Maailmanlaajuinen pandemia ahdistaa ja ärsyttää suomalaisia siinä missä muitakin kansakuntia, mutta mikäli Covid-19 saadaan kuriin maaliskuun poikkeusoloilla, tarjoaa täkäläinen ”kansan demokratia” ainakin itänaapuria laaja-alaisemmat mahdollisuudet äänestää paikallistason päättäjiä.
Aika näyttää, kuinka hyvin Tietoykkösen tutkimus[i] heijastelee koko maan tilaa, mutta Helsingissä viime kuntavaalien äänikuningas Jan Vapaavuoren päätös jättää pormestarin tehtävät on johtanut koko kansakuntaa koskettavaan poliitikkokaruselliin. Ellun kanat-konsultti Kirsi Piha ehti hetkeksi täyttämään Alexander Stubbin jättämää ehdokasroolia, mutta vetäytyi viikonloppuna kisasta.
Saman viikonlopun aikana, aiemmin eroprosessin takia kuntavaalien ulkopuolelle jättäytynyt espoolainen Elina Lepomäki tviittaa Helsinki -grafiitin edessä lähtevänsä valtuustoehdokkaaksi syntymäkaupungissaan.[ii] Liberaalia markkinataloutta puolustavan tietopaja Liberan pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ryhtyi samaan hengenvetoon stubbilaiseksi pormestarintekijäksi markkinoimalla kansanedustajakollega Juhana Vartiaista valloittavana kulttuuripersoonana, edistysmielisenä ja inhimillisenä humanistina loistavaksi ehdokkaaksi johtamaan maan pääkaupunkia[iii].
Kokoomusta marginaalisemmin gallupkannatustaan menettäneet vihreät kisaavat yhä vakavasti pääkaupungin pormestarin nuijasta, ja onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka perussuomalaisten kannatuksen kasvu ja kokoomuksen sisäinen jakautuminen vaikuttaa valtakunnalliseen vallan tasapainoon.
Sekin on mielenkiintoista, että Elina Lepomäki tunnusti vain päiviä ennen kuntavaaliehdokkuuttaan, ettei kuntapolitiikka ole koskaan ollut hänelle ykkösvalinta ja arvosteli myös sitä, ”että esimerkiksi Sanna Marin (sd) asettui vaaleissa ehdolle Tampereella, ja kuluttaa aikaansa kampanjointiin ja kaupunginvaltuuston kokouksissa istumiseen, kun pääministerillä olisi keskellä koronakriisiä varmasti muutakin tekemistä.”[iv].
Vaikka cityvihreys valtaakin alaa niin vanhassa pääkaupungissa kuin Pohjolan suurimmassa sisämaan kaupungissa, poikkeaa pirkanmaalaisten ja varsinaisuomalaisten aluekeskusten puoluepoliittiset voimasuhteet helsinkiläisestä valtataistelusta. Kun Helsingissä ykkösjohtajan paikasta on jo pitempään kisattu kokoomuksen ja vihreiden välillä, eletään provinssipääkaupungeissa yhä aseveliaikaa eli kaupungin johtajuus on vuorotellut kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä.
Kun työväkitaustaisen Tammerkosken kaupungissa demarit voivat marssia vaaleihin Voguen ja Timen kanteen ikuistetun pääministerin johdolla, on vaalitilanne Suomen Turussa monimutkaisempi.
Pitkään kaupungin tärkeimpien päättäjäpaikkoja hallinnut kokoomus joutuu helsinkiläisten tavoin tasapainottelemaan arvo- (ja auto)konservatismin sekä uudistushenkisemmän ajattelun välillä. Puolueen pormestariehdokas, kokoomuksen puoluesihteerinä vuosina 2014-16 toiminut Minna Arve nousi syksyllä 2017 kaupunginjohtajaksi suljetun valtuuston lippuäänestyksen kautta äänin 34-33, mutta turkulaiset ovat hyvin tietoisia vihreiden keskeisestä roolista ja vaa’ankieliasemasta johtajavalinnassa.
Kun Tampere siirtyi tällä valtuustokaudella raitiotieaikaan, ovat Turun vihreät ajaneet raiteiden palautusta vanhaan pääkaupunkiin ennen kaikkea kaupunkikehityksen, uudistushenkisyyden ja eurooppalaisen kulttuurikaupungin hengessä. Eli pitkälti sivistysporvarin eetoksella. Turun tuoreimmat kaupunkikehitys- ja raidehankkeet toriparkista funikulaariin ja Logomon siltaan eivät kuitenkaan ole edenneet kuin Tampereen ratikka Hervannasta kohti Hämeentietä, joten ei liene yllätys, että konservatiivisimmat turkulaiset suhtautuvat kriittisesti reittiä moneen kertaan vaihtaneeseen raitiotieprojektiin.
Turkua viime vuosikymmenet hallinneet kokoomuslaiset ovat helsinkiläisten puoluetoveriensa kanssa korona-ajan vedenjakajalla. Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkaisen käyttämä kuvaus Helsingin ”syömävaaleista” pätenee perusajatukseltaan myös Turkuun. ”Perussuomalaiset nousee ja syö kokoomusta, tämän seurauksena vihreät nousee suurimmaksi, vaikka demarit syövät kannatusta.”[v].
