 henkilötyövuotta12. Koulujen kesälomien siirtämisellä on vahva kansalaisten tuki, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi lisää.

Koululaisten lomien lykkäys kahdella viikolla ei luonnollisestikaan tee Turusta tai Suomesta laajemmin merkittävää matkailumagneettia. Mutta voimakas valtion velkaantuminen ja vuosikausia kestänyt kitulias talouskasvu edellyttävät yhteiskuntarakenteiden uudistamista, julkisten menojen supistusta ja yritteliäisyyden lisäämistä.

Suurelle osalle suomalaisistakin tuntematon Saaristomeren kansallispuisto, Örön linnakesaari, Bengtskär, mystinen Seilin saari, lapsiperheiden Muumimaailma, mitä mainioin saariston rengastie sekä monet muut paikalliset vetonaulat muodostavat 20 000 saaren ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, joka kytkeytyy katkeamattomana niin ikään luonnonkauniiseen Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoon. Tätä paratiisia pitäisi markkinoida paremmin. Myös kotimaan matkailijoille.

Kemiönsaaressa kesiään viettävä ministeri Adlercreutz ja kesäkaupunki Naantalissa yrittäjän taipaleensa aloittanut Heikki Salmela tekivät kesällä tärkeitä avauksia yrittäjyyden ja Suomen talouden edistämisen puolesta. Kesät Naantalin Kultarannassa viettävä tasavallan presidentti on lyhyessä ajassa kohonnut kunnioitusta herättäväksi kansainvälisen politiikan vaikuttajaksi ja sosiaalisesti taitava presidentti luultavasti mielellään toimisi kesämaakuntansa matkailun edistäjänä. Varsinais-Suomen uusi maakuntajohtaja Jyri Arponen on niin ikään yrittäjyysmyönteinen ja ympäristötekijöitä ymmärtävä saaristomökkiläinen, joten Turun seudulla on ainutlaatuinen mahdollisuus valjastaa Turku 800 -hanke Varsinais-Suomen sekä koko maan vetovoiman, työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseen.

Kuva Örön linnakesaaresta (Lotta Vainionpää). Artikkelikuva: Lotta Vainionpää

  1. https://yle.fi/a/74-20161433 Lista julki: Näihin suosittuihin turisti­kohteisiin ei kannata enää reissata, 15.5.25 ↩︎
  2. https://visitsweden.com/what-to-do/nature-outdoors/coolcation/ ↩︎
  3. https://www.timeout.com/news/the-scandinavian-nation-named-europes-most-culturally-rich-country-042925 ↩︎
  4. https://suburbanturku.wordpress.com/2022/06/30/lahiluonto-lahiliikunta-lahikulttuuri-kuusiston-piispanlinna/ ↩︎
  5. https://suburbanturku.wordpress.com/2017/09/18/kupittaa-suomen-ensimmainen-kaupunkipuisto/ ↩︎
  6. https://rannikkotykistomuseo.fi/linnakkeet/oro/ ↩︎
  7. https://reservilainen.fi/miksi-bengtskarin-majakkasaaresta-taisteltiin-heinakuussa-1941/ ↩︎
  8. https://www.hesburger.com/about-hesburger/company/restaurant-chain-today ↩︎
  9. https://www.lovefood.com/gallerylist/391472/europes-best-fast-food-chains-ranked ↩︎
  10. https://www.yrittajat.fi/uutiset/heikki-salmela-haluaa-suomeen-lisaa-nuoria-yrittajia-%E2%88%92-nain-han-keventaisi-hallinnollista-taakkaa/ ↩︎
  11. https://yle.fi/a/74-20178068 Opetusministeri Adlercreutz haluaa siirtää koulujen kesälomaa kahdella viikolla eteenpäin, 18.8.25  ↩︎
  12. https://yle.fi/a/74-20150671 Ministeriö selvittää koulujen kesälomien siirtoa – Adlercreuz: ”Kesäkuun alussa alkava loma on perheille haastava”, 21.3.25 ↩︎

Saunaparlamentti 2023 – Ordnung muß sein?

Energiakriisi iski myös maailman onnellisimpaan kansaan koronan, itänaapurin Ukrainan hyökkäyssodan, Nato-hakemuksen, eduskuntavaalien ja maailmanlaajuisen ilmastokriisin alla. Siinä pieni ihminen tuntee itsensä entistäkin pienemmäksi.

