”Kunniallinen, rehellinen ja läpinäkyvä asiakkaiden etujen valvominen hallinnossa eli lobbaus tulee yhä vaikeammaksi, koska Suomessa vallitsee rakenteellinen korruptiivisuus. Sillä tarkoitetaan valta-aseman väärinkäyttöä.”
Anders Blom, Turun yliopiston työelämäprofessori (TS, 25.4.20)[i]
Keväällä 2019 ammattiyhdistysjohtajana pitkään vaikuttanut Antti Rinne kohoaa niukan vaalivoiton turvin uuden punamultahallituksen[ii] pääministeriksi. Koalition taival on kivinen ja joulukuun alussa pitkin syksyä jatkunut postilakko kulminoituu keskustan puheenjohtaja Katri Kulmunin ilmoitukseen pääministeriä koskevasta epäluottamuksesta. Marraskuun puoluekannatusmittauksissa keskusta oli pudonnut historiallisen alhaiseen 10,6 prosentin kannatukseen ja perussuomalaiset kohonneet maan suosituimmaksi puolueeksi yli 24 prosentin kannatuksella. Eroa kakkosena olevaan kokoomukseen lähes 6 prosenttia[iii]. Keskustan valitsema toimintatapa muistuttaa mallia, jota SDP käytti keskustalaisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen kaatamiseen kesällä 2003[iv].
Hallitus pysyy kasassa, mutta pääministeri vaihtuu. Rinnettä jo alkuvuodesta tuurannut puolueen varapuheenjohtaja ja liikenneministeri Sanna Marin ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman käyvät tiukan kamppailun ja Marin voittaa puoluevaltuuston äänestyksen niukasti 32-29 ja nousee pääministeriksi.
Joulupyhien jälkeen maailman nuorimpana naispuolisena pääministerinä esitelty Marin kerää huomiota kansainvälisessä mediassa ja kuherruskuukauden aikana vaatimattomista oloista valtion johtoon edennyt tamperelaispoliitikko kääntää myös vähättelevät kommentit opiskeluajan myyjän töistä edukseen[v].
Kontrasti väistyvän keski-ikäisen ay-juristimiehen ja sateenkaariperheessä kasvaneen nuoren äidin välillä on huomattava ja Sanna Marinin sekä neljän muun naispuoluejohtajan hallitus saa nopeasti lempinimiä ”huulipunahallituksesta” ja ”huulipunamullasta” ”spaissarihallitukseen”. Kevytmieliset rinnastukset Spice Girls -tyttöbändiin tai huulipunaan eivät ymmärrettävästi puheenjohtajanaisia tyydytä ja kansanrintaman johtokvintetti brändää itsensä sosiaalisessa mediassa Enid Blytonin klassisen nuorisokirjasarjan mukaan Viisikoksi[vi].
Viisikko ja varsinkin hallituksen tuore pääministeri nauttii pitkin alkuvuotta kansainvälisestä huomiosta Davosin talousfoorumista[vii] Voguen jetsetjulkaisuun[viii] ja Marinin pääministeripuolue nousee maaliskuun puolenvälin puoluekannatusmittauksessa kakkoseksi ja syksystä lähtien piikkipaikkaa pitäneiden perussuomalaisten noin puoli vuotta jatkunut kannatuksen kasvu taittuu pitkästä aikaa pieneen laskuun[ix].
♀
Korona katkaisee Vogue Viisikon kuherruskuukauden
Viisikon kuherruskuukauden katkaisee kuitenkin viimeistään maaliskuun alkupuolella Kiinasta Eurooppaan ja myös Suomeen levinnyt koronaepidemia.
”Maanantai 16.3. jäi Suomen historiaan päivänä, jollaista maa ei ole kokenut rauhan oloissa koskaan aikaisemmin. Pääministeri Sanna Marin (sd) ilmoitti, että Suomi on koronavirustilanteen takia poikkeusoloissa ja valmiuslaki otetaan käyttöön.
