Syksyllä 2016 perustettu Kaupunkikulttuuri Turku ry koordinoi 15.-20. elokuuta ensimmäistä kertaa järjestettävää uutta urbaania kaupunkifestivaalia, jonka tavoitteena on elävöittää kaupunkia, esitellä monipuolista turkulaista kulttuurikirjoa sekä edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä taiteiden ja eri kulttuurimuotojen avulla.
Turun Kuninkaallinen Akatemia (1640), Turun Soitannollisesta Seura (1790), Turun piirustuskoulu (1830), Ruisrock (1970), DBTL (1988)… Suomen ensimmäisellä kaupungilla on ainutlaatuinen asema suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin kehityksessä ja monet maamme kulttuuriin sekä sivistykseen liittyvät virstanpylväät sijoittuvat Auran rannoille.
Ruotsin vallan aikana merkittävään asemaan kohonnut kaupunki on vuosisadat tasapainotellut Suomen tavoin idän ja lännen vaikutteiden välillä ja tämä sillanpääasema on heijastunut myös turkulaisen kulttuurin kehitykseen. Mm. Henrik Gabriel Porthanin vuonna 1770 perustama isänmaallis-kirjallinen Aurora Seura, kansallisromantiikkaa herättelevä Aura-seura sekä Åbo Morgonbladin perustaja Adolf Ivar Arwidssoniin liitetty lentävä lause ”ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia” liittyvät kaikki olennaisesti sekä Suomen sivistyksen historiaan, että turkulaiseen kulttuurikaanoniin.
1810-luvulla Turun Akatemian ylioppilaiden keskuudessa virinnyt kansallistunne ja sitä edustanut Turun romantiikka -liike liittyvät ajatuksellisesti myös 1960-luvulla Turussa nousseeseen Underground-liikkeeseen. Kuten 1800-luvun Venäjän suuriruhtinaskunnan aikoina, 1960-luvun lopulla kansallisuusaatteeseen kytkeytyi kriittisyys valtiovaltaa kohtaan ja vaikutteita lännestä. Turkulaisen vastakulttuurin vahvoja voimia olivat runoilijat Markku Into ja Jarkko Laine sekä somerolaistaustainen monialataitelija M.A. Numminen. Provokatiivinen, sarjakuvia ja muuta kuvitusta sisältävä Aamurusko-lehti, Suomen Talvisota 1939-1940 rockyhtye ja performanssiryhmä sekä Harro Koskisen Sikamessias kuvataideteos koettelivat valtaeliitin kärsivällisyyttä, mutta heijastivat myös yhteiskunnan suurta murrosta ja nuorisokulttuurin nousua.
Yksi turkulaisen kaupunkikulttuurin kulmakivistä, Ruisrock syntyi jo Turun underground-kauden alkuaikoina, mutta varsinaissuomalainen vastakulttuuri ei ole vuosien varrella sammaloitunut. 1980-luvun lopulla Riikka Oksanen, Jorma Teerijoki ja joukko uuden sukupolven kulttuuriturkulaisia toivat kulttuurifestivaalin kaupungin sydämeen. Porthaninpuistosta, Brinkkalanpihasta ja Puolalanpuistosta alkanut Down By The Laituri oli maan ensimmäinen kaupunkifestivaali ja toimi kasvualustana mm. Tapani ”Fuck” Kinnusen, Tommi Parkon, Markus Jääskeläisen ja kustantajaksi päätyneen Seppo Lahtisen liikkeelle panemalle Turun runoliikkeelle. Bändi- ja musiikkirintamalla underground-jatkumoa ovat edustaneet mm. Pasi Raappanan ja Harri-Tapio Siivosen eri kokoonpanot, Oulusta Turkuun kotiutunut Kauko Röyhkä sekä 1800—luvun Turun kulttuuriperinnöstä nimensä ottanut Turun Romantiikka. Vaikka DBTL on vuosien varrella kärsinyt talousvaikeuksista ja muuttanut olemustaan, on Turun U-henkinen festarikenttä uusiutunut mm. Koneiston, UMF:n, H2Ö ja tänä vuonna paluun tehneen Ilmiön myötä.
15.-20. elokuuta ensimmäistä kertaa järjestettävä TURBAANI on osa pitkää turkulaisen kaupunkikulttuurin jatkumoa. Noin 80 tapahtumasta koostuvan festivaalin ohjelmaa tuottavat itsenäiset tuottajatahot mm. musiikin, tanssin, teatterin, nukketeatterin, kirjallisuuden, elokuvan, jalkapallon ja pelialan osa-alueilta.
Lähemmäs tuhat-vuotinen historia Suomen kulttuurin kehtona ja porttina länteen näkyy yhä voimakkaammin tämän päivän taiteessa ja kulttuurissa. Mike Pohjolan Turun palon aikaan sijoittuva historiallinen romaani 1827, Mika Kaurismäen epookkielokuva Tyttökuningas, Turkuun sijoittuvat Reijo Mäen Vares-dekkarit ja elokuvat sekä tämän kevään Tom of Finland -musikaali ovat vain osa Turkuun sijoittuvasta ja turkulaista kaupunkikulttuuria edustavasta taiteesta ja tarinankerronnasta. Ei ole ihme, että Turussa ja toreilla näkee yhä useammin kangaskasseja, joissa lukee teksti – ”Varför Paris, vi har ju Åbo”
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien aliokirjoituksena 18.8.17