Mutta rationaalinen, keskimääräisesti ja tutkitusti maailman aktiivisimmin sanomalehtiä, sekä kenties myös uudempaa mediaa seuraava kansalainen kuuntelee päättäjien ohjeita ja vaihtaa omassa kodissa vihtomisen ilmastomyönteiseen ja vastuulliseen julkiseen kylpemiseen.

Pohjoismaiden suurin, kalevalaista mytologiaa huokuva Impivaaran uimahalli osoittautui nopeasti energiaexoduksen varsinaiseksi vetonaulaksi. Eräänlaiseksi Mad Max-ajan kaurimäkeläiseksi Frankien energiansäästöreservaatiksi.

Pitkin talvea Impivaaran altaat täyttyivät eri-ikäisistä, erivärisistä, eri uskoa edustavista energiaa säästävistä saunojista. Sauvakävelyhengessä vesijuoksua Lasse Virenin peräänantamattomuudella tarpovien turkulaisten rinnalla slaavilaiset salamat ohittelivat verkkaisempia kuntouimareita Venla-altaan radoilla, burkha-asuiset äidit paimensivat perheitään Aapon mukaan nimetyssä monitoimialtaassa ja rohkeimmat uusturkulaiset kokeilivat kylmänkestokykyään 4-asteisessa Eero-altaassa.  

Mutta sydäntalvella intiimin impivaaralaisen rinnakkaiselon rikkoi rajoitus saunoa. Kenties ennakoiden Ankaran turvallisuuspoliittista iltalypsyä, viranomaiset sulkivat tasapuolisuuden ja energiasäästön hengessä kovien löylyjen saunatilojen ohessa myös turkkilaistunnelmaisen höyrysaunan.

Sääntöjä kunnioittava stoalainen saunakansa mukautui nopeasti löylytilojen tiivistyvään tunnelmaan. ”Sopu sijaa antaa” sanottiin ja lauteilla Otaniemessä koulutettu kylpijä jakoi laskelmiaan suomalaisesta sähkönkulutuksesta ja kuinka mittavasti hiilineutraaliutta sekä vihreää siirtymää edistettiin kollektiivisella kylpemisellä.

Mutta saunova suomalainen tarvitsee myös tilaa. Kun löylyhuoneen ovelle alkoi kerääntyä jonoa ja vesijuoksuradalla ruuhkaa, alkoivat impivaaralaiset avautua. Löylytiloissa vanhempi kantasaunoja saattoi huomauttaa eksoottisenoloiselle naapurilleen, ettei saunassa sovi käyttää bermudasortseja. Viesti meni harvemmin perille. Uimaradalla uinninvalvojat joutuivat kieli keskellä, rallienglannilla kommunikoimaan – your are very fast swimmer. This lane is for slow swimmers .

Impivaarassa kuului myös yhä useammin slaavilaista kieltä, joka kuulosti kovasti itänaapurin asukkaiden äidinkieleltä. Lähialueilla liikkuneet kosmopoliitit tunnistanevat banja-sanan, mutta luultavasti hekin tuskailivat, onko kyseessä Kiova- vai Kreml-johtoinen kielialue.  

Ja kun löylyhuoneeseen yhtäkkiä joutuikin jonottamaan tai tuttu kiuas menetti ylikuumenemisen kautta toistuvasti tehojaan, seesteisesti saunomaan tottunut suomalainen saattoi yllättäen avata suunsa saunassa. Kun hiljaisuus on murrettu, tulilinjalle joutuivat ensimmäisinä kuntapäättäjät, jotka olivat sulkeneet saunoja ja täten rajoittaneet kansalaisten elintilaa. Hyvänä kakkosena vanhalalaisen kritiikin kohteeksi tuntuvat tulleen pienen ja sisukkaan Suomen eksoottisoloisemmat vieraat ja uudisasukkaat.

”Säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.”

Järjestyksestä ja säännöistä tunnetut germaanit olivat harvinaisempia vieraita, mutta säännöllisesti Kaerlassa kylpemässä käyvä kansalainen saattaa aistia saunojien sulatusuunissa suomalaisen yhteiskunnan merkittävän murrostilan.

Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.

”Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.”

Impivaarassa kylpee alati kasvava joukko suomalaisia senioreita, urheiluseurojen juniori- ja opiskelijauimareita, uusioperheiden yksihuoltajaisiä ja äitejä lapsineen sekä maan tapoja opiskelevia maahanmuuttajia.

