On varmasti myönteistä, että me perinteisesti harvasanaiset ja auktoriteettiuskoiset suomalaiset osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomme ilmi tyytymättömyytemme valitsemiemme edustajien tekemiin päätöksiin.
Vaihtoehdoton kritiikki ja vastapuolen mustamaalaus ei kuitenkaan edistä kenenkään etua. Monikulttuurisuuden kiihkeimpien vastustajien, mutta myös kannattajien tulisi pystyä pohtimaan vallitsevia ongelmia myös vastapuolen näkökulmasta.
Vaikka maahanmuutto kytkeytyykin kiinteästi globalisaatioon sekä EU:n vapaaseen liikkumiseen, tulisi kansaa jakavaa monikulttuurisuusproblematiikkaa tarkastella ennen kaikkea paikallistasolla. Ja täälläkin todellisten faktojen, ei epämääräisten urbaanilegendojen pohjalta.
Tässä muutamia turkulaisfaktoja. Kaupungin maahanmuuttajataustaisen (tilastoissa muun kieliset) väestön osuus kohosi vuonna 2011 ensimmäistä kertaa kahdeksaan prosenttiin eli lähelle vuoden 1870 lukemia (8,2%). Tätä varsin maltillista kehitystä huomattavasti suurempi muutos on ollut ruotsinkielisen väestön osuuden supistuminen 43,3 %:sta (1870) nykyiseen reiluun viiteen prosenttiin.
Se, että maahanmuuttajataustaisten osuus turkulaisista on yhä niukasti alle 10 prosenttia, ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Turun kaupunkikuva ja väestörakenne elävät merkittävää murrosta ja jopa eriytymistä. Itäisessä Turussa, Halisissa, Lausteella ja Varissuolla maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on jo ylittänyt 30 prosentin rajan. Samanaikaisesti Länsi-Turun lähiöissä Hepokullassa ja Suikkilassa muun kielisen väestön osuus on yhä alhaisella kolmen prosentin tasolla. Kaupunginosien väestörakenteen eroja kasvattaa myös (kanta)väestön ikääntyminen. Esimerkiksi Hepokullan vajaasta 2000 asukkaasta jopa yli 41 prosenttia on yli 65-vuotiaita.
Kun yhtälöön vielä lisätään maaseutua tyhjentävä kaupungistuminen[i] ja väestön pakkautuminen suuriin kasvukeskuksiin, pitäisi olla selvää, että yhä kaupunkimaisemmiksi paisuvien kaupunginosien kehitykseen sekä asukkaiden ja paikallistahojen osallisuuteen tulisi panostaa juuri nyt. Varsinkin kun valtiovarainministeriö tiedustelee paraikaa kuntien mielipiteitä suoralla kansanvaalilla valittavasta kaupunginosavaltuustosta tai aluelautakunnasta (pääkirjoitus, TS 25.8.15).
Turussa kaupunkilaisia on kannustettu osallistumaan ja vaikuttamaan kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 käynnistettyjen Kaupunginosaviikkojen kautta. Pansio-Pernossa vietetään kaupunginosaviikkoa 31.8. -6.9. ja torstaina 3.9. järjestettävässä avoimessa keskustelutilaisuudessa kaikilla halukkailla on mahdollisuus tentata turkulaisia päättäjiä ja tarjota omia rakentavia ratkaisuja maahaanmuuttoon ja muihin yhteiskunnallisiin ongelmakysymyksiin.
[i] Suomen maaseudulta lähdössä jopa satojatuhansia ihmisiä – ”taantuma on työntänyt väkeä kaupunkeihin”, HS 30.8.15)