Suomen Kuvalehti 20.3.20[x]
Vaikka oppositio on päässyt arvostelemaan hallitusta mm. puutteellisista ohjeistuksista Helsinki-Vantaan lentokentällä[xi] ja pahasti epäonnistuneista suojavälinetilauksista[xii], ovat suomalaiset olleet keskimäärin tyytyväisiä hallituksen toimintaan poikkeusoloissa[xiii]. Tämä on näkynyt tuoreimmissa puoluekannatuskyselyissä. Alma Median kyselyssä Sdp (kannatus 21,1%) nousee perussuomalaisten ohi (20,1%) ja pirkanmaalainen päivälehti nostaa taustatekijöiksi poikkeusolot ja tamperelaisen pääministeri Marinin[xiv]. Muut puolueet tulevat kaukana Sdp:n ja perussuomalaisten takana. Kolmanneksi suosituimman puolueen, kokoomuksen, kannatus oli 16,8 prosenttia ja on merkillepantavaa, että muista hallituspuolueista keskusta (11,9%), vihreät (10,7%), vasemmistoliitto (7,8%) ja rkp (4,6%) eivät ole saaneet Sdp:n kaltaista nostetta kannatukseensa.
Huhtikuussa, poikkeustilan edetessä Suomessa toiselle kuukaudelle, koronakriisin taloudelliset vaikutukset saavat yhä enemmän huomiota[xv]. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn esittelee 7.4. hallituksen kehysriihessä kaksi vaihtoehtoista laskelmaa eri strategioiden taloudellisista vaikutuksista. Laskelma 1 on tehokkaaseen väliintuloon nojaava skenaario, jossa pandemian vastaisia toimia lisättäisiin selvästi ja viruksen leviäminen tukahdutettaisiin nopeasti tiukoilla rajoituksilla toukokuun puoliväliin saakka. Laskelma 2 on nykyisten toimien jatkaminen syyskuun loppuun saakka. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous sukeltaa tänä vuonna laskelmasta riippuen koronan vuoksi 5–13 prosenttia.
Koska Suomen talous sukeltaa ja yritysten edellytykset ansaita tai edes harjoittaa elinkeinoaan ovat monella toimialalla törmänneet valmiuslain rajoituksiin, vaaditaan hallitukselta nopeita toimia hallitsemaan väistämättömiä lomautuksia sekä hillitsemään työttömyyden kasvua. 1990-luvun laman jälkeen valtiovarainministerinä toiminut tasavallan presidentti Sauli Niinistö esittää ja oppositio kannattaa ns. operatiivisen ”nyrkin” käyttöönottoa mm. kartoittamaan koronan aiheuttamia ongelmia, keräämään julkisen ja yksityisen osaamista sekä ehdottamaan toimenpiteitä[xvi]. Vaikka hallituksen arvioidaan suhtautuvan nihkeästi nyrkin perustamiseen, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö valtiosihteeri Martti Hetemäki nimitetään johtamaan työryhmää, jonka tehtävänä on valmistella nopealla aikataululla suunnitelmaa Suomen tieksi ulos koronakriisistä ja toimenpiteet jälkihoitoa varten. Nyrkin sijasta työryhmää kutsutaan koronan ”exit-ryhmäksi”[xvii]
Kun valtapeli ”nyrkin/exit-ryhmän” ympärillä jää suhteellisen laimeaksi, nousee hallituksen yrityksille osoittama tukipolitiikka pitkäkestoiseksi ja kiivaaksi keskustelunaiheeksi. Vuoden 2018 alussa Tekesin ja Finpron yhdistämisen myötä syntynyt rahoitus- ja kansainvälistymispalveluja tarjoava Business Finland -organisaatio valjastetaan lieventämään koronan yrityksille aiheuttamia talousvaikeuksia. Kun yrittäjien suhtautuminen uuteen toimijaan oli alun perinkin varauksellista[xviii] ja kun myös Mauri Pekkarisen johtama työryhmä ei ollut kyennyt luomaan tiekarttaa yritystukijärjestelmän uudistamiseksi[xix], ovat lähtökohdat selkeän tukijärjestelmän rakentamiselle koronakriisin kiireessä vähintään haastavat.
