Turku tunnetaan Suomen vanhimpana kaupunkina ja Aurajoen rannoilla valmistaudutaan viettämään kaupungin 800-vuotisjuhlia vuonna 2029. Turun pitkää historiaa värittää vahvasti kaupungin rooli kauppapaikkana idän ja lännen välillä, Itämeren solmukohdassa. Pelkästään paikannimessä Turku tiivistyy yhteys itään ja länteen – Ruotsissa sana tori – torg – ei ole omaperäinen, se on lainattu muinaisvenäjän sanasta tŭrgŭ, jonka jatkaja nykyvenäjässä on torg ’tori; tinkiminen, kaupankäynti’1. Niinpä historiallisia tori-/torg- tai kaupungin ruotsinkieliseen Åbo nimeen kytkeytyviä Å- ja Aboa viittauksia löytyy lähes loputtomiin kaupunkikuvasta. Aivan kaupungin sydämessä, Tuomiokirkontorin ja Kauppatorin välissä sijaitsevalla ns. Österbladin tontilla periturkulaista typistettyä urbaania nimeämispolitiikkaa on sovellettu käänteisen oivaltavasti. Korttelissa kaupunkilaisia palvelee Bar Ö. Vieläpä länteen viittavan El Gringon ja itä-ulotteisemman Dynamon välissä.
”Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä.”
Kun kaupungilla on melkeinpä vuosituhantinen historia Itämeren kauppapaikkana sekä idän ja lännen kohtaamispaikkana, turkulaisten tulisi luonnollisesti vaalia poikkeuksellista kaupunkikulttuuriaan ja urbaania kulttuuriperimäänsä. Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot2.
”Vaikka turkulainen kaupunkisuunnittelu- ja rakennuspolitiikka ei ehkä ole maineeltaan maan edistyksellisintä ja saanut jopa oman tautiluokituksensa, ovat kaupungin päättäjät ilmaisseet halukkuuden säilyttää Österbladin tontin katunäkymän ja kulttuurihistorialliset arvot.”
Kaupunginhallitukselle esitetään 18.11.24 hyväksyttäväksi kaupungin ja maanomistajan yhteisesti valmistellut asemakaavanmuutoksen tavoitteet Kauppiaskadun ja Linnankadun kulmassa olevien tonttien kehittämiseksi3.
Kaavamuutoksen kohteena oleva Linnankadun ja Kauppiaskadun kulmassa sijaitseva puutalo on rakennettu 1830-luvulla yhdistämällä kaksi 1820-luvun lopulla rakennettua empirepuutaloa. Talo saneerattiin vuonna 1880 Österbladin rautakaupan käyttöön uusrenessanssityyliin. Vuonna 1920 rakennus korotettiin kaksikerroksiseksi ja Kauppiaskadun puolelle sisustettiin erillisiä liikehuoneistoja. Tällä hetkellä takennuksessa toimii Bar Ö ja ravintola El Gringo, muutoin rakennus on tyhjillään.
Puutalon naapurissa Kauppiaskadulla sijaitseva kolmikerroksinen uusrenessanssikivitalo on rakennettu asuin- ja liiketaloksi vuonna 1885. Kamera-Aitta on toiminut talossa vuodesta 1937 lähtien.
Linnankadun naapuritontilla on yksikerroksinen alun perin empiretyyliin asuinrakennukseksi vuonna 1830 rakennettu puutalo, joka vuonna 1885 uudistettiin uusrenessanssiasuun. Rakennuksessa on 1990-luvulta lähtien toiminut Dynamo-klubi.
Piharakennukset on purettu 1990-luvulla, jolloin paikalle sen aikaisten suunnitelmien mukaan piti rakentaa uusi pääkirjasto. Nykyään sisäpiha toimii paikoitusalueena.
Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu 3.7.1897. Käyttötarkoitus tulkitaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi ja näille rakennettaessa noudatetaan vuoden 1964 rakennusjärjestyksen 51 §:n määräyksiä. § 51 mukaan tontista saadaan käyttää maanpäälliseen rakentamiseen enintään 1/2 tontin pinta-alasta ja rakennukset saavat olla 3-kerroksisia. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä 4106 m2 ja rakennusoikeus 6159 k-m2. Tonteilla on yhteensä noin 3900 k-m2 käyttämätöntä rakennusoikeutta. Tontin voimassa oleva asemakaava on suojelun osalta vanhentunut, koska tontilla sijaitsevilla rakennuksilla on nykyään suojeluarvoja, joita ei luonnollisesti ole huomioitu 1800-luvun lopussa laaditussa asemakaavassa.
Österblad on 10.8.2024 voimaan tulleessa yleiskaava 2029:ssä osoitettu merkinnällä Arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus: Arkkitehtonisesti, kulttuurihistoriallisesti ja/tai kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas rakennetun ympäristön kohde, jonka ominaispiirteet tulee säilyttää. Luvanvaraisista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaista.
Österbladin tontti kuuluu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamaan kiinteään muinaisjäännökseen Turun kaupungin vanha asemakaava-alue. Kaava-alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia vuonna 1999, kun tontille suunniteltiin uuden pääkirjastorakennuksen rakentamista. Kaivauksissa tutkittiin noin 2/3 tontin 1003 alasta ja lähes 1/4 tontin 2003 alasta. Jo tutkitut alueet eivät enää kuulu muinaismuistolain rauhoittamaan alueeseen. Muilla alueilla on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin.
Asemakaavan muuttaminen perustuu yksityisen maanomistajan aloitteeseen (12.12.2013), jossa esitettiin alueen asemakaavan muuttamista siten, että tonteille mahdollistettaisiin liike-, toimisto- ja asuinrakennusten uudisrakentaminen. Kokonaisrakennusoikeudeksi esitettiin 15372 kem2 sekä autopaikoitusta kahteen kellariin. Taustalla on maanomistajan halu saattaa tontit tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti merkityksellisempään ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön.