Läheskään kaikki impivaaralaiset eivät saa tai halua sunnuntaina 2.4. ilmaista näkemystään Suomen suunnasta, mutta saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle. Ehkä eräänä päivänä suomalaiset saavat vielä äänestää ja säännöllisesti ilmaista saunomisen lomassa luottamustaan tai tyytymättömyyttään päättäjien politiikkaa kohtaan.  

”Saunaparlamentit ja muutkin kansalaisten kohtaamispaikat ovat arvokkaita ilmapuntareita hyvinvointivaltion suunnasta ja maailman onnellisimman kansan todellisesta mielenlaadusta. Avoimuus, kansalaisten osallisuus ja säännöllinen vuoropuhelu päättäjien kanssa on edellytys hyvinvointivaltion olemassaololle.”

Suomen luonnon päivä

Suomi on ensimmäinen kansakunta maailmassa, joka juhlii luontoaan liputtamalla julkisesti. Liputuspäivän tarkoituksena on vahvistaa ihmisten luontosuhdetta kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Suomen luonnon päivää juhlittiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013 ja ensikertaa luontoa liputettiin virallisesti vuonna 2017.


Elokuun viimeiseen lauantaihin ajoittuva liputuspäivä viestii kesän vaihtumisesta syksyyn ja ehkä tässä siirtymässä voidaan myös nähdä pitkään agraarisen suomalaisen yhteiskunnan muuttumista urbaanimmaksi.


Juhlapäivää suositellaan vietetettävän esimerkiksi retkeilemällä luonnossa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta matkustaa kansallispuistoihin saati etäämmälle erämaihin.

Luonnon päivä lähiluonnon ja lähiliikunnan edistäjänä


Suomi kulkee kaupungistumiskehityksessä Euroopan jälkijunassa, mikä tarkoittaa että suurkaupunkimme ovat yhä suhteellisen pieniä, luonto on yhä useimpien suomalaisten ulottuvilla ja metsistä sekä puhtaista vesistöistä tunnettu maamme houkuttelee myös luontomatkailijoita ulkomailta.


Kun yhä useampi suomalainen elää kaupungeissa ja samaan aikaan yksinäisyys, turvattomuus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti, on välttämätöntä että kaupungeissa panostetaan asukasviihtyvyyteen ja kaupunkilaisten osallisuuteen.


Moni suomalainen kaupunki ylpeilee kunnianhimoisilla ilmasto-ohjelmilla ja hiilineutraaliustavoitteilla, mutta tästä huolimatta etenkin kiihtynyt täydennysrakentaminen ja päättäjien tahto tiivistää kaupunkirakennetta leikkaa ja louhii lähiluontoa pysyvästi pois suomalaisesta kaupunkikuvasta.


Täydennysrakentaminen voi toki olla tiivistä ja samalla asukasviihtyvyyttä ja lähiluontoa edistävää. Esimerkiksi Helsingin yhden suurimman uuden asuinalueen, yli 20 000 asukkaan Jätkäsaaren rakentamisessa ja kehittämisessä puisto- ja viheralueet sekä ympäröivä vesistö ovat huomioitu varsin asukasystävällisesti ja vehreästi.


Viihtyisä Selkämerenpuisto sijaitsee Jätkäsaaren jo rakennetussa pohjoisosassa, Helsingin kansainvälisen koulun ja päiväkodin välissä, kiven heiton päässä Ruoholahdenkanavasta.
Jätkäsaaren keskelle on rakentumassa kasvilajistoltaan Helsingin monipuolisin moderni puisto, Hyväntoivonpuisto.
”Puistoon istutetaan hyvin tuulta kestäviä saarneja sekä noin kaksisataa muuta puu- ja pensaslajia, kuten atsaleoja ja hortensioita. Eri aikaan kukkivia perennoja on suunnitelmissa 42 000 kappaletta. Kasvillisuus on korkeampaa ja tiheämpää kortteleiden reunoilla. Merenrantaan laskevalla osuudella puiston keskiosa on avointa oleskelunurmikkoa. Tämä mahdollistaa merinäkymät jo kaukaa”, suunnittelupäällikkö Nuotio kertoo”.
Ahdinaltaalle päättyvään puistoon on suunniteltu myös hiekkarantaista, kaupungin ylläpitämää uimarantaa. Hyväntoivonpuisto sijoittuu Jätkäsaaren koulun, liikuntapuiston, skateparkin ja täysimittainen jalkapallohalli.