Poikkeusolojen alkaessa Business Finland lanseeraa kaksi uutta rahoituspalvelua lieventämään koronavirusepidemian yrityksille aiheuttamia talousvaikutuksia. Suomen Yrittäjät viestivät 17.3. jäsenilleen – rahoitusta suunnataan toimialoille, jotka kärsivät epidemian vaikutuksista vakavimmin ja että rahoitus on kohdennettu matkailuyrityksille ja matkailun oheispalveluja tuottaville yrityksille, luoville aloille sekä kaikille toimialoille, joiden toimitusketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai on vaikuttamassa[xx].
Suomen Kuvalehti pyytää Business Finlandilta tietoja tukipäätöksistä ja julkaisee koosteen tähän mennessä jaetun 179 miljoonan euron tuen saajista[xxi]. Käy ilmi, että toimialoista suurimman osan euroista tarkastelujaksolla olivat saaneet it-alan ohjelmisto- ja konsultointiyhtiöt (14 %). Kun toiseksi suurimman potin (8,5 %) keräsivät liikkeenjohdon konsultoinnin yritykset ja poikkeusolojen näkyvimmin kärsinyt toimiala, ravintola-ala oli jäänyt myönnetyissä tuissa 5,5 %:iin, nousevat Business Finlandin tukiratkaisut iltapäivälehtien lööppeihin ja somekeskusteluihin. Julkkiskategorian tuensaajista mainitaan useimmiten Hirvaskankaan Huutokauppakeisari, Ylläksen Jounin Kauppa sekä europarlamentaarikon vaimon blogiyhteisö. Arvostelu on ilmeisen kovaa, sillä tv:stä tutut Palsanmäet luovuttavat tuen takaisin [xxii]. Ehkä kaikki julkisuus ei sittenkään ole myönteistä.
Turun Sanomien päätoimittaja Kari Vainio nostaa Näkökulma-artikkelissaan tukia keränneiden vaikuttajaviestintäyritysten yhteydet päättäjiin. ”Vaikuttajaviestintään erikoistunut ja alallaan Suomen ykkönen Miltton Networks on vahvasti entisten ja tulevien poliitikkojen ja heidän avustajien johtama. Raja politiikan ja vaikuttajaviestinnän välillä on ollut kuin veteen piirretty viiva.”[xxiii]. Vainio tiputtelee jutussaan toinen toistaan vaikutusvaltaisempien milttonlaisten nimiä ministereistä kansanedustajien avustajiin sekä viestintäyrityksen kautta eduskuntaan ponnistaneisiin poliitikkojen jälkeläisiin.
Myös Kauppalehti arvioi elinkeinoministeri Lintilän tontin tukilinjauksia kriittisesti. Otsikko ”Koronatuet ovat vuosisadan vedätys” ei jätä sijaa arvailuille. Lehden mukaan kaikista järkevin ja kilpailuneutraalein tapa tukea viruksen aidosti kurittamia yrityksiä olisi löytynyt esimerkiksi verotuksen puolelta. ”Kauppalehti epäili jo ensimmäisen lisäbudjetin yhteydessä, että koronaviruksesta aiheutuvien tukimiljardien varjolla aletaan harjoittaa kaverikapitalismia. Kuva on vieläkin karumpi. Rahaa on virrannut poliitikoille ja heidän lähipiireilleen ja poliittisesti tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin, joilla ei ole mitään tekemistä koronaviruksen kanssa.”[xxiv]
Rajoitusten pysäyttämien ja toimeentulostaan huolestuneiden majoitus- ja ravintola-alojen edustajat ovat ymmärrettävästi huolestuneita ja pettyneitä. Matkailu- ja ravintola-alan järjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lapin mukaan koronaepidemian aikana vain yksittäiset pikaruokaravintolat ovat onnistuneet pärjäämään edes jollain tavalla. Kaikki muut ovat suurissa vaikeuksissa. ”Matkailu- ja ravintola-alan myynnistä on menetetty yli 90 prosenttia. Suurin osa alan henkilöstöstä on nyt lomautettuna.”. Alan edunvalvojan mukaan ravintola-alan yritykset ovat hakeneet varsin vähän tukea Business Finlandilta, sillä ne sopivat ravintoloille huonosti. Harvalla on oikeasti mitään kehityshanketta, johon tukea sääntöjen mukaan voisi saada[xxv].