Talouselämän päätoimittaja Jussi Kärjen aamu-tv:n analyysi kuvaa mitä ilmeisimmin aika osuvasti kokoomuksen kevään haasteita nykyisessä ja entisessä pääkaupungissa: ”Tämä on kokoomukselle aika vaikea paikka. Heidät maalitetaan tiettyyn nurkkaan – ollako sivistysporvareita vaiko light-versioita perussuomalaisista?”[vi]. Kärki muistutti perussuomalaisten tehneen saman takavuosina myös sosiaalidemokraateille, kun taantuvien teollisuuspaikkakuntien duunarit vaihtoivat Timo Soinin leiriin.
Vaikka maakunnallisia kannatusmittauksia ei ole vielä julkaistu ja vaalien järjestäminenkin on vaakalaudalla, pääministeripuolue näyttää olevan perussuomalaisten ohella nousussa. Kun eduskunnan ärhäkimmäksi oppositiopuolueeksi kohonneiden perussuomalaisten ydinsanoma tiivistyy maahanmuuttokriittisyyteen, on kokoomuksella tässä keskustaoikeistolaisen hyrrän roolissa miettimistä, kallistuako sosiaaliliberaalille, talouskonservatiiviselle vai peräti sinivihreälle vaalipolulle?
Ei ole helppoa edelliselläkään pääministeripuolueella. Vuosikymmeniä valtakunnan kuntakenttää ja etenkin pienempien paikkakuntien valtuustoja hallinnut entinen agraaripuolue nauttii Helsingin tuoreessa gallupissa vain 2,4 prosentin kannatuksesta ja Turussakin kannatus ollut perinteisesti alhaista. Ministeri Anneli Saarikon maalle muutto tuskin helpottaa tilannetta, vaikka puolue hakeekin Hirvensalosta urbaanimpaa otetta aurinkokuninkaan avulla.
Köyhien ja kulttuuriväen äänenkannattajaksi profiloitunut Vasemmistoliitto vetoaa etenkin nuoriin äänestäjiin, mutta tarvinnee Turussa viime vaalien äänikuningattaren Li Anderssonin tueksi ainakin uuden pormestariehdokkaan.
Epävakaina aikoina protesti- ja populistipuolue perussuomalaiset lienee Turussakin suurin nousija, mutta uppoaako puolueensa taktisesti viisaasti asemoineen Halla-ahon sanoma turkulaisiin ja yltävätkö mestarin joukot Aurajoen rannoilla samanlaiseen jytkyyn kuin joviaalimpi edeltäjänsä Soini eduskuntakentällä.
Pienpuolueista kristillisdemokraatit uskovat konservatiivisiin arvoihin, RKP liberaaleihin ja teeveestä tutut diilimiehet Hjallis & Jethro myyvät markkinataloutta Manhattanin mogulin jalanjäljillä niin Helsingissä, Turussa kuin useimmilla kaupallisilla televisiokanavilla.
Vaalikampanjointi on poikkeusoloissa varmuudella poikkeuksellisen vaikeaa, mutta uudistushenkisen korona-ajan kuntapolitiikan aikaansaaminen lienee suomalaiselle demokratialle ja suomalaisten hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin yhteistyökykyinen päätöksenteko oli sotien jälkeisinä jälleenrakennusvuosina tai lamavuosista noustaessa.
[i] https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/3882583 Gallup: Vihreät nousi kokoomuksen ohi Helsingin suosituimmaksi puolueeksi – perussuomalaiset tuplaamassa kannatuksensa, 27.2.21
[ii] https://twitter.com/elinalepomaki/status/1366016396530974722?ref_src=twsrc%5Egoogle%7Ctwcamp%5Eserp%7Ctwgr%5Etweet
[iii] https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007831888.html ”Juhana Vartiainen olisi loistava ehdokas pormestariksi”, sanoo Elina Lepomäki, joka hakee itse Helsingin kaupunginvaltuustoon, 28.2.21
[iv] https://www.is.fi/politiikka/art-2000007823091.html Elina Lepomäki arvostelee Marinin ehdokkuutta kuntavaaleissa: ”Väärää priorisointia” – näin hän selittää omaa pois jäämistään, 24.2.21
[v] https://www.talouselama.fi/uutiset/kirsi-piha-vetaytyi-helsingin-pormestarikisasta-mita-se-meinaa-kokoomukselle-tutkija-katastrofi-myos-maakunnissa/52188a5a-ebff-4ac6-98e4-6faaae1f0770 Kirsi Piha vetäytyi Helsingin pormestarikisasta, mitä se meinaa kokoomukselle? – Tutkija: Katastrofi myös maakunnissa, 28.2.21
[vi] https://areena.yle.fi/1-50655353#autoplay=true Ylen aamu, Kuntavaalit, 1.3.21
[v] https://www.talouselama.fi/uutiset/kirsi-piha-vetaytyi-helsingin-pormestarikisasta-mita-se-meinaa-kokoomukselle-tutkija-katastrofi-myos-maakunnissa/52188a5a-ebff-4ac6-98e4-6faaae1f0770 Kirsi Piha vetäytyi Helsingin pormestarikisasta, mitä se meinaa kokoomukselle? – Tutkija: Katastrofi myös maakunnissa, 28.2.21
[vi] https://areena.yle.fi/1-50655353#autoplay=true Ylen aamu, Kuntavaalit, 1.3.21