(https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/uutiset/2022-04-13/hyvantoivonpuiston-etelaosan-rakentaminen-alkaa)

Toinen tapa kunnioittaa kaupunkiluontoa ovat kansalliset kaupunkipuistot, joita löytyy Suomesta tällä hetkellä kymmenestä kaupungista. ”Kansallinen kaupunkipuisto on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut.”

(https://kansallisetkaupunkipuistot.fi/mista-on-kyse/)


Ympäristöministeriön tukemilla kaupunkipuistoilla on näkyvä asema esimerkiksi Kotkassa ja Porissa.

Porin luodoista tunnetuin, Kirjurinluoto, on kaupunkilaisten ja matkailijoiden suosima vapaa-ajanviettoalue. Suurten festivaalien lisäksi puistoalueelle kokoonnutaan viihtymään ja harrastamaan vuoden ympäri. Lintuharrastajille suistoalue tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön. Jokisuiston luontoon voi tutustua myös veneen tai kanootin kyydillä.

Keskustaa halkovat puistoalueet jäsentävät kaupunkia ja tarjoavat jalankulkijoille ja pyöräilijöille viihtyisät puistoväylät. Ristikkäispuistoiksi kutsutut väylät ovat kaupunkikeskustan kaavahistoriallisesti näkyvimmät elementit, jotka tuovat luontoa keskustaan. (https://kansallisetkaupunkipuistot.fi/kaupunki/pori/)

Öljysatamasta merelliseksi kansanpuistoksi asteittain kasvanut Katariinan Meripuisto on luonnonkaunis kaupunkipuisto Kotkansaaren eteläkärjessä ja merikaupunki Kotkan suuri ylpeys.

Turussa kansallisen kaupunkipuiston tunnettavuus ja näkyvyys on huomattavasti alhaisempi. Varsin surullinen esimerkki kaupunkipuiston arvostuksen puutteesta on puistonauhaan kuuluvan kaupungin sydämessä sijaitsevan Itsenäisyydenaukion uhraaminen täydennysrakentamiselle.

Myös pitkään jatkunut poliittinen kamppailu Kupittaan siirtolapuutarhan olemassaolosta sekä useiden muiden keskeisten puisto- ja viheralueiden (mm. Parkin kenttä, Kakolan historiallinen miljöö, Aurajokirannan niin ikään kulttuurihistoriallisesti korvaamaton, mutta kaupunkisuunnittelussa unohdettu Maununtyttärenpuisto) jääminen täydennysrakentamisen jalkoihin on herättänyt kaupunkilaisten keskuudessa voimistuvaa epäluuloa Turun kaupunkikehittämispolitiikan kestävyydestä sekä luontoarvojen kunnioittamisesta.

Jotta suomalaisten läheinen luontoyhteys säilyisi myös tuleville sukupolville on tärkeää että lähiluontoa kunnioitetaan myös eteläisen Suomen kasvukeskuksissa.

Suomen luonnon päivä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden muistuttaa päättäjiä lähiluonnon korvaamattomista hyvinvointivaikutuksista. ”Myös Turun kaupunki on selvittänyt turkulaisten piirissä ulkoilun ja kaupunkiluonnon merkitystä koronakeväänä 2020. Tuoreessa tutkimuksessa lähes puolet vastaajista lisäsi viikoittaisten ulkoilupäivien määrää keväällä 2020.”.

• ”Yli 80 prosenttia ulkoilupaikoista on sellaisia, joissa käytiin yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen. Ulkoilu väheni erityisesti kohteissa, joissa aikaisemmin käytiin viikoittain tai harvemmin. Ruuhkaisuutta koettiin mm. Aurajokirannassa ja osa vastaajista kävi siellä harvemmin.”
• ”Lähes kaikki vastaajat pitivät luontoympäristöä tärkeänä hyvinvointia edistävänä tekijänä ja yli puolet koki, että luontoympäristöllä oli merkittävä rooli sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämisessä koronakeväänä 2020.”

(https://suburbanturku.wordpress.com/2021/12/03/edistaako-kupittaan-siirtolapuutarhan-lakkauttaminen-turun-ilmastotavoitteiden-toteutumista-ja-turkulaisten-hyvinvointia/)

Kun elokuun lopun luonnon juhlapäivää organisoivat viranomaiset ja muut tahot suosittelevat suomalaisia retkeilemään kansallispuistoissa, voisivatko tulevaisuudessa kaupungit juhlistaa Suomen luonnon päivää edistämällä ja kannustamalla paikallisessa lähiluonnossa liikkumista ja ulkoilua yhdessä paikallisjärjestöjen ja kaupunkilaisten kanssa?