Ravintola-alan trendejä ja brändejä luotaava Viisi Tähteä Media julkaisee alan hätähuutoja, joissa koronakriisi uhkaa niin gastronomista kulttuuria[xxvi] kuin suomalaisen ruoan tulevaisuutta[xxvii]. Viisi Tähteä -kolumnisti ja päätoimittaja Eeropekka Rislakki ei säästele sanoja ja suomii etenkin elinkeinoministeriötä isännöimää Keskustaa. ” Menemättä enempää yksityiskohtiin, millaista sekoilua tukitoimet ovat tähän mennessä olleet – ja erityisesti menemättä siihen, kuinka ”korruptiosta vapaa Suomi” on kriisin aiheuttamassa läpivalaisussa osoittanut olevansa suuren puhdistuksen tarpeessa.”[xxviii]. Rislakki muistuttaa myös ravintolakriisin vaikutuksesta maatalouteen ja koko yhteiskuntaan – ravintoloiden teurastus tarkoittaa myös pellolta pöytään -ketjun deletoimista, mikä johtaa maatalouden tappioihin, maatalousyritysten konkurssiaaltoon sekä työttömyyteen alkutuotannossa.
Urbaanissa Turussa tyytymättömyyttään ja huolta tulevaisuudestaan ovat pukeneet sanoiksi mm. ydinkeskustan kulttuuriravintolayrittäjät. Legendaarisen Dynamon ravintoloitsija Jussi Lehtinen hakee Business Finlandilta rahaa vanhassa puutalossa toimivan ravintolansa remontointiin, mutta tukea ei heru. Naapurissa Bar Ö:n kollega Tuomas Sara oli vielä huhtikuun alussa toiveikas, mutta kertoo epätoivon iskeneen viimeistään kehysriihen aikaan. Ravintoloitsija saa lopulta tukea livestreamkeikkojen suunnitteluun, mutta pitää erikoisena, että rahaa saa todella käyttää pelkkään suunnitteluun eikä esimerkiksi suunnitelman toteuttamiseen – puhumattakaan vuokranmaksusta. Tapahtumatuottajana hakemuksiin harjaantuneen baarinpitäjän mielestä koronatuki on isosti mokattu, kun on päätetty, että pitää tehdä jotain kehityshankkeita. Rahaa saavat ne, jotka osaavat kirjoittaa sen, mitä Business Finland haluaa kuulla[xxix].
♀
Korotukikritiikki tuo mieleen vaalirahakriisin ja ”maan tavan” vuosikymmenen takaa
Uutisvirtaa hallitseva koronakriisi ja etenkin siihen kytkeytyvä tukipolitiikka tuo mielenkiintoisella tavalla mieleen poliittisen kriisin keväällä 2008. Muun muassa pääministerien Jäätteenmäki ja Vanhanen neuvonantajana sekä komissaari Rehnin ja elinkeinoministeri Pekkarisen (erityis)avustajana toimineen ja sittemmin Miltton Networksin toimitusjohtajuuden kautta kansanedustajaksi kohonneen Eeva Kallin[xxx] kansanedustajaisä synnyttää ennennäkemättömän poliittisen polemiikin myöntäessään Ylen haastattelussa rikkovansa tietoisesti lakia, jota on itse ollut säätämässä[xxxi]. Ja on jotenkin paradoksaalista tai ironista, että vaalirahakohun avanneen A-studion isäntänä toimii nykyinen europarlamentaarikko, jonka bloggaava vaimo on 12 vuotta myöhemmin yksi kohutuimmista Business Finlandin tuen saajista ja että samassa kevään 2008 Ylen ohjelmassa haastatellusta, vaalirahakohun keskiössä olevasta maan ykköslobbarista on sittemmin tullut tämän jutun alussa Suomea rakenteellisesta korruptoituneisuudesta arvosteleva työelämäprofessori.