Toukokuussa 2023 Turun kaupunginvaltuustolle luovutettiin Österbladin talojen säilyttämisen ja kunnostamisen puolesta adressi, jonka oli allekirjoittanut 10 778 henkilöä.
Österbladin tontti tarjoaa Turulle mahdollisuuden toteuttaa kunnianhimoista ja elävää kaupunkikulttuuria edistävää kaupunkisuunnittelua
Turku elää voimakasta kasvukautta. Turun kaupungin uuden väestöennusteen mukaan Turun väestö kasvaisi 40 000–59 000 henkilöllä vuosina 2024–2040. On kuitenkin syytä muistaa, että voimakkaan väestönkasvun taustalla on merkittävä väestörakenteen muutos. Väestö yhtäältä ikääntyy ja toisaalta suuri osa uusista turkulaisista ovat maahanmuuttajia. Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro muistuttaa kasvun haasteista. ”Nopea väestönkasvu luo myös paineita ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Kaupungin kasvu edellyttääkin kasvuun varautumista niin, että hyvän elämän ja arjen edellytykset säilyvät kaikille.”4. Aron mukaan kasvu ei ole itseisarvo, mutta sillä on taipumus vahvistaa itse itseään ja lisätä entisestään Turun houkuttelevuutta uusien asukkaiden, opiskelijoiden, yritysten, investointien ja matkailijoiden näkökulmasta.
Kasvun ohella kaupungit kilpailevat muun muassa viihtyvyydellään, turvallisuudellaan sekä monipuolisilla kulttuuri- ja luontoarvoillaan. Johtavat kaupunkisuunnittelun professorit ovat viime vuosina vierailleet useasti Turussa esittelemässä turkimustuloksiaan sekä ilmaisemassa huoltaan suomalaisen kaupunkisuunnittelun yksipuolisuudesta. Professori Mari Vaattovaara muistuttaa väestörakenteen muutoksesta ja lähipalvelujen siirtymisestä sekä rakennustuotannon voimakkaasta keskittymisestä pieniin kerrostaloasuntoihin. Ja kaupunkimaantieteen professori kysyy, miksei kaupunkisuunnittelu pyri vastaamaan asukkaiden asumistoiveisiin?5
Samassa seminaarissa esiintynyt turkulaistaustainen Aalto-yliopiston apulaisprofessori Panu Savolainen kantaa Vaattovaaran tapaan huolta kerrostuneisuuden puutteesta uudisrakentamisessa ja kysyy jääkö Itäharjun teollisesta historiasta mitään maamerkkejä, kun massiivinen täydennysrakentaminen Itä-Turussa yltyy. Linnanfältissä äskettäin palaneen historiallisen puutalon kohtaloksi käynyttä puutalojen tyhjillään seisottamista restauroinnin asiantuntija kuvaili vanhaksi ja tyypilliseksi, myös kansainväliseksi ilmiöksi.
Turun viime vuosien voimakas väestönkasvu viestii kuitenkin vetovoimasta ja yhdistettynä alueen monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, opiskelijoita houkuttelevaan laajaan koulutustarjontaan, vireään kulttuuritarjontaan sekä suotuisaan sijaintiin, Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.
Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.
”Turun seudulla on erinomaiset edellytykset kuulua kaupunkiseutujen voittajiin. Mutta menestys edellyttää kunnianhimoisten kärkihankkeiden ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tasapainottajina kaupunkilaisten kuulemista, olemassa olevien kulttuuriarvojen vaalimista ja kehittämistä sekä asukasviihtyvyyteen panostamista.”
Turun täydennysrakentamishistoriaan mahtuu ongelmallisia kohteita…
mutta myös menestystarinoita, joissa arvorakennuksia ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita on muokattu tämän päivän tarpeisiin.
Turkulaiseen tapaan tarjolla myös kiistanalaisia kompromisseja ja hämmentäviä havainnekuvia. Havainnekuvat: turku.fi
”Aurajoen rantoja ei aiheetta kutsuta suomalaisen kulttuurin kehdoksi ja kansallismaisemaksi. Etenkin Turun ydinkeskusta edustaa ainutlaatuista kulttuurimaisemaa, jota tulee kehittää kestävästi ja menneiden vuosisatojen kaupunkikulttuuria kunnioittaen. Osa historiallisen Turun perimästä ja kaupunkirakenteesta on kadonnut ikiajoiksi, mutta jokirannan, monipuolista urbaania kulttuuria elävän uuden pääkirjaston ja uudistuneen Kauppatorin välissä uinuva Österbladin tontti tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet elävöittää kaupunkia matkalla kohti juhlavuotta 2029.”
- https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/sanojen_alkuperasta/sanojen_alkuperasta_s-t/tori_ja_turku ↩︎
- https://www.turku.fi/uutinen/2024-11-14_turku-haluaa-sailyttaa-osterbladin-tontin-katunakyman-ja-kulttuurihistorialliset ↩︎
- https://ah.turku.fi/kh/2024/1118027l/5129309.htm, Asemakaavanmuutoksen tavoitteet; Österblad (25/2017), Kaupunginhallitus, 18.11.2024 ↩︎
- https://www.turku.fi/uutinen/2024-10-04_turku-vetovoimaisempi-kuin-koskaan-kaupungin-kasvuennusteet-rikkovat-ennatyksia ↩︎
- https://suburbanturku.wordpress.com/2023/05/16/kolmen-professorin-kaupunkisuunnittelukritiikki/ ↩︎
