”Uskaltaako siellä Varissuolla kävellä yksinään. Olen kuullut, että siellä tehdään paljon ryöstöjä, helsinkiläinen tutkija utelee, kun lähiökierrokselle ilmoittautuneet odottavat bussia.”
Näin kirjoitettiin kaupunkilehti Turkulaisessa jokunen vuosi sitten kun joukko tutkijoita oli kaupunkitutkimuspäivien yhteydessä jalkautumassa lähiöön, joka lienee yksi maan tunnetuimmista[i]). Vaikka Varissuo tunnetaan laajasti nimeltään ja maineeltaan, liittyy tähän suurta etnistä kirjoa edustavaan kaupunginosaan myös voimakasta väärinymmärrystä ja tietämättömyyttä. Kansalaiskeskusteluissa ja myös mediassa jaksetaan sitkeästi muistuttaa Varissuon 90-luvun henkirikoshistoriasta, mutta huomattavasti harvemmin huomioidaan, tai edes tunnettaan alueen monipuolisia palveluita, asukasviihtyvyyttä ja muita myönteisiä erikoispiirteitä.
Varissuo, turkulaisittain Vakke on tosiaankin yksi Suomen monikulttuurisimmista kaupunginosista. Kun muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä puhuvien osuus Turussa on keskimäärin 11-12 % koko väestöstä – Pääkaupunkiseudulla 15-19 %, Tampereella n. 8 % ja Oulussa n. 4 % – on vieraskielisten osuus Varissuolla jo 50 prosentin tasolla[ii]. Maahanmuuttajataustaisen väestön voimakas keskittyminen Varissuolle, Lausteelle ja muutamaan muuhun kaupunginosaan on kiistatta Turussa yhteiskunnallinen huolen aihe, mutta muutoksen myönteisenä puolena Varissuolla on tehty myös myönteisiä ratkaisuja.
Varissuon sydämessä toimii vuonna 2017 tiloiltaan täysin uudistettu Suomen kansainvälisin koulu. Turun normaalikoulu on moderni opetusyhteisö, jossa perusopetusta saa yli 800 oppilasta ja lukiossa opiskelee n. 300 nuorta. Norssin erikoispiirteisiin kuuluvat vuonna 2003 toimintansa aloittanut Turun kansainvälinen koulu, laajan kansainvälisen korkeakoulukelpoisuuden tarjoama lukion IB-ohjelma sekä oppilaitoksen asema Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan harjoittelukouluna.
Kansainvälisen oppilaitoksen ohella Varissuon erikoisuuksiin ja yhteisöllisyyttä korostavaan ilmapiiriin on kuulunut jo toistakymmentä vuotta Suomen ainoa lähipoliisi. Muun muassa edellisen hallituksen sisäministeri Kai Mykkänen sekä lähiöiden jengiväkivaltaisuuksien kanssa painiva Ruotsin poliisi ovat nostaneet vuodesta 2006 lähtien Varissuolla yksin partioineen ja alueella kaikkien tunteman Vesa Jauhiaisen toimintamallin tavoittelemisen arvoiseksi esimerkiksi lähiöiden kotouttamistyössä. Jauhiaisen mukaan ”lähipoliisille onnistumisen salaisuus piilee pitkäjänteisessä työssä: nuori näkee samat kasvot jalkapallokentällä, nuorisotalolla, yöelämässä, koulussa ja kauppakeskuksessa. Lähipoliisi oppii tuntemaan alueen asukkaita ja erityisesti nuorten muuta tukiverkostoa.”[iii]
Pitkälle toistakymmentä vuotta Varissuolla palvellut lähipoliisi Vesa Jauhiainen on ollut tuttu näky niin kouluissa, nuorisotalolla, pallokentillä, yöelämässä kuin kauppakeskuksessa.
Johtuen ennen kaikkea väestön ikääntymisestä ja kantaväestön alhaisesta syntyvyydestä, Suomen väestönkasvu nojaa voimakkaasti maahanmuuttoon. Maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa syntyvyys on huomattavasti korkeampaa. Asettamatta eri ikäryhmiä ja näiden liikuntatarpeita vastakkain, on kuitenkin huomionarvoista, että Turun kaupunginosien väliset väestörakenteelliset erot ovat paikoittain merkittäviä. Kun esimerkiksi läntisessä Turussa, Impivaaran urheilukeskuksen kupeessa sijaitsevassa Hepokullan kaupunginosassa asukkaista yli 42 % on yli 65-vuotiaita ja heistä maahanmuuttajataustaisia vain 2,8 %, ovat Varissuon lähes samanaikaisesti rakennetussa lähiössä vastaavat väestön tunnusluvut täysin toisenlaiset – vain 20 % yli 65-vuotiaita ja maahanmuuttajataustaisia asukkaita jo noin 50 % väestöstä[iv].