Ja kun yhteiskunnallista vaikuttamista, lobbausta usein kuvaillaan ”revolving door” -käsitteellä[xxxii], ei liene yllättävää, että Perheyritysten liittoa läpi 2000-luvun mm. Säätytalon käytävillä lobannutta Anders Blomia yhdistyksen toimitusjohtajana seurasi silloinen vaikuttamisen kohde, eli pitkäaikainen pääministeri Matti Vanhanen. Ja nostettuaan liiton yleiseen tietouteen Suomessa, pyöröovi jälleen pyörähti ja Vanhanen palasi eduskuntaan seuraavissa eduskuntavaaleissa[xxxiii]. Maan ensimmäisen naispääministerin, Anneli Jäätteenmäen paikalle tapaus Antti Rinnettä muistuttavan luottamuspulan jälkeen noussut Vanhanen oli pari vuotta jatkuneen vaalirahakohun keskeinen henkilö. Joutuessaan erovaatimuksien kohteeksi syksyllä 2009, pitkäaikainen pääministeri tiivisti suomalaisen poliittisen päätöksenteon luottamusta nakertaneet vaalirahaepäselvyydet lakonisesti maan tavaksi:
”Esimerkiksi minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kymmeniä vuosia sitten on alkanut käytäntö, että ammattiyhdistysliike tukee työväenpuolueita ja esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto säätiöidensä kautta erittäin suurilla summilla keskustaa ja kokoomusta. Ja sitten tietysti ruotsinkieliset säätiöt hyvin suurilla summilla RKP:tä. Minunko pitäisi kantaa vastuu siitä, että tämmöinen käytäntö on kymmeniä vuosia sitten syntynyt maahan”, Vanhanen sanoi[xxxiv].
♀
”Uuteen normaaliin” avoimuuden, yhteistyön ja kansalaisyhteiskunnan kautta?
Vappuviikonloppuna 2020 Marinin viisikko aloittaa Säätytalolla pitkäksi venyvät neuvottelut koskien kansantaloudelle kalliiksi käyvien koronarajoitusten asteittaista purkua. Tarjolla on vain epämiellyttäviä vaihtoehtoja, joissa vaakakupissa on kansalaisten terveys ja toimeentulo. Neuvottelujen pohjaksi Hetemäen työryhmä oli laatinut rajoitusten oikea-aikaiseen purkuun liittyvän raportin, mutta varjopuolella terveydenhuollon asiantuntijat muistuttavat, ettei uhka viruksen paluulle ole kadonnut.
”Talous ei ole itseisarvo, eikä raha voi olla motivaatio toimille, mutta kerta kaikkiaan: Jos talous romahtaa, niin terveydenhuolto ja hyvinvointivaltio romahtavat”, tiivistää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen Helsingin Sanomien haastattelussa.
Päätöksentekoa poikkeuksellisen voimakkaasti haittaavasta epätietoisuudesta huolimatta koronakriisi tarjoaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa suomalaista yhteiskuntaa. Pandemian ja poikkeusolojen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan massiiviset niin valtion, kuntien kuin yksityisen sektorin tasoilla. Suuren mittaluokan lomautukset ja kasvava työttömyys ja yrittäjien vaikeudet lisäävät sosiaalisia ongelmia, joihin on kyettävä puuttumaan, jotteivat 90-luvun laman yhteiskunnalliset traumat toistu ja kansalaiset kokevat olevansa arvokas osa yhteisöään.
Marinin hallituksen ohjelmassa kansalaisten osallisuus ja sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta ovat näkyvässä asemassa[xxxv], mutta kuten tukihakemuksissa, kaunopuheisten julkilausumien laatiminen on eri asia kuin toteuttaa yleviä visioita käytännön tasolla. Ihmislähtöinen hallitusohjelma on kuitenkin oikeansuuntainen pohjapaperi, kun hallitus työstää exit-strategiaa poikkeusoloista.