Edistääkö Kupittaan siirtolapuutarhan lakkauttaminen Turun ilmastotavoitteiden toteutumista ja turkulaisten hyvinvointia?

”Turku haluaa olla yksi maailman parhaista ilmastokaupungeista.”

Kuitenkin kaupungilla ei näytä olevan ongelmaa uhrata Itsenäisyydenaukion ja Kupittaan siirtolapuutarhan kaltaisia keskusta-alueen kaupunkiluontoa ja kulttuurihistoriaa huokuvia viherkeitaita täydennysrakentamisen tieltä.

”Turun kaupunkiympäristölautakunta saa tiistaina 7.12. eteensä vuosi sitten uuteen valmisteluun palauttamansa yleiskaava 2029 -esityksen. Kupittaan puutarha on uudessakin versiossa merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja osittain kaikille avoimeksi virkistysalueeksi. Keskustatoiminnot voisivat suomeksi tarkoittaa esimerkiksi kerrostaloja. Yleiskaavainsinööri Andrei Panschin vahvistaa, että merkintä tarkoittaisi, että tilaa ei jäisi enää siirtolapuutarhalle.”[i]

On ymmärrettävää, että kaupungit globaalissa kilpailussa pyrkivät ylläpitämään elinvoimaisuutta ja edistämään vetovoimaisuutta asuntotuotannolla sekä elinkeinoelämää, uusia asukkaita ja matkailijoita houkuttelevalla kaupunkisuunnittelulla. Mutta samalla kun vetovoimaisuutta ruokitaan yhä tiiviimmällä asumisella, rohkealla, mutta riskialttiilla vau-arkkitehtuurilla ja uhraamalla yhä harvinaisemmaksi käyvää kaupunkiluontoa, tuntuu siltä, että päättäjät eivät ole täysin ymmärtäneet viime vuosien dramaattisia yhteiskunnallisia muutoksia.

Maamme väestö ei vain ikäänny, vaan väestötutkijat puhuvat suorastaan väestötsunamista. Vuoteen 2035 mennessä monet kunnat menettävät jopa kolmasosan nuoristaan. Lasten ja työikäisen väestön määrä vähenee, iäkkäiden määrä nousee nopeasti. Lisäksi muuttoliike keskittää väestön muutamiin suurimpiin kaupunkeihin ja niiden ympärille[ii].

Turun seutu kuuluu yhä pk-seudun ja Tampereen seudun ohella vetovoimaisimpiin muuttovoittoalueisiin, mutta on tärkeää huomioida, että muuttoliike on viime aikoina keskittynyt keskuskaupungin sijasta suosituimpiin kehyskuntiin. Turun seudulla suuri voittaja on ollut Kaarina, missä varjopuolena päiväkoteihin ei meinaa enää mahtua lapsia[iii].

Keväällä uutisoitiin, Turun muuttotappion kehyskuntiin kolminkertaistuneen viime vuonna. Turusta muutti kehyskuntiin 1 204 ihmistä enemmän kuin niistä muutti Turkuun. Turun muuttotappio kehyskuntiin on ollut keskimäärin 397 muuttajaa vuosittain vuosina 2015–19.  On myös huomionarvoista, että vieraskielisten osuus Turun väestönlisäyksestä oli 55,8 prosenttia[iv]. Maahanmuuttajataustaisen väestön voimakas kasvu on luonnollisesti yhteiskunnallisesti ja myös poliittisesti monivaikutuksellinen, jopa arkaluontoinen kehityssuunta.

Toista vuotta yhteiskuntarakenteita kuormittanut koronapandemia mutkistaa sekin väestöennusteita ja kaupunkien kehittämisen suunnittelua. On vielä ennenaikaista arvioida koronan yhteiskunnallisia vaikutuksia, mutta jo nyt on havaittu etenkin nuorten syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien lisääntyneen merkittävästi. Lähiluonnolla taas on tutkimuksellisesti todettu olevan merkittäviä ihmisen hyvinvointia edistäviä vaikutuksia, mikä varmasti osittain selittää suomalaisten korona-aikana voimakkaasti lisääntynyttä liikkumista ja ulkoilua lähiluonnossa.

Myös Turun kaupunki on selvittänyt turkulaisten piirissä ulkoilun ja kaupunkiluonnon merkitystä koronakeväänä 2020. Tuoreessa tutkimuksessa lähes puolet vastaajista lisäsi viikoittaisten ulkoilupäivien määrää keväällä 2020[v]:

• Etätyöskentelyyn siirtyminen ja arkirutiinien muutos toivat lisää aikaa ulkoiluun.

