Mun Stadi, Stadiluotsit, Meidän Martsari, Tampereen osbu ja Turun asukasbudjetti ovat erilaisia esimerkkejä kaupungistumisesta sekä väestön keskittymiseen yhä olennaisemmin liittyvästä tarpeesta lisätä kaupunkien asukkaiden yhteiskunnallisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Vaikka osallistuva budjetointi on kansainvälisestikin varsin tuore tapa edistää kansalaisaktiivisuutta ja kaupunginosakehitystä, osallistuvaa budjetointia on toteutettu hyvällä menestyksellä jo vuosia esimerkiksi Turun ystävyyskaupungissa Gdanskissa. Suoran lentoyhteyden kautta turkulaisille tutuksi tullut Itämeren kulttuurikaupunki on jo kahdeksan vuoden ajan käyttänyt vuosittain miljoonia euroja asukkaiden valmistelemiin paikallishankkeisiin, joilla on rakennettu uusia lähiliikunta- ja leikkipaikkoja, kunnostettu kevyen liikenteen väyliä sekä lisätty asukkaiden viihtyvyyttä kaupunginosien kohtaamispaikoilla ja paikallispalveluilla.
Suomessa Helsinki on ollut edelläkävijä kannustamaan kaupunkilaisia kehittämään asuinalueitaan ja viime syksynä yli 12-vuotiaat helsinkiläiset saivat ensi kertaa äänestää paikallishankkeista, joita toteutetaan 4,4 miljoonan vuosibudjetilla. Ja mikä asukasosallisuuden sekä suunnitelmallisen kaupunkikehittämistyön kannalta tärkeää, pääkaupunki palkkasi pari vuotta sitten seitsemän alueellista stadiluotsia kuuntelemaan kaupunkilaisia ja valmistelemaan asukkaiden sekä järjestöjen ehdotusaihioita konkreettisiksi paikallishankkeiksi.
Sekä Tampereella että Turussa asukkaiden ideointivaihe ajoittui viime kevääseen ja koronakriisi vaikeutti ja Turussa myös suoranaisesti esti valmisteluun liittyvien työpajojen järjestämisen. Tampereella keväällä esitettyjä ideoita (380 ehdotusta) on jatkokehitetty ja näistä yli 230 on hyväksytty elo-syyskuun työpajavaiheeseen. Marraskuussa tänä vuonna 12 vuotta täyttävät tai tätä vanhemmat tamperelaiset voivat äänestää esitarkastuksessa toteuttamiskelpoisiksi arvioituja ehdotuksia. Jokaisella äänestyskelpoisella tamperelaisella on kaksi ääntä, jotka hän voi antaa joko samalle tai kahdelle eri suunnitelmalle. Eniten ääniä saaneet, 450 000 euron vuosibudjettiin mahtuvat toteutetaan.
Mutta ehkäpä juuri maailmanlaajuisen pandemian ja siihen liittyvän huolen ja epätietoisuuden takia Asukasbudjetointi on mitä tervetullein tapa edistää päättäjien ja kansalaisten välistä vuoropuhelua, etsiä keinoja ehkäistä alueellista eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä tehdä ainutlaatuisen historian omaavan kaupungin asuinalueita tutummaksi uusille ja jopa paljasjalkaisillekin turkulaisille.
Onnistuneesti toteutettuna osallistuva budjetointi voi olla myös keino tukea ja kehittää koronan kurittamaa paikallista järjestökenttää. Ymmärrämmekö sote-, liikunta- ja urheilu-, kulttuuri- sekä muiden kolmannen sektorin järjestöjen merkityksen turkulaisten hyvinvoinnille?
Asukasbudjetti on askel oikeaan suuntaan, mutta asukkaiden ja paikallisjärjestöjen yhteiskunnallinen osallistuminen, saati aktiivisempi yritteliäisyys eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti asukasbudjetoinnilla ja ehdotuksista äänestämällä. Turussa tarvitaan Helsingin stadiluotsien tapaan asukkaita ja järjestöjä paikallisosallisuuteen sparraavia ja neuvovia kaupunginosaluotseja tai aluetulkkeja.
Kirjoitus on julkaistu 26.9.20 Turun Sanomissa aliona.
Äänestäminen tapahtuu asukasbudjetti.turku.fi -sivustolla 1.9.-30.9.2020. Tuettua äänestämistä on kirjastoissa ja yhteispalvelupiste Monitoreissa.