Myönteistä on myös ollut opposition yhteistyökykyinen toiminta valmiustilan aikana. Oppositiojohtajat Jussi Halla-aho ja Petteri Orpo ovat esiintyneet rakentavasti. Yhteistyökyky ja kansallinen yhtenäisyys on kriisioloissa poikkeuksellisen tärkeää, varsinkin kun myös suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä on viime vuodet vaivannut voimistunut poliittinen vastakkainasettelu. Erityisen huolestuttava piirre polarisaatiossa on ollut jakolinjojen syventyminen sukupuolien välillä. Marinin viisikko on profiloitunut vahvasti tasa-arvon tukijana, joten on tärkeää, että hallitus reagoi puoluekannatusmittausten tuloksiin, jotka paljastavat, että Sdp ja vihreät ovat naisten suosikkipuolueita, mutta perussuomalaiset ja kokoomus keräävät yhdessä yli puolet miesten äänistä[xxxvi].
Ja jos naisvetoinen viisikko pyrkii uudistamaan suomalaista yhteiskuntaa ja päätöksentekoa, hyvä veli -suhmurointiin kytkeytyviä poliittisia virkanimityksiä pitää pystyä kitkemään ja tärkeisiin tehtäviin on nimitettävä sopivien sijasta kyvyiltään parhaat ihmiset. Vihreät ovat viime vuosien varrella arvostelleet voimakkaasti poliittisia virkanimityksiä, mutta toimivat alkuvuodesta sisäministeriön kansliapäällikön valinnassa tutun kaavan mukaisesti[xxxvii]. Viisikon seuraava nimityshaaste on jo pitemmän aikaa tikittänyt koronakriisin varjossa. Maan kiistatta vaikutusvaltaisin virkamiestehtävä, valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on lykkääntynyt moneen otteeseen, ja mediatietojen mukaan viivästyksen ovat aiheuttaneet muun muassa poliittiset erimielisyydet[xxxviii]. Keskusta on nimittämässä tehtävään alivaltiosihteeri Päivi Nergiä, mutta tämä ei tiettävästi ole ollut päähallituspuolue Sdp:n suosikkiehdokas. Agronomitaustaisen Nergin ohella virkaa on hakenut useita arvostetuissa talousalan tehtävissä ansioituneita ekonomistikoulutuksen omaavia hakijoita.
Jotta Suomi ja suomalaiset selviävät vaikutuksiltaan yhä arvaamattoman globaalin pandemian taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista, pitää yhteiskunnan uudistua ja kansalaisten on kyettävä luottamaan päätöksenteon oikeudenmukaisuuteen. Uusi normaali edellyttää keskinäistä kunnioitusta ja yhteistyökykyä sekä huolenpitoa heikoimmista. Yhteistyökyky ei tarkoita, etteikö tehtyjä päätöksiä saisi arvostella. Päinvastoin. Suomalaisessa lehdistössä pandemian vaikutukset tuntuivat heti. Sanomalehdet ryhtyivät lomauttamaan ja osa kaupunkilehdistä pysäytti ilmestymisen[xxxix]. Poikkeusoloissa avoimuus ja luotettavan tiedon saanti ovat toimivan yhteiskunnan peruspilareita ja huolimatta sosiaalisen median lieveilmiöistä, suomalaiset mediat ovat kansainvälisesti verraten luotettavia.
Vaikka koronanjälkeinen aika on globaaliluokan arvoitus, Suomen soveltama hybridistrategia, yhdessä Etelä- ja Keski-Eurooppaa myöhemmin etenevän taudinkuvan kanssa tarjoavat suomalaisille arvokkaan mahdollisuuden, jopa kansainvälisen ”kilpailuedun” kun kansakunnat hakevat poikkeusoloista reittiä kohti uutta normaalia. Tämä mahdollisuus kannattaa käyttää edistämällä kansalaisten, järjestöjen ja yrittäjien osallisuutta sekä yhteiskunnan avoimuutta.