• Ulkoilupaikat keskittyvät Aurajoen lähistölle, keskustan puisto- ja urheilualueille sekä metsä- ja ulkoilualueille keskustan ulkopuolella. Suuri osa paikoista sijaitsee asemakaavoitettujen virkistysalueiden ja veden läheisyydessä.

• Yli 80 prosenttia ulkoilupaikoista on sellaisia, joissa käytiin yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen. Ulkoilu väheni erityisesti kohteissa, joissa aikaisemmin käytiin viikoittain tai harvemmin. Ruuhkaisuutta koettiin mm. Aurajokirannassa ja osa vastaajista kävi siellä harvemmin.

• Lähes kaikki vastaajat pitivät luontoympäristöä tärkeänä hyvinvointia edistävänä tekijänä ja yli puolet koki, että luontoympäristöllä oli merkittävä rooli sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämisessä koronakeväänä 2020.

• Koronakevään poikkeusolot vaikuttivat eri ihmisiin eri tavoin. Lisätutkimus ulkoilun edellytyksistä niiden kaupunkilaisten parissa, jotka rajoittivat sitä itse poikkeusolojen vuoksi, on tärkeää viheralueiden kehittämiseksi myös heidän tarpeisiinsa.

Kaupunkilaisten viihtyvyys ja arjen sujuvuus sekä laajat viheralueet ja luonnon monimuotoisuus ovat myös Ilmastokaupunki Turun kunnianhimoisten hiilineutraaliustavoitteiden ytimessä[vi]

”Tavoitteena on, että saavuttaessaan hiilineutraaliuden vuonna 2029, Turku on ympäristönä viihtyisämpi ja terveellisempi paikka asua. Tällöin ympäristö- ja ilmastokriteerit huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa. Energia tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla ja joukkoliikenne on toimivaa ja vähäpäästöistä. Tämän seurauksena kaupunki-ilma on puhdasta ja laajat viheralueet takaavat kaupunkilaisten viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden. Ilmastoratkaisut tekevät kaupunkilaisten arjesta sujuvaa.”

Kun Suomen Turku ja maailman muutkin kaupungit tuskailevat globaalin pandemian ohella mm. kaupungistumisen ja väestörakenteen muutosten, muuttoliikkeiden, erilaisten sosiaalisten ongelmien sekä sään ääri-ilmiöiden[vii] kanssa, ei liene liioiteltua arvioida olemassa olevan väestön viihtyvyyden sekä turvallisuuden ja näiden muodostamaa hyvinvointiyhteiskuntaa tukevan kaupunkiluonnon olevan vähintään yhtä arvokkaita tekijöitä kaupunkisuunnittelussa kuin täydennysrakentaminen ja kunnianhimoiset vau-hankkeet.

Kupittaan siirtolapuutarha on arvokas osa maan ensimmäistä Kupittaan kaupunkipuistoa eikä hyvinvointi- ja sivistysvaltiossa tulisi edes harkita vuonna 1934 perustetun vihreän keitaan lakkauttamista.

[i] Kupittaan puutarhalle esitetään loppua, Turun Sanomat, 3.12.21

[ii] https://yle.fi/uutiset/3-12160879 Lasten ja nuorten määrä laskee jopa ennakoitua rajummin – ”Tulossa on väestötsunami, joka läpäisee kaikki koulutusasteet”, sanoo kokenut aluetutkija, 1.11.21

[iii] https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/271289ca-00a1-48c8-acd5-494748f0117c Tässä ovat Suomen himotuimmat kehyskunnat, 17.10.21

[iv] https://aamuset.fi/artikkeli/5249786 Turun muuttotappio kehyskuntiin selvässä kasvussa – Kaarina ja Raisio kasvoivat reippaasti, 10.3.21

[v] https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimusraportteja_3-2020.pdf Turkulaisten ulkoilu ja kaupunkiluonnon merkitys koronakeväänä 2020

[vi] https://www.turku.fi/hiilineutraali-turku/ilmastokaupunki-turku

[vii] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kaupungit-muuttuvat-patseiksi-kaupungeissa-pitaisi-varautua-paremmin-lampoaaltojen-ja-muiden-aarisaiden-yleistymiseen/8198128#gs.hs9h4v Kaupungit muuttuvat pätseiksi: Kaupungeissa pitäisi varautua paremmin lämpöaaltojen ja muiden äärisäiden yleistymiseen, 26.7.21

Sähköpotkulauta – pieni passivoiva askel kaupunkikaaokseen vai ekologinen harppaus urbaanille kaupunkikulttuurille?