Varissuon etnisesti kirjavan, mutta myös lasten ja nuorten kaupunginosan liikunta- harrastusolosuhteet eivät ole kehittyneet yhtä hyvin kuin eräillä muilla Turun alueilla ja varissuolaiset ovat joutuneet liikkumaan ja pelaamaan muualla. Esimerkiksi Turun Nappulaliigan toiminta alueella katkesi useiksi vuosiksi, vaikka laji on tunnetusti vakkelaisten lasten ja myös nuorten suosikkilaji. Kolmisen vuotta sitten ongelmaan haettiin ratkaisua Varissuon kaupunginosaviikolla.
”Keväällä 2016 joukko Turun seudun johtavien jalkapalloseurojen edustajia, poliittisia päättäjiä, Norssin rehtori ja Varissuon liikuntapalvelukeskuksen aluevastaava kokoontuivat Majanummen toimitalolle keskustelemaan alueen lähiliikuntamahdollisuuksien edistämisestä. Liikkeellepanevana voimana oli Norssin, Turun kansainvälisen koulun mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä tarjoutui erinomainen mahdollisuus kehittää kaupunginosan toisistaan irrallisista ja ankean oloisista lähiliikuntapaikoista Varissuon upouusi keskuspuisto.”[v]
Varissuon lähiliikuntapaikkayhteistyön ensimmäisiä askelmerkkejä ottamassa mm. Fortum Tutor (Inter, TuNL) Juha Lipponen, Norssin rehtori Veli-Matti Hakanen ja vakkelaisen valtuutettu Sadri Beqiri. Koolle kutsujana toukokuussa 2016 Majanummen toimitalolla Kaupunginosaviikkoja vuosia vetänyt kaupunkitutkija Tapio Peltomaa.
Viime vuosina Turun kaupunki, kaupunginosan asukkaat sekä paikallistoimijat ovat yhteistyössä valmistelleet Varissuon keskellä sijaitsevan metsäisen puistoalueen kehittämistä unelmien keskuspuistoksi. Vaikka julkisuudessa on säännöllisesti tuotu esiin lasten ja muunkin väestön lisääntynyt liikkumattomuus ja vaikka liikunnallisten harrastusten tiedetään tukevan maahanmuuttajanuorten kotoutumista sekä ehkäisevän syrjäytymistä, on Turulla kuten monella muullakin kaupungilla varsin rajalliset resurssit liikuntapaikkojen kehittämiseen.
Tänä vuonna uudistetulla ja syyskuun alussa käyttöön otetulla Varissuon Pelttarinkadulla jalkapalloilijoiden alustana on Kupittaalta kierrätetty tekonurmi. Alusta on vakkelaiselle futisväelle merkittävä parannus, mutta kuntatalouden entisestään kiristyessä, unelmien keskuspuiston seuraavat vaiheet saattavat viivästyä merkittävästi. Puistot ja liikuntapaikat ovat useimmiten jo sijaintinsa takia osa kuntapolitiikkaa, mutta pitäisikö nopeasti muuttuvassa maailmassa kansalaisten liikkumisen edistämistä lähiliikuntapaikkojen kehittämistä tarkastella enemmän ennaltaehkäisevänä sote-politiikkana kuin kapea-alaisesti liikuntalautakunnan tai kaupunkikehittämistyön osana?
Junioritoimintaansa viime vuosina laajentanut FC Inter jalkautui 7.9.19 Vakke Love -tapahtuman yhteydessä uudistetulle Pelttarin kentälle esittelemään toimintaansa. Varissuolaisille jaettiin myös kutsuja kannustamaan runkosarjan kärjestä mitalisarjaan lähtevää edustusjoukkuetta seuraavan viikonlopun kotiottelussa Veritas Stadionilla. Myös Varissuon kiinteistönhoitopalveluista vastaava Akseli Kiinteistöpalvelut Oy oli mukana Pelttarin kentän avajaistapahtumassa.
Ja koska kuntien taloudelliset ovat yhä rajallisempia, olisi varmasti yhteinen etu, jos lähiliikuntapaikkoja ja muita kaupunkilaisten kohtaamispaikkoja voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa taloudellisessa ja toiminnallisessa yhteistyössä elinkeinoelämän, urheiluseurojen sekä muiden paikallistoimijoiden kanssa.
[i] https://www.turkulainen.fi/artikkeli/113275-tutkijat-hammastelivat-lahioita
[ii] https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//vaestokatsaus_heinakuu_2019.pdf
[iii] https://yle.fi/uutiset/3-10360479
[iv] https://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files//tilastollinen_vuosikirja_2017_netti.pdf
[v] https://suburbanturku.wordpress.com/2018/04/17/varissuon-uusi-keskuspuisto-kannustaa-lahiliikuntaan-ja-edistaa-yhteisollisyytta/