[i] Aliokirjoitus Turun Sanomissa 25.4.20
[ii] Antti Rinne nimesi hallituksensa ”uudeksi punamullaksi”. SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n hallitusta on kutsuttu myös kansanrintamaksi ja vihreäksi kansanrintamaksi. https://www.verkkouutiset.fi/antti-rinne-tama-on-uusi-punamulta/#d1527b57
[iii] https://yle.fi/uutiset/3-11102651 Ylen mittaus: Perussuomalaiset jyristelivät taas eteenpäin, keskustalle kaikkien aikojen murskaluvut
[iv] https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kulmuni-ja-kurvinen-keskusta-sitoutunut-hallituspohjaan–34meilla-on-henkiloon-liittyvaa-epaluottamusta34-6.3.561647.215efdb55c
[v] https://edition.cnn.com/videos/world/2019/12/20/worlds-youngest-pm-finland-sanna-marin-jba-lon-orig.cnn
[vi] https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/olennaiset/viisikko-se-nyt-sanna-marinin-hallitus-brandasi-itsensa
[vii] https://time.com/collection/davos-2020/5764097/sanna-marin-finland-equality/
[viii] https://www.vogue.com/article/millennial-prime-minister-leading-finland-through-crisis
[ix] https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006443015.html
[x] Suomen Kuvalehti, 20.3.20, Ovet säppiin sovussa
[xi] https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/paaministeri-marin-myontaa-puutteet-lentokentilla-ei-riittavaa-karanteeniohjeistusta-suomeen-palaavat-saattoivat-jatkaa-matkaa-jopa-julkisessa-liikenteessa/7772438#gs.5jegmm
[xii] https://yle.fi/uutiset/3-11302248 Huoltovarmuuskeskus maksoi miljoonia hengityssuojaimista Jylhän ja Sarmasteen yrityksille – pahoittelee, ettei tarkistanut yritysten taustoja
[xiii] https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006464508.html Enemmistö pitää hallituksen koronavirustoimia hyvin ajoitettuina ja sopivan tiukkoina
[xiv] https://www.aamulehti.fi/a/65b8bc02-b037-4a3f-91ca-5981b77cd3f7 Alma-kysely: Sdp nousi perussuomalaisten ohi – taustalla poikkeusolot ja pääministeri Sanna Marin
[xv] https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-pankki-paivitti-laskelmat-koronakriisista-tyottomyys-jopa-11-prosenttia-bktn-lasku-13-prosenttia-nopea-toipuminen-vaatisi-rajoitustoimien-purkua-ja-koronan-pysayttamista/9c4ef2cd-1c9c-4ede-b3c5-cbb2489ba4cb Suomen Pankki päivitti laskelmat koronakriisistä: työttömyys jopa 11 prosenttia, bkt:n lasku 13 prosenttia – Nopea toipuminen vaatisi rajoitustoimien purkua ja koronan pysäyttämistä
[xvi] https://yle.fi/uutiset/3-11283078 Näin presidentti Niinistö esitti ministereille ”nyrkin” perustamista ja näin pääministeri Marin vastasi – ehdotus ei saanut hallitukselta vastakaikua
[xvii] https://yle.fi/uutiset/3-11314301 Työryhmä etsii ulospääsyä koronakriisistä – Hetemäki valmis samanlaisiin suuntaviivoihin kuin Saksa, joka saanut ruusuja selkeästä viestistä rajoitusten purkamiseksi
[xviii] https://www.talouselama.fi/uutiset/tekesin-ja-finpron-business-finland-starttaa-tammikuun-alussa-syn-ja-ekn-suhtautuminen-viileahkoa/bf03171c-2c6e-3b43-9f44-c39be5d915d3 Tekesin ja Finpron Business Finland starttaa tammikuun alussa – SY:n ja EK:n suhtautuminen viileähköä
[xix] https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201804052200857505 Pekkarinen puolusti yritystukityöryhmän lobbareita ja kuittaili Lintilälle vaikeasta tehtävästä – ”Ennenkuulumatonta luottamusta”
[xx] https://www.yrittajat.fi/uutiset/621864-business-finlandilta-uutta-koronarahoitusta-finnvera-voi-kasvattaa-rahoituksen#470b7e97 Business Finlandilta uutta koronarahoitusta – Finnvera voi kasvattaa rahoituksen kahdesta neljään miljardiin
[xxi] https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/marinin-hallituksen-hatatuet-business-finlandin-koronarahaa-eniten-it-alalle-ja-liikkeenjohdon-konsulteille/?shared=1123109-be084742-4 Marinin hallituksen hätätuet: Business Finlandin koronarahaa eniten it-alalle ja liikkeenjohdon konsulteille
[xxii] https://www.talouselama.fi/uutiset/huutokauppakeisari-palsanmaki-palauttaa-100-000-euron-koronatuen-business-finlandille-nyt-tuli-meidan-mitta-tayteen/d7f77076-43e2-4a6a-95b4-ba262d20d11c Huutokauppakeisari Palsanmäki palauttaa 100 000 euron koronatuen Business Finlandille – ”Nyt tuli meidän mitta täyteen!”