Koropandemian varjossa niin Turuilla kuin globaaleilla urbaaneilla toreilla on viime vuosina saanut kirjaimellisesti törmätä sähköpotkulautoihin.

Saatan leimautua taantumukselliseksi setämieheksi, mutta minulla on ollut vaikeuksia ymmärtää sähköpotkulautojen nopeaa esiinmarssia eurooppalaiseen kaupunkiliikenteeseen. Vaikka potkulaudat ovat varmasti helpottaneet kaupunkilaisten liikkumista, niiden lyhyeen kansainväliseen käyttöhistoriaan kytkeytyy kuitenkin kiistattomia ongelmia ja liikenneturvallisuusriskejä, eikä kai hyötyliikuntaa rajoittavia ja sitä kautta kansanterveydellisiä vaikutuksiakaan tulisi väheksyä?

Sähköpotkulautojen eurooppalainen esiinmarssi alkoi asteittain vuosina 2018-19, kun Lime, TIER, Voi ja näiden sähkövoimaiset kilpailijat alkoivat vallata tilaa vanhan mantereen metropolien katukuvassa. Ja nopeasti myös pienemmissäkin kaupunkikeskuksissa.

Vaikka sähköskuuttien suosio on ollut suuri ja uusien operaattorien markkinavalloitus nopeaa, liittyy sähköpotkulautojen vauhdikkaaseen jalkautumiseen lieveilmiöitä ja yhä ratkaisemattomia ongelmia.

Jo alkukesästä 2019 Pariisin pormestari Anne Hidalgo ilmaisi huolensa uuden kulkuvälineen aiheuttamista liikenneturvallisuusriskeistä ja peräänkuulutti potkulaudoille rajoituksia[i]. Eikä ranskalaiskritiikki ole sittemmin laantunut. Tänä kesänä jalankulkija menehtyi jäätyään potkulaudan töytäisemäksi ja Pariisin apulaispormestari edellyttää operaattoreilta merkittäviä parannuksia, muuten ensi vuoden käyttöluvat jäävät uusimatta[ii].

Järjestyksestään ja sujuvasta liikenteestään tunnetussa Saksassakin uusi kulkumuoto koettelee kaupunkilaisten kärsivällisyyttä. Siellä lyhyt käyttöhistoria on tuonut esiin ainakin seuraavat ongelmat: liikenneonnettomuuksien selvä lisääntyminen, sinne-tänne ajautuvien potkulautojen aiheuttama ”kaupunkikaaos”, humalapäissä potkulautailu, sääntöjen heikko tuntemus ja operaattorien lupauksia alhaisempi ympäristömyönteisyys[iii]. Ja kesäkuussa Turun ystävyyskaupunki Kölnissä liikennekaaos ja Reiniin päätyneet potkulaudat ärsyttävät myös päättäjiä niin paljon, että ne halutaan pois katukuvasta[iv].

Eikä ole sähköpotkulautojen esiinmarssi sujunut ilman ongelmia pohjoismaissakaan. Tiukimman linjan ovat vetäneet tanskalaiset. Kööpenhaminan kaupunki päätti viime syksynä poistaa sähköpotkulaudat julkisilta paikoilta ydinkeskustassa ja neljällä kaupunkialueella[v].

Norjan pääkaupungissa sähköpotkulautoja on arvioitu olevan asukasta kohden enemmän kuin missään suuressa eurooppalaisessa kaupungissa. Oslossa on sattunut tänä vuonna jo lähes 860 vammoihin johtanutta potkulautaonnettomuutta ja heinäkuussa kaupunginvaltuusto päätti poistaa 2/3 potkulaudoista liikenteestä ja kieltää sähköpotkulautojen käytön kokonaan klo 23.00–05.00[vi].

Turunkin katukuvasta tutut punaiset potkulaudat ovat trendikkään ruotsalaisen start-up-yhtiö Voin lippulaivatuote, ja yhtiön Euroopan valloituksella lienee vaikutusta siihen, että Voin kotikaupungissa sähköpotkulautasäännöt ovat löyhempiä kuin Kööpenhaminassa ja Oslossa. Kuitenkin myös tukholmalaisten keskuudessa potkulautakaaos aiheuttaa tyytymättömyyttä, ja päättäjät harkitsevat maksimirajan asettamista kaupungin sähköpotkulautakapasiteetille[vii].