[xxiii] Kari Vainio, Näkökulma, Turun Sanomat, 20.4.20, Vaikuttajaviestijän taidonnäyte: valtiolta itselle täyspotti
[xxiv] https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronatuet-ovat-vuosisadan-vedatys-lintilan-on-syyta-katsoa-peiliin/2715248e-1f8b-472c-a8c4-67b3dbe468cc Koronatuet ovat vuosisadan vedätys – Lintilän on syytä katsoa peiliin
[xxv] https://www.kauppalehti.fi/uutiset/maran-lappi-on-iso-kysymys-miten-alan-yritykset-paasevat-liiketoiminnassaan-alkuun/610455be-129a-4624-8cfe-29188076663e MaRan Timo Lappi: Ravintolat tarvitsevat suoraa tukea jopa 400 miljoonaa euroa
[xxvi] https://viisitahtea.com/juoma/sommelierit-ovat-huolestuneita-gastronomisen-kulttuurin-tulevaisuudesta-koronan-jalkeen/
[xxvii] https://viisitahtea.com/koronavirus/keittiomestarit-vaativat-pikaista-tukea-ravintola-ja-matkailuyrityksille-kyse-on-suomalaisen-ruoan-tulevaisuudesta/
[xxviii][xxviii] https://viisitahtea.com/kolumnit/20-miljoonaa-tukieuroja-ja-kuolleet-sielut-ime-parsaa-kepu-barrikadeilla-tavataan/
[xxix] https://yle.fi/uutiset/3-11324931 Baarinpitäjä Tuomas Sara pettyi koronatukiin: “Olen ollut raivoissani, tämä homma on mokattu perusteellisesti”
[xxx] https://www.miltton.fi/fi/eeva-kalli-miltton-networksin-toimitusjohtajaksi/
[xxxi] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/05/15/kalli-avasi-vaalirahapelin
[xxxii] https://www.investopedia.com/terms/r/revolving-door.asp The term ”revolving door” refers to the movement of high-level employees from public-sector jobs to private-sector jobs and vice versa. The idea is that there is a revolving door between the two sectors as many legislators and regulators become lobbyists and consultants for the industries they once regulated and some private industry heads or lobbyists receive government appointments that relate to their former private posts. ”Pyöröovi” -käsite viittaa korkean profiilin työvoiman liikkeeseen julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käsitteen mukaan sektorien välillä on eräänlainen pyöröovi, jonka kautta lainsäätäjät siirtyvät konsulttitehtäviin ja heihin vaikuttamaan pyrkivät yksityisen sektorin vaikuttajajärjestöjen edustajat etenevät julkisen sektorin hallinnossa.
[xxxiii] https://perheyritys.fi/tietoa-meista
[xxxiv] https://yle.fi/uutiset/3-5888596 Vanhanen: Pääministeri ei voi yksin kantaa vastuuta
[xxxv] https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma
[xxxvi] https://yle.fi/uutiset/3-11240158 Analyysi: Naiset nostavat SDP:n kannatusta – miehet tukevasti perussuomalaisten kelkassa
[xxxvii] https://www.is.fi/politiikka/art-2000006381400.html Näin vihreät ovat viime vuosina suomineet poliittisia virkanimityksiä – hallitus päättää Ohisalon kohuvalinnasta tänään
[xxxviii] https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006483689.html Valtiovarainministeriön kansliapäällikkönimitystä odotetaan viimein tänään
[xxxix] Riitta Monto, Viikon analyysi, Koronavirus uhkaa sanavapautta, Turun Sanomat, 3.5.20