Myös Suomessa korjausliikkeet kasvaviin potkulautaongelmiin ovat olleet maltillisia. Helsingissä sähköpotkulautojen nopeutta päätettiin laskea heinäkuun alussa alueilla, joissa on paljon ravintoloita[viii].

Kuten monessa muussa kaupungissa, Turussa tehty tutkimus on paljastanut selkeän yhteyden potkulautavammojen ja humalakäyttäytymisen välillä. Turun tuore tutkimus kertoo, että sähköpotkulaudoilla kaatuneista ja kasvomurtumadiagnoosin saaneista 91 prosenttia oli humalassa[ix].

Voimakkaasti lisääntyneeseen sähköpotkulautakäyttöön liittyvien lieveilmiöiden seurauksesta potkulautayhtiöt Voi, TIER ja Lime päättivät heinäkuun puolivälissä laskea myös Turussa ja Tampereella lautojensa maksiminopeuksia yöaikaan[x].

Sähköpotkulaudat ovat muutamassa vuodessa muuttaneet maailman metropolien ja pienempienkin kaupunkien kaupunkikuvaa lähes dramaattisesti, mutta myös merkittävästi helpottaneet liikkumista kaupungin eri alueiden välillä. Muutos on ehkä ollut liian nopea ja tarvitaan tehokkaampaa ohjeistusta, kiinteitä parkkipisteitä ja todennäköisesti myös turvallisuutta lisääviä rajoituksia.

Viime aikoina voimistuneesta kritiikistä huolimatta sähköpotkulaudat voivat paremmin hallinnoituna olla merkittävä keino vähentää kaupunkien liikennekuormitusta sekä lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja viihtyvyyttä.

Itse tosin toivoisin, että urbaaneja innovaatioita pohtivat start-up-ihmiset huomioisivat keksinnöissään myös väestörakenteen suuren murroksen ja kaupunkilaisten vähentyneen liikkumisen. Lasten ja nuorten lisääntyvä mobiilipelaaminen ja sähköpotkulautailu on todellinen kansanterveysuhka, mutta vanhenevan yhteiskuntamme senioriväestö tarvitsisi pian oman sähköpotkulautansa voidakseen asua mahdollisimman pitkään kotona ja asioida lähikaupassa ja lähipalveluissa. Siispä toive Sitran, Smart&Wisen ja muiden start-up-hautomojen viisaalle väelle, kehittäkääpä senioreille urbaani sähkörollaattori!

[i] https://www.france24.com/en/20190607-france-paris-cracks-down-electric-scooters-anarchy-mayor-hidalgo-pavements-parking

[ii] https://www.bbc.com/news/world-europe-57664420  Paris threatens e-scooter ban after woman’s death

[iii] https://www.inside-digital.de/news/e-scooter-die-groessten-probleme-der-elektroroller

[iv] https://www.kreiszeitung.de/lokales/niedersachsen/koeln-will-scooter-rausschmeissen-kommt-bald-ein-verbot-in-grossstaedten-zr-90808264.html

[v] https://www.thelocal.dk/20201009/copenhagen-to-ban-electric-scooters-from-city-centre/

[vi] https://yle.fi/uutiset/3-12019651 Oslo rajoittaa kovin ottein sähköpotkulautojen käyttöä

[vii] https://www.svt.se/nyheter/lokalt/stockholm/nu-kan-maxtak-for-antalet-elsparkcyklar-inforas-i-stockholm

[viii] https://yle.fi/uutiset/3-12006619 Uusi kikka öisten onnettomuuksien estämiseksi: sähköpotkulaudoilla kiihdyttely mahdotonta Helsingin ravintola-alueilla tänä viikonloppuna

[ix] https://yle.fi/uutiset/3-11897087 Turussa kaadutaan sähköpotkulaudalla öisin humalassa – Hammaslääkäri: Hampaiden korjauskustannukset ovat merkittäviä

[x] https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/sahkopotkulautojen-nopeusrajoitukset-voimaan-turun-keskustassa-viikonloppuna.html?block=5&customer=6050

Kirjoitus on julkaistu 25.7.21 Turun Sanomissa.

https://www.ts.fi/lukijoilta/5376551/Sahkopotkulauta++pieni+passivoiva+askel+kaupunkikaaokseen+vai+ekologinen+harppaus+urbaanille+kaupunkikulttuurille